Tunnista virheesi edellisessä suhteessasi ja mieti, miten voisit välttää ne uudessa perhekuviossa.  Kuva: iStockphoto.
Tunnista virheesi edellisessä suhteessasi ja mieti, miten voisit välttää ne uudessa perhekuviossa.  Kuva: iStockphoto.

Lopeta sirkustelu, etsi paikkasi, äläkä pelkää kapinaa.

1. Kerro lapselle rakkaudesta.
Mieti ensin kuinka vakavasta suhteesta on kyse, sillä hetken hurmaan ei kannata vetää lapsia lainkaan mukaan. Mieti myös missä vaiheessa lapsi tai lapset ovat erotyössä. Lapsi tekee eron jälkeistä luopumistyötä ja yrittää sopeutua uuteen elämäntilanteeseen, jossa toinen vanhemmista ei ole kaiken aikaa.

Kun olet valmis, kerro, että olet löytänyt uuden, tärkeän ihmisen, johon olet rakastanut tai ihastunut. Kerro, että uusi ystävä viettää jatkossa enemmän aikaa teillä kotona – mutta hän ei ole uusi isä eikä uusi äiti, vaan ystävä.

2. Etsi paikkasi – älä heittäydy heti bonusvanhemmaksi.
Lapsiin kannattaa alkaa rakentaa suhdetta, kuten ihmissuhteita yleensäkin rakennetaan: tutustumalla, toista kuuntelemalla, luottamusta ja yhteistä säveltä hakemalla. Vaikka kotileikki tuntuu kahdesta rakastuneesta ihanalta ja lapsistakin se voi olla ihan jees, ei kenenkään elämään voi rynniä äidiksi tai isäksi.

Vaikka olisi kuinka mukava keskittyä vain uuteen, upeaan kumppaniin, se ei käy, kun kuviossa on mukana lapsia.

3. Älä suostu jäämään etäiseksi.
Lasten ja uuden kumppanin ystävyys, josta kasvaa myöhemmin sosiaalinen vanhemmuus, ei synny ilman vaivannäköä. Tämän suhteen rakentaminen on aina uuden kumppanin velvollisuus, vastuuta siitä ei voi työntää lapsille eikä heidän vanhemmalleen. Vaikka olisi kuinka mukava keskittyä vain uuteen, upeaan kumppaniin, se ei käy, kun kuviossa on mukana lapsia.

4. Älä pelkää kapinaa.
Lapset kapinoivat lähes aina uutta tulokasta vastaan. Uuden ihmisen muuttaminen taloon voi tuntua lapsesta kamalalta, hämmentävältä, ehkä hetkisen aikaa uudelta ja kiehtovalta. Jos lapsen kapinointia ja siihen liittyviä aikuisten tunteita ei pystytä käsittelemään rehellisesti, seurauksena on väistämättä parisuhteen ongelmia.

Lasten vanhemman tehtävä on osoittaa lapsille, mikä on uuden kumppanin paikka ja rooli perheessä. Vaikka uusi kumppani onkin lapsille aluksi vain kaveri, hänellä on silti oikeus kasvattaa.

Uusperheen rakentaminen on välillä raskasta, ärsyttävää ja turhauttavaa.

5. Valita ja ehdota.
Uusperheen rakentaminen on välillä raskasta, ärsyttävää ja turhauttavaa. Siksi täytyy puhua, paljon ja avoimesti. Kaikkein ikävimmistäkin tunteista pitäisi pystyä kertomaan toiselle.

Välillä tulee väsymyksen hetkiä ja hylkimisreaktioita toisen lasta kohtaan, mutta niitä tunteita ei saisi näyttää lapselle. Jos pahan olon, väsymyksen ja pettymyksen voi purkaa kumppanilleen, parisuhteen ja uusperheen perustat ovat vahvalla pohjalla. Pyrkikää aina ongelmista ratkaisuihin, negatiivisesta olotilasta positiiviseen lopputulokseen. 

6. Mieti, kuka saa lastenhuoneen.
Muuttaminen asuntoon, jossa puoliso on asunut aiemmin perheensä kanssa, voi olla virhe. Lapsille on repivää, jos omaan kotiin muuttaa uusia lapsia – varsinkin, jos he ovat itse joutuneet muuttamaan kodistaan ja uudet lapset saavat heidän huoneensa.

Helpointa olisi aloittaa puhtaalta pöydältä uudessa asunnossa. Jos se ei ole mahdollista tai muuten järkevää, vanhassa kodissa kannattaa ainakin tehdä remonttia niin, että esimerkiksi vanhempien makuuhuoneesta tulee lastenhuone.

Kannattaa ottaa tavaksi perhepalaverit, joita pidetään silloin, kun myös toisaalla asuvat lapset ovat paikalla.

