Rahataitojen opettaminen on tärkeämpää kuin se, oppiiko lapsi luistelemaan, sanoo varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi.

”Rahataitoja pitäisi opettaa lapsille vähintään yhtä tarmokkaasti kuin pyöräilyä, luistelua ja uimista. Se, miten hienosti lapsesi luistelee, ei ole hänen elämänsä kannalta niin merkityksellistä kuin se, miten hän käyttää rahaa.

Tyttärilläni on käytössään kolme rahapurkkia. Viiden euron viikkorahasta yksi euro menee sijoituspurkkiin, yksi unelmiin ja loput käyttöön. Mielestäni jokaisesta saadusta rahasta on hyvä opetella laittamaan osa sijoituksiin ja säästöön. Meillä se on aloitettu jo kolmevuotiaana.

Lapsi oppii sinua matkimalla, niin hyvässä kuin pahassa.

Paras paikka oppia raha-asioita on tavallinen arki. Kouluikäisen kanssa voi esimerkiksi vertailla tuotteiden hintoja ja pohtia, ovatko ne sopivia. Tai jos lapsi kinuaa uutta puhelinta, voitte sopia, miten paljon hän itse säästää sitä varten.

Kaikissa perheissä ei ole sama tulotaso, ja itsekin sanon tytöilleni suoraan, jos emme halua käyttää rahaa johonkin heidän pyytämäänsä asiaan. Kerron, että haluamme käyttää rahat muuhun.

Vaikka et huomaisi neuvoa lastasi raha-asioissa, hän oppii silti sinua matkimalla, niin hyvässä kuin pahassa. Siksi myös omia taitoja kannattaa petrata: kirjoista, blogeista ja verkkokoulutuksista saa hyvää tietoa esimerkiksi rahastosäästämisestä ja sijoittamisesta.

Tärkeintä on kiinnostus ja innostus oman taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen. Kun teet hyviä päätöksiä, vaikka pieniäkin, pankkitilisi kiittää.

On helppo ajatella, että rahataitojen opettelu on tuloista kiinni, mutta se ei ole totta. Vaikkei voisi ojentaa seteleitä, voi silti opettaa, miten elämässä pärjää taloudellisesti. Esimerkiksi jos tarvitsee lisää rahaa, oikea teko ei ole pikavippi vaan vaikkapa työpaikan hakeminen.

Lapselle voi kertoa, että omaa tilannettaan voi aina yrittää parantaa.

Raha ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa, sekin kannattaa lapsille opettaa. Jo aika pienellekin lapselle voi kertoa, että ihmisillä on erilaisia rahatilanteita ja että omaa tilannettaan voi aina yrittää parantaa.

Itse sain nuorena viikkorahaa, mutta neuvottelin vanhempieni kanssa sopimuksen: mitä enemmän tein kotona hommia, sitä enemmän sain rahaa. Vaikka vanhaankin viikkorahamäärään sai paiskia kunnolla kotitöitä, oli innostavaa, että minun oli mahdollista ansaita myös enemmän.

Kun olin 16-vuotias, isäni jäi työttömäksi ja yhtäkkiä rahasta olikin tiukkaa. Silloin tajusin, että työstä saatava tulo ei koskaan ole varmaa. Siksi päätin jo nuorena, että haluan oppia pitämään taloustilanteestani huolen. Se on ollut yksi elämäni tärkeimpiä oppeja ja syy siihen, miksi aloin perehtyä säästämiseen ja sijoittamiseen.

Kun lapsi muuttaa pois kotoa, on hyvä, jos takataskussa on asenne, että omilla teoilla pääsee kohti parempaa. Se on nuorelle mahtava voimavara.”

Terhi Majasalmi on varallisuusvalmentaja ja tietokirjailija, jonka tuorein teos Koululaisen rahakirja on tehty yhdessä Camilla Tuomisen kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on, epäselvää missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kaija Storbom ja Antti Lindtman Linnan juhlissa 2015. Kuva: Antti Hämäläinen

Pariskunnalle sataa onnitteluja, kun he kertoivat tyttärensä syntymästä sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Antti Lindtman, 35, ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54, ovat saaneet esikoisensa. Pariskunnan tytär syntyi Naistenklinikalla Helsingissä. Lindtman kertoi onnellisesta perhetapahtumasta Instagramissa ja Facebookissa. 

 

Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, kaikki hyvin❤️

Henkilön Antti Lindtman (@anttilindtman) jakama julkaisu

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni, Lindtman kirjoittaa kuvansa postauksessa.

– Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin. Elämä on tässä ja nyt.

Pariskunta on puhunut avoimesti siitä, miten vaikeaa lapsen saaminen on heille ollut. Nyt pienelle perheelle sataa onnitteluja myös sosiaalisen median kautta. 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.