Jaakko Rytsölästä tuli isä 39-vuotiaana. Fiksu rahankäyttö on yksi asioista, joita entinen IT-miljonääri haluaa lapsilleen opettaa.

Syyssateen piiskaamasta maisemasta erottuu yksityiskohta: turkoosina hohtava uima-allas, jossa kelluu valkoinen suppauslauta. Lämpimät kesäkelit ovat loppuneet niin yhtäkkiä, että Rytsölän perheen uima-allasta ei ole vielä saatu talviteloille.

Oven avaa perheen isä Jaakko Rytsölä, 46. Hänen selkänsä takaa vastaan ehtivät kuitenkin ensimmäisinä rottweilerit Sofi ja Remus.

– Ne ovat ihan kilttejä, Jaakko sanoo.

– Vuokraamme alamökkiä AirBnB:ssä, ja usein koirat ovat siellä vieraiden kanssa tuntikausia rapsuteltavina, hän viittaa meren rannassa olevaan saunarakennukseen.

Ovelle tulee myös ekaluokkalainen Eino, 7, joka on flunssan takia tänään pois koulusta. Elsa, 5, on päiväkodissa. Jaakko tekee töitä pääasiassa kotona, joten hän on tottunut olemaan lasten- ja koiranvahtina. Myös äiti Sanni on paikalla, sillä häntä ei juuri nyt tarvita kotisairaanhoitoyrityksessään.

Rytsölän perhe asuu omakotitalossa Kirkkonummella. Pihalla on oma uima-allas.
Rytsölän perhe asuu omakotitalossa Kirkkonummella. Pihalla on oma uima-allas.

Jaakko Rytsölä nousi julkisuuteen vuosituhannen vaihteessa keltaisen Lamborghini-merkkisen urheiluautonsa kanssa. Sen hän oli hankkinut rahoilla, jotka sai, kun hän veljensä Antti Rytsölän kanssa vei perustamansa Saunalahden pörssiin.

Rytsölöistä tuli 2000-luvun alun IT-buumin kasvot Suomessa. Jaakko ei epäröinyt käyttää rahojaan eikä näyttää sitä. Hän lensi syntymäpäivänään hävittäjällä Venäjällä ja esiintyi kultamaalilla maalattuna Image-lehden kannessa. Sitten IT-kupla puhkesi, Saunalahden osakkeiden arvo romahti, ja Jaakko teki henkilökohtaisen konkurssin vuonna 2003.

”Minulla oli citymaasturi, mutta eivät sellaiset autot ole tätä päivää.”

Nyt Rytsölöiden pihan lataustolpassa seisoo pieni sähköauto, Sannin työauto. Jaakko odottaa käytettyä Teslaa, jonka hän on juuri ostanut.

– Minulla oli BMW:n citymaasturi, mutta eivät sellaiset autot ole tätä päivää. Käytetyt Teslat eivät ole enää hirveän kalliita, hän sanoo ison ruokapöydän ääressä. Sanni ja Eino ovat kipittäneet alakertaan katsomaan elokuvaa.

Kalliit urheiluautot eivät muutenkaan oikein istu lapsiperheen elämään. Jaakosta tuli isä 39-vuotiaana. Se oli hänen mielestään hyvä ikä.

– Olen aina ollut kova tekemään töitä. Siinä vaiheessa ymmärsin paremmin, että perheelle pitää antaa aikaa.

Elsa, 5, on oppinut juuri lukemaan. 7-vuotias Eino tykkää myös shakista.
Elsa, 5, on oppinut juuri lukemaan. 7-vuotias Eino tykkää myös shakista.

Rytsölän lapsuudenperheessä oli neljä lasta, kolme poikaa ja tyttö. Neljä lasta oli alun perin Jaakonkin haaveperheessä. Hän leikitteli ajatuksella perheen koostumuksesta: olisiko siinä kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, vai kenties kaksi adoptoitua ja kaksi biologista lasta?

– Nyt kun lapsia on kaksi, se tuntuu oikein hyvältä määrältä. Lapset ovat terveitä, itse olen 46-vuotias ja lisäksi on nämä ilmastonäkökulmat, joten neljä lasta ei tunnu enää ajankohtaiselta, Jaakko sanoo.

Rytsölät ovat asuneet Kirkkonummen-talossaan siitä asti, kun Eino oli vauva. Omalla kylällä on kioski, josta Eino ja Elsa saavat perjantaisin käydä ostamassa viikkorahoillaan herkkuja – ja opettelemaan paremmiksi rahankäyttäjiksi kuin isä oli aikoinaan.

”Annamme aika ison viikkorahan, kymmenen euroa.”

Tähän liittyy myös Jaakon viimeisin bisneslanseeraus. Hän on kehittänyt Pckt-nimisen lasten maksukortin ja sovelluksen, jonka avulla lapsi voi harjoitella rahankäyttöä.

