Ile jäi kahden vanhimman lapsensa kanssa kotiin kymmeneksi kuukaudeksi. Nyt hän juontaa X-Factoria, ja on äidin vuoro olla kotona. Perheen kuopus on nyt yhdeksän kuukautta. Kuva: Milka Alanen
Ile jäi kahden vanhimman lapsensa kanssa kotiin kymmeneksi kuukaudeksi. Nyt hän juontaa X-Factoria, ja on äidin vuoro olla kotona. Perheen kuopus on nyt yhdeksän kuukautta. Kuva: Milka Alanen

Juontaja Ile Uusivuorelle ja hänen puolisolleen oma jengi, iso perhe, oli yhteinen haave. – Kun on kolme lasta, on mahdotonta pitää mykkäkoulua. 

Oma tiimi. Siihen ajatukseen Ile Uusivuori ja Marja Hintikka ihastuivat. Molemmat olivat jo pitkälti yli kolmenkympin, kun he päättivät, että lasten annetaan tulla nyt, jos heitä on tullakseen. Neljän vuoden sisällä he saivat kolme: kaksi poikaa ja yhden tytön.

– Meille tuli vahva ajatus luoda oma jengi, ”me”, joka pitää yhtä ja luo omat perinteet, vappumunkit ja joulukinkut, Ile kertoo.

Me-ajatteluun liittyi myös perheen mökkiprojekti: pariskunta halusi, että heillä on antaa lapsilleen ja koko perheelle paikka, joka on juuri heidän keitaansa. He ostivat mökin reilun tunnin matkan päässä Helsingistä.

– Ihmiset puhuvat meille lapsimäärästä kuin mökistä, että huh huh, eikös tuossa ole paljon vaivaa. Kyllä on, molemmissa, mutta tiesimme sen etukäteen. Se vaiva on vain nähtävä.


”Olen sellainen isä, että haluan vähän taistella tietynlaisia stereotypioita vastaan”, Ile sanoo. Kuva: Milka Alanen
”Olen sellainen isä, että haluan vähän taistella tietynlaisia stereotypioita vastaan”, Ile sanoo. Kuva: Milka Alanen


”Parisuhdetta ei voi laittaa hyllylle. Muuten ei ole enää parisuhdetta.”

Automatkat mökille ovat nykyään Ilen ja Marjan parasta parisuhdeaikaa. Auto on hyvä paikka pitää yllä puheyhteyttä ja höpötellä hauskoja.

– Tykkäämme edelleen toisistamme ihan hirveästi, ja se tunne kantaa. Ymmärrän, että parisuhde muuttuu väistämättä lasten myötä, mutta ei sitä voi laittaa kokonaan hyllylle pikkulapsiaikana. Muuten ei ole enää parisuhdetta.

– Tiedämme myös, että vaikeimmat ajat ovat juuri nyt, joten yritämme saada yhteistä aikaa edes joskus.

Mutta eivät lapset ole vain taakka parisuhteelle. Heissä on tekemistä, mutta ärsytyksen hetkellä myös hyötyä:

– Kun on kolme lasta, ei voi olla piilovihainen tai pitää mykkäkoulua, sillä kotona on puhuttava. Pitkäkestoiset loukkaantumiset parisuhteessa ovat historiaa, koska sellaiseen ei ole enää yksinkertaisesti mahdollisuutta.

Lue Ilen koko haastattelu helmikuun Meidän Perheestä!

Vierailija

Kolmen lapsen ruuhkavuosi-isä Ile Uusivuori: ”Tykkäämme Marjan kanssa toisistamme yhä ihan hirveästi”

Vierailija kirjoitti: Helppo tykätä ku on tollanen muija. Kaikilla ei ole sama tilanne. Asutko heillä, vai mistä tunnet "muijan"? Eiköhän kuule ihan jokainen meistä anna/halua antaa julkisuuteen/naapureille/työkavereille yms. hyvää kuvaa itsestään? Ja ihan jopa valheellista ja kaunisteltua. Molemmat vaikuttavat kyllä tosin fiksuilta (kypsiltä) ja mutu siltä, että ovat tuon perhekuvionsa tarkkaan harkinneet ja suunnitelleet. Paljon onnea koko perheelle.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jutan ja Juhan yhteinen koti on Pirkkalassa, jossa Juhan lapset viettävät osan viikosta joka toinen viikko. Kuva: Anna Huovinen
Jutan ja Juhan yhteinen koti on Pirkkalassa, jossa Juhan lapset viettävät osan viikosta joka toinen viikko. Kuva: Anna Huovinen

Uusperhe on meille ihanteellisin perhemuoto, sanovat elokuussa avioituvat Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen

Uusperhe on ihanteellisin perhemuoto ainakin meidän tapauksessamme, kertovat Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen.

Se mahdollistaa vuorotellen täyden antautumisen sekä lapsille että parisuhteelle, joka on niin uus- kuin ydinperheen perusta, ja tarjoaa siten parhaat puolet kaikesta. Esimerkiksi ensi joulun Jutta ja Juha viettävät kahdestaan ja miettivät, lähtisivätkö lomalle. Kun toisesta saa voimaa, on ihanaa elää arkea lasten kanssa.

Tärkeää on myös se, että lapset, Jutan 14-vuotias Max-poika sekä Juhan 8-vuotiaat kaksoset, saavat nähdä vanhempiensa onnen. 

– Haluamme, että kotona on rakkauden ilmapiiri, ja lapsetkin näkevät sen. Jos me voimme hyvin, myös lapset ympärillämme voivat hyvin. He haluavat viettää aikaa kanssamme, kun he näkevät, miten hyvä meillä on. Maxkin jää usein illalla kotiin sen sijaan, että lähtisi kylille, Juha miettii.

