Kuvat
iStock
Ilman lapsia joulua viettävästä vanhemmasta saattaa tuntua yksinäiseltä, surulliselta, katkeralta ja epäreilulta – mitä voisi tehdä päästäkseen yli noista tunteista?
Ilman lapsia joulua viettävästä vanhemmasta saattaa tuntua yksinäiseltä, surulliselta, katkeralta ja epäreilulta – mitä voisi tehdä päästäkseen yli noista tunteista?

Miltä tuntuu joulu yksin tai eron jälkeen uudella kokoonpanolla? Eroneuvoja kertoo, mikä auttaa joulun mukanaan tuomiin vaikeisiin tunteisiin, katkeruuteen ja suruun.

Ero konkretisoituu usein juuri juhlapyhien aikana, sillä niihin liittyy paljon perinteitä ja odotuksia sekä yhdessäoloa. Millä tavalla joulusta saadaan tasapuolinen lapsille, biologisille vanhemmille ja uusille puolisoille?

Väestöliiton terapiapalveluiden uusperheneuvoja ja terapeutti Taru Meritie kertoo, että eroprosessin joutuu käymään useita kertoja läpi, aina uudella tasolla. Ensimmäisen kerran, kun päätetään erota, toiseen kertaan, kun muutetaan erilleen. Mutta myöhemminkin ero täytyy käsitellä aina uudelleen, kun ex-puolisoiden välillä jokin asia muuttuu: Kuvaan tulee uusi kumppani, kumppani esitellään yhteisille lapsille, entinen puoliso muuttaa uuden kumppanin kanssa yhteen, menee uudelleen naimisiin tai saa lapsen. Jopa yhteinen isovanhemmuus voi aloittaa eroprosessin uudelleen.

”Haluaisin olla lasteni ja myös nyksäni kanssa, mutta hän viettää joulun oman lapsensa kanssa. Exäni puolestaan toivoo, että viettäisimme joulua yhdessä perheenä”, yksi Vauva.fin uusperheiden joulukyselyyn vastanneista äideistä kirjoittaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ja toinen: "Ex-mies tulee joulupäivänä meille avaamaan lahjoja lasten kanssa, mutta hänen rasittaviin sukulaisiinsa en aio olla yhteydessä. Joulupöytään mahtuvat vain minun sukulaiseni sekä lapseni."

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ihminen ei koskaan sure vain eroa puolisosta, vaan myös perheen ja suvun hajoamista, ja se konkretisoituu jouluna. Suru ei tarkoita, että sureva haluaisi palata parisuhteeseen, mutta hän joutuu käsittelemään esimerkiksi luopumisen, kontrolloinnin tai katkeruuden tunteita aina uudelleen.

 Yksinäinen joulu

”Lähdemme mielellämme joulua karkuun ulkomaille, ettei ikävä olisi niin paha. Ei tee mieli juhlia joulua ilman lapsia.”

”Joulu tuntuu todella vaikealta silloin, kun lapset ovat isällä. Joulu ei tunnu silloin oikein miltään.”

Monissa perheissä lapset viettävät joulun eron jälkeen vanhempiensa kanssa vuorovuosin. Ilman lapsia joulua viettävästä vanhemmasta saattaa tuntua yksinäiseltä, surulliselta, katkeralta ja epäreilulta – mitä voisi tehdä päästäkseen yli noista tunteista?

Meritien tärkein ohje on: Lakkaa taistelemasta vastaan. Anna tunteiden olla, hyväksy, että näin nyt on. Kun ikävä on todella kova, siinä saa rypeä. 
Kysy itseltäsi, mistä tunteet tulevat, mikä tarve katkeruuden tai epäreiluuden tunteen takana on. Tuntuuko, ettet ole saanut arvostusta äitinä tai isänä? Tarvitsetko läheisyyttä? Haluaisitko tuntea itsesi tärkeäksi jollekulle? 

Kun ymmärtää tunteen takana olevan tarpeen, voi keskittyä pitämään huolta itsestä sen sijaan, että taistelee surua vastaan, Meritie neuvoo. Katkerakin saa olla, jos siltä tuntuu.

– Erilaiset tunteet kuuluvat eroprosessiin. Jokainen ero tarvitsee myös vihavaiheen, eli sen, että tuntee ex-puolisoa kohtaan suuttumusta ja ärtymystä. Vihan tarkoitus on rajata, ja se on osa eroprosessia.

Joskus on niin, että toinen vanhempi ei syystä tai toisesta saa tavata lapsiaan ollenkaan. Silloin on hyvä viestiä lapselle jollain tavalla, että välittää, on olemassa ja kiinnostunut.

Vaikka lapsi ei vastaisi mitään ja yhteydenpito tuntuisi turhalta tai epätoivoiselta, lähentymisyrityksistä jää kuitenkin lapselle tunne, että vanhempi on kiinnostunut. Tällaisessa tilanteessa se on riittävän hyvää vanhemmuutta.