– Olemme ajastaneet viikkorahan tulemaan Einolle lauantaisin kello kymmenen. Annamme aika ison viikkorahan, kymmenen euroa, mutta Eino ostaa sillä omat herkkunsa. Idea on, että hän saa miettiä, onko ostaminen sen arvoista, vai haluaako hän, että summa kasvaa.

Sovellus lähti siitä oivalluksesta, että lapsille on nykypäivänä vähän työkaluja harjoitella rahan käyttöä. Käteistä näkee yhä harvemmin, ja säästöpossutkin ovat digitaalisia. Kun ennen piti säästää pitkäjänteisesti haaveilemaansa tavaraan, nyt kaiken voi hankki luotolla.

– Jos lapsena ei opi kuluttamisen ja säästämisen tarkoituksia, mitä sitten käy, kun lapsi täyttää 18 ja voi hakea itselleen luottokortin, Jaakko pohtii.

– Jokaisella aikuisella on universaali toive, että oma lapsi pärjää maailmassa eikä kuolisi köyhänä ja kipeänä.

Jaakko tekee edelleen töitä samalla IT-alalla, jolla hän aloitti 14-vuotiaana. Hän perusti silloin vanhempiensa luvalla toiminimen ja alkoi hankkia tietokonetarvikkeita myyntiin. Vähän yli parikymppisenä hän perusti veljensä kanssa yhden Suomen ensimmäisistä ­internetoperattoreista, DLC:n, joka fuusioitui muiden pienten kanssa Saunalahden serveri -nimikseksi yritykseksi. Kun se listautui pörssiin, Jaakon omaisuuden arvo oli hetken aikaa 13 miljoonaa euroa.

– On vaikea sanoa, miten menneisyyteni vaikuttaa siihen, miten suhtaudun rahaan nyt. Silloin tekemäni päätökset perustuivat sen hetkiseen parhaaseen näkemykseen. Tykkään edelleen tehdä liiketoimintaa, ja onhan se kivaa, jos se menestyy. Arviointikyky kehittyy iän myötä.

”Jos ensimmäisen idean epäonnistuessa ajaa täysillä seinään, kestää aikansa koota itsensä uudelleen.”

Silloin niin kuin nytkin raha merkitsee Jaakolle vapautta.

– Sen haluaisin nuorille ja omille lapsillenikin sanoa, että ei kannata laittaa kaikkea ehdottomana yhden kortin varaan ja ajatella, että näin hyvää tilaisuutta ei tule enää koskaan. Se ei pidä paikkaansa. Tilaisuuksia ja ideoita tulee, mutta jos heti ensimmäisen epäonnistuessa ajaa täysillä seinään, kestää aikansa koota itsensä uudelleen.

Soittaminen ja laulaminen on Jaakon omaa aikaa. Hän toivoo, että lapsetkin innostuisivat.
Soittaminen ja laulaminen on Jaakon omaa aikaa. Hän toivoo, että lapsetkin innostuisivat.

Ruokapöydän viereisellä seinällä roikkuu kaksi kitaraa ja ukulele. Jaakon Kuume-niminen bändi on hyvää vastapainoa työ- ja kotielämälle. Bändin lisäksi Jaakko käy kitara- ja laulutunneilla.

Jaakko toivoo, että soittamisesta tulisi myös isän ja lasten yhteistä puuhaa. Nyt he pelaavat yhdessä lautapelejä, kuten shakkia ja tammea.

– Lapseni ovat fiksuja muksuja. Eino punoo jo ihan selkeästi juonia shakissa, ja Elsa alkoi juuri kirjoittaa itse, Jaakko sanoo isän ylpeydellä.

”Olemme yrittäneet rajata ruutuajan tuntiin päivässä.”

Fiksujen muksujenkin kanssa Rytsölät painivat saman ongelman parissa kuin lähes kaikki muutkin vanhemmat: miten ruutuaikaa voisi kontrolloida fiksusti.

– En ole keksinyt vastausta. Shakin pelaaminen liittyy siihen, etteivät lapset olisi aina tabletti kädessä. Olemme yrittäneet rajata ruutuajan tuntiin päivässä, mutta lapset heräävät viimeistään kuudelta ja kun siihen annetaan tabletti, että saa itse tunnin vielä nukkua ja sitten katsotaan aamulastenohjelmia päälle, on aika jo käytetty.

Hän on huomannut myös, että pienten lasten kanssa kannattaa olla tarkka, millaisia pelejä he pelaavat.

– Jos peli on liian intensiivinen, lapsi käy aivan kierroksilla eikä meinaa päästää tabletista irti ollenkaan. Mutta esimerkiksi Ekapeli, jota Elsa tykkää pelata, on hyvä oppimispeli.

