Rahataitojen opettaminen on tärkeämpää kuin se, oppiiko lapsi luistelemaan, sanoo varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi.

”Rahataitoja pitäisi opettaa lapsille vähintään yhtä tarmokkaasti kuin pyöräilyä, luistelua ja uimista. Se, miten hienosti lapsesi luistelee, ei ole hänen elämänsä kannalta niin merkityksellistä kuin se, miten hän käyttää rahaa.

Tyttärilläni on käytössään kolme rahapurkkia. Viiden euron viikkorahasta yksi euro menee sijoituspurkkiin, yksi unelmiin ja loput käyttöön. Mielestäni jokaisesta saadusta rahasta on hyvä opetella laittamaan osa sijoituksiin ja säästöön. Meillä se on aloitettu jo kolmevuotiaana.

Lapsi oppii sinua matkimalla, niin hyvässä kuin pahassa.

Paras paikka oppia raha-asioita on tavallinen arki. Kouluikäisen kanssa voi esimerkiksi vertailla tuotteiden hintoja ja pohtia, ovatko ne sopivia. Tai jos lapsi kinuaa uutta puhelinta, voitte sopia, miten paljon hän itse säästää sitä varten.

Kaikissa perheissä ei ole sama tulotaso, ja itsekin sanon tytöilleni suoraan, jos emme halua käyttää rahaa johonkin heidän pyytämäänsä asiaan. Kerron, että haluamme käyttää rahat muuhun.

Vaikka et huomaisi neuvoa lastasi raha-asioissa, hän oppii silti sinua matkimalla, niin hyvässä kuin pahassa. Siksi myös omia taitoja kannattaa petrata: kirjoista, blogeista ja verkkokoulutuksista saa hyvää tietoa esimerkiksi rahastosäästämisestä ja sijoittamisesta.

Tärkeintä on kiinnostus ja innostus oman taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen. Kun teet hyviä päätöksiä, vaikka pieniäkin, pankkitilisi kiittää.

On helppo ajatella, että rahataitojen opettelu on tuloista kiinni, mutta se ei ole totta. Vaikkei voisi ojentaa seteleitä, voi silti opettaa, miten elämässä pärjää taloudellisesti. Esimerkiksi jos tarvitsee lisää rahaa, oikea teko ei ole pikavippi vaan vaikkapa työpaikan hakeminen.

Lapselle voi kertoa, että omaa tilannettaan voi aina yrittää parantaa.

Raha ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa, sekin kannattaa lapsille opettaa. Jo aika pienellekin lapselle voi kertoa, että ihmisillä on erilaisia rahatilanteita ja että omaa tilannettaan voi aina yrittää parantaa.

Itse sain nuorena viikkorahaa, mutta neuvottelin vanhempieni kanssa sopimuksen: mitä enemmän tein kotona hommia, sitä enemmän sain rahaa. Vaikka vanhaankin viikkorahamäärään sai paiskia kunnolla kotitöitä, oli innostavaa, että minun oli mahdollista ansaita myös enemmän.

Kun olin 16-vuotias, isäni jäi työttömäksi ja yhtäkkiä rahasta olikin tiukkaa. Silloin tajusin, että työstä saatava tulo ei koskaan ole varmaa. Siksi päätin jo nuorena, että haluan oppia pitämään taloustilanteestani huolen. Se on ollut yksi elämäni tärkeimpiä oppeja ja syy siihen, miksi aloin perehtyä säästämiseen ja sijoittamiseen.

Kun lapsi muuttaa pois kotoa, on hyvä, jos takataskussa on asenne, että omilla teoilla pääsee kohti parempaa. Se on nuorelle mahtava voimavara.”

Terhi Majasalmi on varallisuusvalmentaja ja tietokirjailija, jonka tuorein teos Koululaisen rahakirja on tehty yhdessä Camilla Tuomisen kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään vammaiseksi edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään.

Senkin separi. Kääpiö. Autisti, asperger, ADHD.

Ethän anna lapsesi nimitellä ketään näin edes huumorin nimissä, äläkä tee niin itsekään. Vitsikkääksi tarkoitettu kielenkäyttö loukkaa noin 15:tä prosenttia maailman väestöstä.

Vammainen ei ole haukkumasana. Esimerkiksi kehitysvamma tarkoittaa vammaa, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn oppia. CP-vamma on pysyvä vaurio aivoissa. Se voi vaikeuttaa puhumista ja liikkumista ja aiheuttaa pakkoliikkeitä. Kääpiöitä taas on vain saduissa. Poikkeuksellisen lyhyttä aikuista sanotaan lyhytkasvuiseksi.

Jokaisesta ihmisestä tulisi käyttää sitä sanaa, mitä hän itse itsestään.