Vanhempi on aina tärkeä, merkityksellinen aikuinen omien lastensa elämässä, vaikka tilanne olisi vaikea.

Silti katkeruuden ja surun tunteet voivat nousta voimakkaina. 

– Vanhemman kannattaa luottaa siihen, että on aina tärkeä, merkityksellinen aikuinen omien lastensa elämässä, vaikka tilanne olisi vaikea. Eikä kannata jäädä jumiin jouluun, myös muista juhlista kuten vuodenvaihteesta, halloweenista tai laskiaisesta voi tehdä yhteisen perinteikkään jutun. 

Älä valuta ikävää lapsen harteille

Jos on itse ollut vanhemmista se, joka on aina tehnyt perheen jouluun liittyvät päätökset ja valmistelut, voi olla vaikeaa kestää ja olla kontrolloimatta lasten ja ex-puolison keskenään viettämää joulua. Meritien mielestä vanhemmat eivät aina tunnista, että heidän tarpeensa puuttua ex-puolison tapaan olla lasten kanssa ei ole lapsen edun mukaista, vaikka sitä sillä usein perusteellaankin.

–  Puuttumisella ja neuvoilla voi ajatella pyrkivänsä estämään lapsille mahdollisesti tulevia pettymyksiä, jos joulu ei olekaan entisenlainen. Eron jälkeen joulu saa kuitenkin olla toisenlainen, eikä lasten pettymystä tarvitse pelätä. Jos kuviossa on myös uusi puoliso, entisen puolison hyvää tarkoittava kontrollointi voi aiheuttaa pahaa mieltä ja ristiriitaisia tilanteita.

Ikävän taakkaa ei pitäisi koskaan sälyttää lasten harteille. Toisen vanhemman luo joulun viettoon lähtevälle lapselle ei kannata sanoa, että ”minulle tulee sinua kova ikävä”. Vaikka noissa sanoissa on takana hyvä tahto, samalla tulee kertoneeksi lapsille, että sinulla ei ole lupaa nauttia, koska toisella vanhemmistasi on paha mieli.

Sen sijaan vanhemman on tärkeää antaa lapselle vapaus nauttia joulusta, kertoa että hän on rakas, tärkeä ja arvokas, ja että lapsella saa olla hauskaa. 

Jokaiselle oma joulu – myös exälle

"Vietämme tämän joulun yhdessä ex-puolisoni ja hänen sukulaistensa kanssa, mutta joulujen vietoista emme ole sopineet mitään pysyvää. Menen vanhaan kotiini ex-puolisoni luokse ja uskon, että meille tulee ihana joulu. Olen iloinen ja kiitollinen, että olemme exäni kanssa niin hyvissä väleissä, että voimme edelleen viettää joulun yhdessä. Tunnen kuitenkin haikeutta, sillä luulen, että tämä ratkaisu ei jatku ikuisesti, vaikka niin haluaisin.”

Meritie vahvistaa että tämä ratkaisu on harvoin pysyvä.

– Kun erosta on kulunut vasta vähän aikaa, saattaa ex-puolisoiden mielestä olla hyvä ajatus viettää joulut yhdessä samaan tapaan kuin ennen eroa. Tähän päädytään usein silloin, kun kummallakaan ei ole vielä uutta, vakituista kumppania, Meritie kertoo.

Joulu ex-puolison ja hänen sukulaistensa kanssa on paljon pyydetty uudelta puolisolta.

Yhteisen joulun sijaan Meritie kehottaa eronnutta vanhempaa suunnittelemaan oman, uuden tavan juhlia. Joulun säilyttäminen samanlaisena kuin ennen eroa saattaa tuntuu usein hyvältä ratkaisulta niin lasten kuin vanhempien kannalta, mutta tilanne muuttuu raskaaksi, kun mukaan tulee uusia kumppaneita.

– Jos yhteisen joulun perinne katkeaa uuteen kumppaniin, lapset luonnollisesti syyttävät siitä uutta kumppania. Joulu ex-puolison ja hänen sukulaistensa kanssa on paljon pyydetty uudelta puolisolta, ja vain harva siihen haluaa tai pystyy.

Uusperheessä voi kyteä ulkopuolisuuden tunne

 "Puolisoni lapset ovat tottuneet heidän äitinsä järjestämään juhlaan, ja siksi vietämme joulua toisin kuin minä haluaisin, myös niinä jouluina, kun lapset ovat isällään. Tuntuu, ettei minun mielipiteelläni ole niin suurta merkitystä kuin lasten. Ja tavallaan se onkin niin, mutta silti olisi kiva säilyttää myös omia perinteitä."