Vanhana Commodore 64 -pelaajana ja IT-ammattilaisena Jaakko ei ole huolissaan siitä, että pelaaminen tekisi lapsista aggressiivisia, vaan enemmänkin siitä, ettei lapsi unohtaisi liikkua, leikkiä, piirtää ja musisoida. Yksi hänen tärkeimmistä kasvatusajatuksistaan onkin se, että lapset oppisivat harjoittelemaan asioita sinnikkäästi.

– Ani harvoin lahjakkaana pidetyn ihmisen kohdalla on kyse pelkästään lahjakkuudesta. Yleensä kyse on siitä, että hän on harjoitellut todella paljon. Toivoisin, että lapseni eivät ajattelisi, että he eivät pysty johonkin, koska eivät ole siinä lahjakkaita.

Elsa tietääkin tämän jo. Mitä pitää tehdä, jos haluaa oppia uimaan ilman kellukkeita, isä kysyy. Harjoitella, Elsa vastaa.

Jaakko ei tarkoita sitä, että lapsille pitäisi hokea, että heistä voi tulla mitä vain. Hän ei halua jakaa eetosta, että kaikki kyllä pystyvät, jos vain tarpeeksi haluavat.

– Olisi aika falskia väittää, että teistä voi tulla vaikka astronautteja. Sellaista en voi mennä lupaamaan. Se on vähän sama asia kuin jos ihminen on lähettänyt sata työhakemusta eikä ole saanut töitä, ja sitten joku tulee sanomaan, että haet nyt vain, kyllä se vielä onnistuu.

Enemmän hän toivoo, etteivät lapset luovuttaisi heti.

– Pienten lasten kanssa ei kuitenkaan voi olla kauhean ehdoton. Eino kävi jalkapalloharjoituksissa kolme kertaa, mutta ei tykännyt siitä. Ei silloin voi suhtautua niin, että nyt käydään tätä kaksi kautta, kun aloitettiinkin.

Jaakon puoliso Sanni kokkaa usein omat ruokansa. Jaakko tekee ateriat itselleen ja lapsille.
Jaakon puoliso Sanni kokkaa usein omat ruokansa. Jaakko tekee ateriat itselleen ja lapsille.

Eleetön keittiö näyttää moitteettoman siistiltä. Valkoisilla tasoilla ei loju sikin sokin tavaroita eikä tiskiallas pullistele. Täällä puuhaa yleensä Jaakko.

– Teen itselleni ja lapsille ruokaa, sellaisella makaronilaatikko ja jauhelihalinjalla mennään. Laitan myös tiskit ja vien roskat. Sanni tekee omat ruokansa, hänelle eivät aina minun pöperöni kelpaa, Jaakko sanoo ja nauraa.

Ilmastonmuutos mietityttää Jaakkoa myös keittiössä.

– Meillä on jääkaappi täynnä Härkistä. Lapset eivät kyllä oikein tykkää siitä.

Rytsölöillä oli hetken aikaan kodinhoitaja, maahanmuuttaja, joka asui viikot rantamökissä. Hän hoiti kotia, lapsia ja pihatöitä, kunnes sai töitä toisesta kaupungista.

Jaakon bisnekset ovat nykyään pienempiä kuin vuosituhannen vaihteessa. Jaakon firma koodaa tilauksesta ja välittää koodauspalveluita niitä tarvitseville. Koodaajat ovat pääasiassa Virossa ja Armeniassa, joten Jaakko ei tarvitse Suomessa kotikonttorin lisäksi muuta toimistoa.

Siksi isä on melkein aina paikalla, vaikka onkin välillä puhelimessa tai läppärin äärellä. Ihan koko aikaa ei tarvitsekaan olla lasten saatavilla, Jaakko sanoo. Se liittyy ajatukseen siitä, että vanhemmat eivät ole mitään yli-ihmisiä, joiden on sännättävä jatkuvasti vastamaan lasten tarpeisiin.

Jaakon oma isä oli paljon poissa kotoa töiden vuoksi. Jaakko haluaisi omien lastensa näkevän toisenlaisen isän, sellaisen, joka on paljon kotona.

Hän myös toivoo, että lapset kasvaessaan tietäisivät, että isälle uskaltaa aina tulla kertomaan, jos on tehnyt tyhmyyksiä. Ja syliin saa aina tulla.

– Tykkään siitä ajatuksesta, että on riittävän hyvä isä tai äiti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perhe

  • Yrittäjä Jaakko Rytsölä, 46, asuu Kirkkonummella puolisonsa Sannin, 42, sekä pariskunnan lasten Einon, 7, Elsan, 5, kanssa.
  • Perheeseen kuuluvat myös rottweilerit Sofi ja Remus.
Teksti
Kuvat
Juha Salminen