7. Luo uudet säännöt.
Kannattaa ottaa tavaksi perhepalaverit, joita pidetään silloin, kun myös toisaalla asuvat lapset ovat paikalla. Palaverissa sovitaan ajankäytöstä: mitä viikonloppuna tehdään yhdessä tai erikseen. Mitä kukin toivoo ja mitä ei.

Uusperheellä pitää olla ihan omat, selkeät sääntönsä. Jos perheessä noudatetaan entisten perheiden, etävanhempien ja uusperheen sääntöjä sekaisin, lopputulos on kaaos.

Vaali myös hyviä parisuhdetaitoja; antamasi malli voi olla lapselle ensimmäinen ja tärkein malli hyvästä parisuhteesta.

8. Mieti, millainen äiti- tai isäpuoli haluat olla.
Kun lähdet perustamaan uusperhettä, sinusta tulee väistämättä ajan myötä sosiaalinen vanhempi toisen lapsille. Mieti, millainen äiti- tai isäpuoli haluat olla, ja keskustele siitä myös kumppanisi kanssa. On tärkeää, että teillä on yhteiset tavoitteet ja samansuuntaiset, vaikkei välttämättä aivan samanlaiset kasvatuslinjat.

Mieti, mitä sinussa on sellaista, jonka haluat lapsen perivän sinulta sosiaalisena perintönä. Vaali myös hyviä parisuhdetaitoja; antamasi malli voi olla lapselle ensimmäinen ja tärkein malli hyvästä parisuhteesta.

9. Ota kalenterishow haltuun.
Uusperheessä tarvitaan monesti koko perheen yhteistä aikaa, aikuisten kahdenkeskistä aikaa, jokaisen omaa aikaa ja sitten vielä sellaista aikaa, jolloin lapsi saa olla ihan kahden kesken oman biovanhempansa kanssa. Kysy aina kumppanisi mielipidettä sopiessasi aikatauluja exän kanssa. Kerran viikossa on hyvä istua kumppanin kanssa rauhassa ja suunnitella seuraavan viikon aikataulut: harrastukset, muualla asuvien tulemiset ja lähtemiset  – sekä kahdenkeskinen aikuisten aika.

Älä utele lapselta exän asioita, saati solvaa tätä.

10. Älä hauku (kummankaan) exää.
Lapsen pitäisi saada elää ilmapiirissä, jossa hänen toisaalla asuvasta vanhemmastaan puhutaan rehellisesti mutta arvostavasti. Älä utele lapselta exän asioita, saati solvaa tätä.

Kannattaa myös miettiä, tarvitseeko entisen parisuhteen kaikkein ikävimpiä muistoja ja exän heikkoja puolia vuodattaa uudelle kumppanille. Yhteydenpito voi olla helpompaa, jos ei ole kuullut aivan kaikkea toisen masennuksista ja seksielämästä.

11. Lopeta sirkustelu.
Sirkustelu tarkoittaa sitä, että kun toisen lapset tulevat viikonlopuksi, vanhempi alkaa järjestää sirkushuveja. Se voi tarkoittaa myös sitä, että uusi kumppani yrittää saada toisen lasten rakkauden puolelleen miellyttämällä heitä. Lopeta sirkustelu heti alkuunsa ja pyri elämään tavallista kivaa perhe-elämää, johon kuuluu myös riitoja ja sotkua.

12. Viljele rakkautta.
Ennen kuin lähtee perustamaan uusperhettä, edellinen ero on hyvä käsitellä mahdollisimman selväksi sekä psyykkisesti että taloudellisesti. Tunnista virheesi edellisessä suhteessasi ja mieti, miten voisit välttää ne uudessa perhekuviossa. 

Onnistumisen pakkomiellettä kannattaa kuitenkin varoa. Uusperhettä ei voi pitää pystyssä hampaat irvessä ajatellen, että tällä kertaa minun on pakko onnistua. Uusperhe on upea mahdollisuus rakastua ja tehdä arjesta parempaa. Tee parhaasi, että kotona on hyvä olla.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja Pekka Larkela Suomen Uusperheellisten liitosta.

Lähde: Mervi Juusola, Uusperhe, se toimii sittenkin, Meidän Perhe 7/2012

 

Vierailija

Näin saat uusperheen toimimaan – lue 12 vinkkiä

Minä oon vahvasti sitä mieltä, että ydinperhe, joka on riidoissa keskenään, ei todellakaan ole lapselle parempi vaihtoehto, kuin kaksi onnellista uusioperhettä. Meidän muksu pitää tosi paljon minun uudesta kumppanista ja isänsä lapsipuolista. Väitän että kaikilla meillä on nyt parempi olla. Lapsella myös. Olkoonkin, että olen "rakastunut vanhempi", kyllä mulla silti harkintakyky pelaa. Typeriä yleistyksiä täällä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.