Pitkä ero vanhemmasta aiheuttaa lapselle stressiä ja ikävää. Kuva: Niki Strbian.
Pitkä ero vanhemmasta aiheuttaa lapselle stressiä ja ikävää. Kuva: Niki Strbian.

Pitkä ero vanhemmasta aiheuttaa lapselle stressiä ja ikävää. Lääke harmiin on tunteista keskustelu ja myötätuntoinen kannattelu ilmein ja elein – silloinkin, kun lapsi tuntuu raivoavan ihan mitättömistä syistä.

Kun lasta pidetään sylissä, hän kokee turvaa ja lämpöä – tuntee itsensä arvokkaaksi ja rakastetuksi. Yhtä lailla on tärkeää pitää lapsen mieltä sylissä. Joten aikuinen: kiinnostu lapsen tunteista, ajatuksista ja mielentiloista, jotka ovat käyttäytymisen taustalla.

Monissa perheissä kohdataan tilanteita, joissa toinen vanhemmista joutuu muista eroon lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaankomennukset, pitkät työmatkat tai vaikkapa oleskeluluvan odottaminen. Avioerotilanteissa lapsi voi olla tapaamatta toista vanhempaansa useita päiviä ja öitä.

Skype ei mahdollista hiusten silitystä, suukkoja eikä kainalossa kiehnäämistä.

Skype ei mahdollista hiusten silitystä, suukkoja eikä kainalossa kiehnäämistä. Pitkä ero vanhemmasta aiheuttaa lapselle stressiä ja ikävää. Lääke harmiin on tunteista keskustelu ja myötätuntoinen kannattelu ilmein ja elein – silloinkin, kun lapsi tuntuu raivoavan ihan mitättömistä syistä.

Läsnäolevan vanhemman kannattaa pyrkiä tavoittelemaan herkällä korvalla lapsen kokemuksia, tunteita ja tarpeita: ”Eipä ihme, että sait hepulin, kun äiti ei ole vieläkään tullut kotiin. Mahtaakohan sinulla olla ikävä? Tule viereen, niin mietitään yhdessä, mitä äidille kuuluu”. Lapsen henkinen ja fyysinen sylissäpito viestittää: yritän ymmärtää sinua, et ole yksin. 

Kehottaminen reippauteen antaa viestin, että negatiivisten tunteiden ilmaisu ei ole hyväksyttävää, ja että vaikeisiin tunteisiin ei ole saatavilla tukea. Aikuisen on hyvä muistaa, että lapsen kokemus voi olla erilainen kuin itsellä, ja että oma tunne voi vaikuttaa lapseen tai toisinpäin.

Jälleennäkemisen hetkellä kosketus, juttelu ja leikki hoitavat niitä psyykkisiä pipejä, jotka erossaolo on tehnyt.

Jälleennäkemisen hetkellä kosketus, juttelu ja leikki hoitavat niitä psyykkisiä pipejä, jotka erossaolo on tehnyt. Poissa ollut vanhempi korjaa yhteyden katkeamisen yhdessäolon ja hyvän vuorovaikutuksen avulla sekä virittäytymällä lapsen tarpeisiin ja tunteisiin.

Jos lapsi jää yksin tunnekokemusten kanssa, se haavoittaa lapsen luottamusta vanhempiin ja aikuisiin. Kun lapsella on aikuinen, johon voi turvata ja joka ylläpitää lapsen mielikuvaa toisesta vanhemmasta, ei toisen vanhemman fyysinen poissaolo ole tuhoisaa. Silloin lapsella on sekä fyysinen että psyykkinen syli, johon painautuen hän erossaolosta selviää.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa Livillä, Nelosella sekä Ruudussa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta. Liv. Nelonen ja Ruutu kuuluvat samaan Sanoma-konserniin kuin Vauva.fi

IhanItse

Miten lapsi kestää toisen vanhemman pitkän poissaolon?

Intensiivinen lastenhoito? Millä nimellä sitä ennen kutsuttiin: aamulla ylös, lapsille vaatteet päälle, tarhaanvienti, junalla töihin. Takaisin toisinpäin, usein ruokakaupan kautta. Ruoka tehtiin itse ja siivouskin hoitui omin voimin. Isompana lapset tekivät myös ruokaa ja siivosivat, osaavat ne hommat edelleen. Ei tarvinnut yksinhuoltajana miettiä miten ehtisi kolme kertaa viikossa omiin harrastuksiin. Hyviä miehiä lapsistani tuli, vaikkei ollut miestä hoitamassa isän osuutta perheessämme.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.