Mieti, millaista mallia näytät erilaisuuden kohtaamisessa. Lapsen eteen voidaan tuoda vihreä mies, jonka lapsi hyväksyy varauksetta. Samalla tapaa lapsi suhtautuu vammaiseen ihmiseen, ellei vanhempi näytä hänelle toisenlaista mallia.

Lapsi on luonnostaan utelias ja haluaa tietää, miksi kadulla vastaan tulevalla ihmisellä on vaikkapa hengityskone tai miksi hän on niin lyhyt. Jos vanhempi hyssyttelee ja vaientaa lapsen kysymykset, hän osoittaa käytöksellään, että vammaisessa ihmisessä on jotain outoa ja pelottavaa.

Lapselle voi kertoa, että ilman hengityskonetta tämä ihminen ei voi hengittää. Tai ihminen on lyhyt, koska hänellä on ehkä vamma. Vaikka hän on pienikokoinen, hän on aikuinen. Ihan samalla lailla kuin jollakin on punainen tukka ja toisella musta, yksi on lyhyt ja toinen pitkä. Ihmiset ovat erilaisia.

Jos vanhempi ei tiedä, mistä on kyse, hän voi luvata ottaa asiasta selvää. Joskus voi olla luontevaa kysyä vammaiselta suoraan. Monet vastaavat mielellään lapselle, mutta ketään ei voi velvoittaa vammansa tiedottajaksi.

Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Puhu mieluummin yhtäläisyyksistä kuin eroista. Kovin helposti tulemme korostaneeksi erilaisuutta: vammainen lapsi tarvitsee avustajaa syömiseen, ja näkövammainen kuuntelee kirjaa lukemisen sijaan.

Lapset ovat kuitenkin ennen kaikkea lapsia, ja vammaiset lapset ovat paljon muutakin kuin vammansa. He leikkivät, käyvät koulua ja oppivat. He harrastavat, fanittavat ja ihastuvat.

Monella aikuisella on ikävä tapa kohdella esimerkiksi kehitysvammaisia ylhäältä alaspäin. Sanojen lisäksi aikuisen puheen sävy välittyy lapselle. Sääli on alentavaa, eikä kukaan halua sitä osakseen.

Ennakkoluulot hälvenevät, kun vamman takaa paljastuu tavallinen tyttö tai poika. Yhteisiä leikkejä löytyy aina. Kun esimerkiksi CP-vammainen Konsta ei osannut vielä kävellä, muut lapset alkoivat matkia häntä ja hippaa mentiin käteen nojaten ja peffaa vetämällä. Siinä hipassa Konsta oli nopein.

Heini Saraste on tehnyt Kynnys ry:n kanssa lapsille tarkoitetun Voihan vammainen -kuvasanakirjan vammaisuudesta.

Meidän Perhe 4/2018

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä teilä syödään vappuna? Kokosimme parhaat vinkit.

1. Kakkaemojimarengit

Kikkareen muotoiset kaakaomarengit ovat hauskaa tarjottavaa ja maistuvat ihanilta. Kun teet marengin huolellisesti, on loppu helppoa. 

2. Kakkaemojikuppikakut

Vielä marenkeja helpommin syntyvät kuppikakut, joiden vaikutus tarjoilupöydässä on yhtä ilahduttava. Tee kuppikakut valmismuffineista tai leivo ne itse. Kuorrute valmistuu nopsasti tuorejuustosta ja suklaasta. 

Kuva: Soile Saarelainen
Kuva: Soile Saarelainen

3. Popcornkakku

Tämä popcornkakku on valmistettu alun perin synttäreille, mutta se toimii yhtä hienosti vappupöydän hittijälkkärinä. Valmistukseen ei tarvita uunia, vaan se saa jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli ennen tarjoilua. 

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

4. Minihodarit

Mitä olisi vappu ilman hodareita? Tee ne joko lihaisina tai vegenä ja viimeistele halutessasi itse tehdyllä ketsupilla. Kaupankin kelpaa. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

5. Paras perunasalaatti

Nakkien perinteinen kaveri on perunasalaatti, jonka voi valmistaa sopivaksi myös kaikkein pienimmille vappuvieraille. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

6. Nakkipitsa

Lapsivieraat ovat siitä kiitollista sakkia, että tietyt ruuat toimivat aina. Nakkipitsa on yksi niistä, ja se sopii erinomaisesti myös vapun juhlapöytään.

Kuva: Pia Inberg
Kuva: Pia Inberg

7. Suklaapullavuori

Jos munkit tuntuvat tylsältä vaihtoehdolta, leivo suklaapullia. Ne voit koristella värikkäillä nonpareilleilla villiin vappuun sopiviksi. 

Kuva: Päivi Ristell
Kuva: Päivi Ristell

8. Pinkit munkit

Ja valmiiden munkkien kanssa voi hyvin olla vitsikäs. Imetyksenkin juhlistamiseen sopivat munkit käyvät erinomaisesti vappupöytään. 

Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen
Kuva: Niina Behm ja Soile Saarelainen

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.