Jos uusperheen toisella aikuisella ei ole omia lapsia, joulu saattaa kääntyä vanhemman ja lasten omaksi jutuksi, jossa jouluna noudatetaan ex-perheen vanhoja perinteitä. Silloin bonusvanhempi tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

– Bonusvanhempi ajattelee helposti, kuulunko tähän jouluun laisinkaan. Ja entä minun joulunperinteeni, pitääkö ne unohtaa täysin? Nämä kysymykset toistuvat myös muissa tilanteissa uusperhe-elämässä, mutta saattavat jouluna kilpistyä epämukavuudeksi ja riidoiksi, Meritie kertoo.

Ulkopuolisuus on uusperheissä tuttu tunne. Ulkopuolisuuden tunteita käyvät läpi niin uudet kumppanit kuin lapsetkin. Tunteen alla on usein tarve olla tärkeä ja arvokas muille perheenjäsenille, mutta se saattaa näkyä ärsytyksenä ja tuohtuneena käytöksenä.

– Ärsyyntyminen on suojakuori. Se saattaa saada esimerkiksi bonusvanhemman tiuskimaan ja näyttämään sanattomasti pahaa mieltään. Se taas saa muun perheen vetäytymään entistä kauemmas.

Sano ääneen, jos olo tuntuu kurjalta ja ulkopuoliselta.

Tiuskimisen sijaan Meritie neuvoo toimimaan näin: Tee toisella tavalla, tuntui miltä tuntui. Aikuinen voi ottaa vastuun omista tunteistaan ja sanoa ääneen, että tuntee olonsa kurjaksi ja ulkopuoliseksi. Kun bonusvanhempi ymmärtää, että lapset tuntevat aivan samoja tunteita, hänen on helpompaa toimia näin.

Avainasemassa ulkopuolisuuden torjumiseen on lasten vanhempi, joka voi yhdistää uuden puolisonsa ja lapset. 

– Uusperheessä kannattaa miettiä etukäteen, miltä perheen joulun halutaan näyttävän, ja mitkä asiat kukin perheen jäsen haluaa jouluun mukaan. Kannattaa ottaa mukaan myös jokin uusi perhettä yhdistävä perinne.

Joulu ei ole kilpailu

Eron jälkeen vanhemmissa voi korostua tarve suojella lasta pettymyksiltä. Jouluna se voi näkyä esimerkiksi lahjojen ja joulukokemusten kilpalaukkana ex-puolisoiden välillä.

Kun joulua ei saa viettää aina lastensa kanssa, haluaa ehkä tehdä juuri omasta vuorostaan lapsille täydellisen. Tätä tarvetta voivat lisätä mukaan tulevat uudet kumppanit.

– Silloin olisi syytä pysähtyä ja miettiä, millaisen viestin hauaa välittää joulusta omille lapsilleen. Onko joulussa tosiaan tärkeintä lahjojen määrä? Onko valtavan lahjakasan takana todellisuudessa tarve näyttää, että olet hyvä vanhempi ja kelpaat? 

Kilpalaukkaa fiksumpaa on lähestyä vanhemmuutta syvemmin: Lahjojen sijaan voi yrittää sanoittaa oman tarpeensa. Tai kysyä lapsilta, mikä heille joulussa on tärkeää.

Kun lapsi pettyy joulussa johonkin, vanhempi on vanhemmuuden tärkeiden tehtävien äärellä, Meritie muistuttaa. Vanhemman tehtävä ei ole tuottaa pelkästään ilon tunteita. Pettymysten keskellä tärkeintä on opettaa lasta sietämään tilannetta, opettaa, että pettymyksistäkin selviää.

Vielä aikuisuuden kynnykselläkin olevat lapset saattavat arvottaa omaa tärkeyttään vertaamalla lahjoja.

Uusperheen lapsi saattaa pohtia, onko yhtä tärkeä ja arvokas kuin perheen muut lapset tai vanhemman uusi kumppani. Tätä mitataan helposti lahjoissa, niin tekevät niin lapset kuin vanhemmatkin.

– Vielä aikuisuuden kynnykselläkin olevat lapset saattavat arvottaa omaa tärkeyttään vertaamalla lahjojen lukumäärää perheen muiden lasten saamien lahjojen määrään.

Joskus eron jälkeen aikuisen on vaikea ymmärtää sitä, että ex ei halua säilyttää entiseen puolisoonsa tiivistä yhteyttä tai tunnesidettä. 

– Saat toivoa, että olisi hyvä yhteys ex-puolisoon. Mutta jos toinen ei sellaista halua säilyttää, et voi kontrolloida toista. Exälle täytyy antaa vapaus toimia toisin kuin mitä itsellä olisi tarve.

”Haikeutta, surua, luopumista. Minulla on olo, että tämä on viimeinen joulu tämmöisenä. Se on sellaista luopumista kuitenkin, kun tietää, että se on viimeinen.”

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla