Hampaat kestävät vain viisi happohyökkäystä päivässä.

Pojat ottavat hampaiden hoidossa isistä mallia

Suomi kuuluu nyt Euroopan takapajulaan, mitä tulee lasten ja nuorten hampaiden harjaukseen. Melkein kaikki tietävät, miten hampaita tulisi kotona hoitaa. Käytännön toteutus ontuu.

– Jos lapsen ja nuoren perhe arvostaa suun terveyttä, tämä piirre siirtyy lapselle. Varsinkin pojat katsovat hyvin tarkkaan, miten isät hoitavat hampaitaan ja ottavat heistä mallia, suuhygienisti Marjaana Nissinen Paloheinän hammashoitolasta Helsingistä kertoo.

Lasten ja nuorten hammasterveys parani 1970-luvulta 1990-luvun alkuun. Nyt hammasterveyden hyvä kehitys on pysähtynyt, ja asiantuntijat pelkäävät, ettei tilanne pysy edes nykyisellään ilman huolellista työtä terveyden edistämiseksi.

Hampaat kestävät vain viisi happohyökkäystä päivässä

– Tärkeimmät syyt hampaiden huonoon kuntoon ovat nykyinen napostelukulttuuri ja se, että hampaita ei harjata tarpeeksi usein eikä tarpeeksi hyvin. Jatkuva välipalojen popsiminen sekä happamien, sokeripitoisten mehujen hörppiminen ovat valtava rasitus hampaille.

– On hyvä muistaa, että hampaat kestävät vain viisi happohyökkäystä päivässä.

Myös suositut maustetut kivennäisvedet ovat yleensä liian happamia hampaille.

Valtaosalla nuorista on myös lievää ientulehdusta, ja pahimmillaan se on noin 13-vuotiailla.

Juustoa jälkiruuaksi!

– Säännölliset ruoka-ajat suojaavat hampaita, Marjaana Nissinen korostaa.

Kaikki muut aineet paitsi vesi ja ksylitoli aiheuttavat happohyökkäyksen. Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen ja korjaa hieman jo alkaneita kiillevaurioita.

Juusto jälkiruokana tasaa suun happamuutta ja on siten hampaille hyväksi. Yleensäkin aterialla kannattaa nauttia kalsiumpitoista syötävää.

Suuvesi ei korvaa hampaiden harjausta. Suuveden käyttö on yleensä tarpeetonta, ellei hammaslääkäri tai hammashoitaja sitä erikseen suosittele. Suuvesi ei poista plakkia eli bakteeripeitettä hampaan pinnalta.

Älä purskuta tahnaa pois

Lapsen käden taidot riittävät hyvään hampaiden harjaukseen suurin piirtein siinä vaiheessa, kun hän osaa kirjoittaa siistiä kaunokirjoitusta eli noin 10 vuoden iässä.

Viisivuotias voi jo siirtyä aikuisten tahnaan. Maitohampaiden vaihtuminen pysyviksi hampaiksi alkaa noin kuusivuotiaana, ja pysyvän hampaan kiilteen kehitys saattaa kestää viisikin vuotta. Siihen asti kiille on erittäin ohutta, ja se vaurioituu helposti ilman fluoria.

Tahnaa ei pidä harjauksen yhteydessä purskutella pois. Jos purskuttaa, tärkeä fluori ei jää suojaamaan hampaita happohyökkäyksiltä. Nykyisin ajatellaan, että yksi harjauksen tarkoitus on viedä fluoria hampaan pinnalle.

Hampaiden reikiintymisen kannalta kriittinen ikä on maitohampaiden puhkeamisvaihe 0,5–2 vuoden iässä. Jos hammasmätä- eli kariesbakteerit silloin asettuvat lapsen suuhun, hänen hampaansa voivat reikiintyä aiemmin kuin muilla lapsilla, ja reikien eteneminen voi olla nopeaa.

Näin pidät hampaista huolta:

– Hampaat harjataan kahdesti vuorokaudessa.
– Aterioiden jälkeen otetaan ksylitolia (vähintään kolme kertaa vuorokaudessa, jotta siitä olisi hyötyä)
– Janojuomana on vesi
– Makeisia syödään mieluiten aterian yhteydessä jälkiruuaksi, ja viimeiseksi otetaan ksylitolia
– Muista juusto hammasystävällisenä jälkiruokana

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.