Kompromissit, joustaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen tuottavat perheen ainutlaatuiset arvot ja toimintatavat. Kuva: Niki Strbian.
Kompromissit, joustaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen tuottavat perheen ainutlaatuiset arvot ja toimintatavat. Kuva: Niki Strbian.

Kasvatusnäkemysten yhteensovittaminen vaatii uusperheen vanhemmilta työtä, mutta ei ole lainkaan mahdoton saavutus.

Uusperheissä lapset voivat olla sinun, minun, meidän, sijais- tai adoptiolapsia. Uusperheen sisällä täytyy vaalia olemassa olevia suhteita ja rakentaa uusia – eletty elämä, kitkerät pettymykset ja suloinen, vaikkakin vaativa jälleenrakennus sekoittuvat yhteen.

Viisi tärkeää askelta kohti parempaa uusperhe-elämää:

1. Vaali tunneyhteyttä

Tunneyhteys rakentuu perheenjäsenten välille katseessa, kosketuksessa, kuuntelemisessa ja aidossa pysähtymisessä toisen äärelle. Sen myötä voi paljastaa toiselle kätketyt pelkonsa ja haaveensa sekä kokea turvallisuutta ja parantavaa hyväksyntää. Tunneyhteys synnyttää avointa ja herkkää vuorovaikutusta, jonka varassa kaikilla on hyvä olla.

2. Jengiytä koko perhe

Puolisoiden sitoutuminen toisiinsa ja tähän perheyksikköön tarkoittaa arvostavaa keskustelua sekä halua jakaa ilot ja surut yhdessä. Miten suuri voimavara on voida kokea elämä jaetusta näkökulmasta – ei minun, vaan meidän! Ei toisiaan vastaan kilpaillen, vaan samassa jengissä. Kompromissit, joustaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen tuottavat juuri tämän perheen ainutlaatuiset arvot ja toimintatavat.

Miten suuri voimavara on voida kokea elämä jaetusta näkökulmasta – ei minun, vaan meidän!

3. Muista leikkisyys ja ilo

Lapsi hyötyy siitä, että hänellä on monta hyvää ja turvallista kiintymyssuhdetta. Suhde uuteen aikuiseen tai sisarukseen kasvaa vähitellen arjen vuorovaikutustilanteiden kautta. Myönteisten tunteiden kokeminen yhdessä kasvattaa luottamusta ja kiintymystä. Siksi leikkisyys ja ilo ovat tärkeitä elementtejä hoivan, hellän huolenpidon ja turvallisten rajojen ohella.

4. Asetu toisen asemaan

Mikähän tunne hänellä mahtaa nyt olla, kun paiskoo tuota ovea noin? Miltä minusta itsestäni nyt tuntuu? Miten minun tunteeni vaikuttaa hänen tunnetilaansa? Myönteinen mielentilojen tutkiminen tuo vuorovaikutukseen herkkyyttä. Asettumalla toisen asemaan perheen sisäiset sosiaaliset kuviot hahmottuvat paremmin. Ymmärretyksi tuleminen tuottaa mielihyvää!

5. Korjaa katkenneet yhteydet

Erimielisyydet kuuluvat elämään. Pelko tunneyhteyden menettämisestä voi saada puolisot takertumaan tai vetäytymään. Riita lasten kanssa voi saada osapuolet mököttämään eri huoneisiin. Eristäminen tuottaa kuitenkin häpeää, ja se lisää kiukkua entisestään. Harmeista on tärkeää ponnistella takaisin yhteyteen. Lapset kantavat oman vastuunsa tilanteista, mutta aikuisella on päävastuu: korjata ja palauttaa yhteys sekä toimia turvallisuuden lähteenä lapselle.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa Livillä, Nelosella sekä Ruudussa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta. Liv. Nelonen ja Ruutu kuuluvat samaan Sanoma-konserniin kuin Vauva.fi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.