”Parisuhdetta pitää hoitaa arjessakin, mutta vuorottelu antaa elämän osa-alueille aikaa tasapuolisesti.”

Jutta huomauttaa, että onnellisessa tapauksessa ydinperhekin toimii hyvin ja hän ihailee pitkiä liittoja. Usein parisuhde jää kuitenkin arjen kiireen taa. Sieltä voi olla vaikea löytää takaisin oman kumppanin luo.

Molemmilla on siitä myös omat kokemuksensa: elämä lapsiperheessä on päättynyt eroon.

– Liian usein perheessä ajatellaan, että kiirettä kestetään, kun parisuhdetta hoidetaan lomalla kerran vuodessa. Lomaan ladataan kovat odotukset, mutta kun se ei menekään toivotusti, tulee pettymys, Jutta jatkaa.

– Parisuhdetta pitää hoitaa arjessakin, mutta vuorottelu antaa elämän osa-alueille aikaa tasapuolisesti.

Lue koko Jutan ja Juhan haastattelu Meidän Perheen numerosta 8/2018 tai digilehdestä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Äidin tytöt. Uudessa kodissaan Heidi nauttii siitä, että lapset ovat jo isoja ja omatoimisia. ”Minusta tuntuu, että sairauden jälkeen olen ollut heille enemmän läsnä.” Kuva: Kaisu Jouppi
Äidin tytöt. Uudessa kodissaan Heidi nauttii siitä, että lapset ovat jo isoja ja omatoimisia. ”Minusta tuntuu, että sairauden jälkeen olen ollut heille enemmän läsnä.” Kuva: Kaisu Jouppi

Heidi Sohlbergin sairastama rintasyöpä aloitti ison muutoksen perheen elämässä. Nyt tärkeintä on, että lapsilla on hyvä olla.

Vaikeimmalta tuntui ajatus, että siitä pitäisi kertoa lapsille.

Heidi Sohlberg, 37, sai rintasyöpädiagnoosin kaksi vuotta sitten. Alkoi jakso, joka laittoi uusiksi paljon Heidin elämässä.

Aamun sairaalassa hän muistaa yhä terävästi. Heidi päätti toimia rintasyöpähoitajan neuvon mukaan: kerro asia kotona vielä tänään niin kuin se on.

– Hoitaja sai omalla empatiallaan ja rauhallisuudellaan vakuutettua minutkin, että hitto, ei tässä huonosti käy.

Kaiken keskellä Heidiä helpotti se, että lasten perusturvallisuus ei näyttänyt järkkyneen. Omien tunteiden ja oman pahan olon näyttäminen lapsille oli ollut oikea ratkaisu. Elämä diagnoosin jälkeen oli nimittäin yhtä tunteiden vuoristorataa: välillä itku oli herkässä, sitten nousi taistelutahto.

– Sen jälkeen, kun kerroin asian suoraan, he elivät asian kanssa aika rauhassa ja uskalsivat näyttää minulle tunteensa. En halunnut, että he joutuisivat pärjäämään ja kannattelemaan itseään liikaa. 

– Uskon, että pystyin myös positiivisella perusasenteellani pitämään tyttöjen olon turvallisena. Heille ei tullut pahempaa menettämisen pelkoa, vaikka aika oli heillekin varmasti rankka.

”Sairastumiseni jälkeen tytöt ovat reagoineet heti pienimpiinkin flunssiini.”

Huoli äidistä kuitenkin pysyy. Lapsille äidin flunssa tai kipu on vieläkin iso asia.

– Minua sattui edellisyönä vatsaan, ja aamulla Josse kysyi selvästi huolissaan, että mistä äiti toi sinun vatsakipu voi johtua, Heidi kertoo.

– Olen huomannut, että sairastumiseni jälkeen he ovat reagoineet heti pienempiinkin flunssiini. Nyt kerroin vain, että äidillä on ovulaatio. Seuraavaksi jouduinkin selittämään, mitä se tarkoittaa.

Pelko pois

Heidi käy kontrolleissa vielä seuraavan kolmen vuoden ajan. Sairauden uusimisen pelko häivähtää välillä mielessä sekä äidillä että tyttärillä, mutta Heidi on opetellut ajamaan pelon pois.

Syöpäaika meni lopulta nopeasti ohi. Äimistyneempi Heidi oli, kun hoitojakso päättyi.

– Kun hoitoputkeen hyppää, siinä on tavallaan helppo kulkea. Ajattelin, että kaikki tehty vie eteenpäin kohti paranemista. Kun se päättyy, voi tulla kriisi. Että mitäs nyt?

Tänä keväänä Heidi ja hänen puolisonsa Niklas Sohlberg ilmoittivat eroavansa. Eroa he eivät ole halunneet kommentoida julkisesti.

Tärkeintä elämässä on nyt tyttärien hyvinvointi ja terveys. Heidän arkensa rullaa kuten ennenkin: koulun jälkeen voimistelutreeneihin tai keittiöön leipomaan äidin kanssa. Kesän perhe viettää mahdollisimman rennosti. Tärkeää on tämä hetki.

– Olen todella kiitollinen syöpäpolille ja koko geenitutkimukselle. Niiden takia en edes pelkää lasteni puolesta, sillä hekin voivat olla rintasyöpägeenin kantajia.

Lue koko Heidin haastattelu Meidän Perheen numerosta 7/2018 tai digilehdistä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.