Jutan ja Juhan yhteinen koti on Pirkkalassa, jossa Juhan lapset viettävät osan viikosta joka toinen viikko. Kuva: Anna Huovinen
Jutan ja Juhan yhteinen koti on Pirkkalassa, jossa Juhan lapset viettävät osan viikosta joka toinen viikko. Kuva: Anna Huovinen

Uusperhe on meille ihanteellisin perhemuoto, sanovat elokuussa avioituvat Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen

Uusperhe on ihanteellisin perhemuoto ainakin meidän tapauksessamme, kertovat Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen.

Se mahdollistaa vuorotellen täyden antautumisen sekä lapsille että parisuhteelle, joka on niin uus- kuin ydinperheen perusta, ja tarjoaa siten parhaat puolet kaikesta. Esimerkiksi ensi joulun Jutta ja Juha viettävät kahdestaan ja miettivät, lähtisivätkö lomalle. Kun toisesta saa voimaa, on ihanaa elää arkea lasten kanssa.

Tärkeää on myös se, että lapset, Jutan 14-vuotias Max-poika sekä Juhan 8-vuotiaat kaksoset, saavat nähdä vanhempiensa onnen. 

– Haluamme, että kotona on rakkauden ilmapiiri, ja lapsetkin näkevät sen. Jos me voimme hyvin, myös lapset ympärillämme voivat hyvin. He haluavat viettää aikaa kanssamme, kun he näkevät, miten hyvä meillä on. Maxkin jää usein illalla kotiin sen sijaan, että lähtisi kylille, Juha miettii.

”Parisuhdetta pitää hoitaa arjessakin, mutta vuorottelu antaa elämän osa-alueille aikaa tasapuolisesti.”

Jutta huomauttaa, että onnellisessa tapauksessa ydinperhekin toimii hyvin ja hän ihailee pitkiä liittoja. Usein parisuhde jää kuitenkin arjen kiireen taa. Sieltä voi olla vaikea löytää takaisin oman kumppanin luo.

Molemmilla on siitä myös omat kokemuksensa: elämä lapsiperheessä on päättynyt eroon.

– Liian usein perheessä ajatellaan, että kiirettä kestetään, kun parisuhdetta hoidetaan lomalla kerran vuodessa. Lomaan ladataan kovat odotukset, mutta kun se ei menekään toivotusti, tulee pettymys, Jutta jatkaa.

– Parisuhdetta pitää hoitaa arjessakin, mutta vuorottelu antaa elämän osa-alueille aikaa tasapuolisesti.

Lue koko Jutan ja Juhan haastattelu Meidän Perheen numerosta 8/2018 tai digilehdestä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Anna-Maija Tuokolla on kolmivuotias tytär näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja Kari Heiskasen kanssa. ”Läjä sukulaisia ja ystävien teini-ikäisiä lapsia auttaa meitä lapsen hoidossa. On ihana tietää, että tyttöämme hoitaa aina joku, joka rakastaa häntä aidosti ja jakaa kanssamme saman arvomaailman.” Kuva: Milka Alanen
Anna-Maija Tuokolla on kolmivuotias tytär näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja Kari Heiskasen kanssa. ”Läjä sukulaisia ja ystävien teini-ikäisiä lapsia auttaa meitä lapsen hoidossa. On ihana tietää, että tyttöämme hoitaa aina joku, joka rakastaa häntä aidosti ja jakaa kanssamme saman arvomaailman.” Kuva: Milka Alanen

Anna-Maija Tuokko toivoo, että hänen tyttärestään kasvaa rohkea tekijänainen.

Kolmivuotiaan tyttärensä kanssa näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 37, unohtaa käsikirjoitukset. Kotona ei tarvitse luoda hahmoja ollakseen hyvä vanhempi.

– En ole ikinä asettanut itselleni mitään paineita tai edes toiveita olla tietynlainen äiti, Anna-Maija sanoo.

Siksi Anna-Maija ei lukenut kasvatusoppaita tai selvittänyt etukäteen, mihin ravintoloihin mahtuisi vaivattomimmin rattaiden kanssa. Hän antoi itsensä kasvaa äidiksi samaa tahtia tyttärensä rinnalla.

– Tätä mä olen, se saa kelvata. Sama tyyppi äitinä kuin muutenkin. Ystäväpiirini on hyvin suvaitsevainen, eikä toisten erilaisiakaan tapoja tuomita.

Irti liiasta varjelusta

Älä holhoa lasta liikaa. Kasvata, kuten omat vanhempasi. Ne ovat olleet Anna-Maijan tärkeimmät ohjenuorat, joiden mukaan hän haluaa itse äitinä toimia tyttärensä kanssa.

– Jos teen edes suurimman osan asioista sinne päin kuin äitini ja isäni, olen onnistunut superhyvin.

"Ylivarjelu näkyy myöhemmin heikkona riskinottokykynä. En tahdo, että omalle tyttärelleni käy niin."

Pienessä kotikylässään Viialassa Anna-Maija ja hänen veljensä saivat sekä rajoja että vapautta. Anna-Maija piti teininäkin kiinni tiukoista kotiintuloajoista, sillä hän ei halunnut tuottaa vanhemmilleen pettymystä. Palkintona oli se, että hän sai muuten huidella mielensä mukaan. Vanhemmat eivät esimerkiksi nipottaneet, kun Anna-Maija ystävineen pani pystyyn oman tanssikoulun, kun sellaista ei ollut lähellä tarjolla.

– Muutaman kaverini vanhemmat olivat ylivarovaisia, eivätkä tytöt ikinä päässeet mukaan koulun päättäjäisiin ja muihin seikkailuihin, Anna-Maija muistaa.

– Ylivarjelu näkyy ihmisessä myöhemmin varovaisuutena ja heikkona riskinottokykynä. En tahdo, että omalle tyttärelleni käy niin.

Lue koko Anna-Maijan haastattelu Meidän Perheen numerosta 9/2018 tai digilehdestä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

70 vuotta täyttävä tasavallan presidentti poseeraa synttäriotoksessa poikansa sekä Lennu-koiran kanssa.

Puolivuotias Aaro-poika poseeraa isänsä sylissä tuoreessa syntymäpäiväotoksessa, jonka presidentti Sauli Niinistö jakoi tänään Twitterissä.

Kyseessä on ensimmäinen julkinen valokuva Niinistön ja Jenni Haukion pojasta.

Hyväntuulinen Aaro istuu isänsä oikealla polvella merimieshenkisessä asussaan. Presidentin toisella polvella istuu perheen koira Lennu. Postauksessaan Sauli Niinistö kiittää saamistaan syntymäpäiväonnitteluista. 

Presidenttiparin poika syntyi Helsingin Naistenklinikalla 2. helmikuuta. Aaro Veli Väinämö sai nimen kasteessa huhtikuussa. Pojan kolmas nimi on myös isä Saulin toinen nimi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.