Kuvat
iStock
Kun isät tunnistavat vanhemmuuden paineet ja vaatimukset, se auttaa heitä ymmärtämään puolisonsa tunteita. “Jaettu kokemus lisää ymmärrystä ja yhteyttä puolisoiden välille”, Helena Toppari sanoo.
Kun isät tunnistavat vanhemmuuden paineet ja vaatimukset, se auttaa heitä ymmärtämään puolisonsa tunteita. “Jaettu kokemus lisää ymmärrystä ja yhteyttä puolisoiden välille”, Helena Toppari sanoo.

Kun isä hoivaa lasta, hän hoivaa myös parisuhdetta. Asiantuntijat kertovat, miten paljon isyys on muuttunut viime sukupolvien aikana. 

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Ainakin tällaisia isät ovat nyt:

Isä antaa pienen tyttönsä päiväkodin aikuisen syliin. Tyttöä itkettää. ”Isin täytyy nyt mennä töihin, mutta tulen hakemaan iltapäivällä. Sitten leikitään”, isä sanoo ja lähettää lapselleen lentosuukkoja portilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kolmella isällä on kahvilassa mukanaan yhteensä viisi pientä lasta. Yksi heijaa omaansa vaunuissa samaan aikaan kun juo itse kahvia. Toinen lapsi istuu isänsä sylissä syötettävänä, ja isä houkuttelee samaan aikaan isompaa lastaan välipalalle. Kolmas isä nousee hakemaan serviettejä pyyhkiäkseen pöydälle kaatuneen maidon. Lapsi vaatii päästä isän mukaan, ja silloin pikkusisarus alkaa itkeä syöttötuolissaan. Tunnelma on juuri niin sekava kuin näissä tilanteissa aina: keskustelu pätkii ja aikuisten ajatus jää kesken tuon tuosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bussipysäkillä pieni koululainen juoksee suoraan isänsä syliin. Isä suukottaa ja halaa poikaansa. He lähtevät kävelemään yhtä matkaa jutellen, isän käsivarsi pojan hartioiden ympärillä.

Yhä useammalla lapsella on isä, joka osallistuu aktiivisesti lastensa arkeen ja elämään. Hän ei ole perheen rahantuoja tai assistentti, vaan hoivaava vanhempi, jolla on läheinen suhde lapsiinsa. Isät jäävät hoitovapaalle. He istuvat muiden vanhempien kanssa puistossa hiekkalaatikolla ja kiirehtivät kotiin tekemään iltaruokaa. Isät työntävät päivisin lastenvaunuja kaduilla, tapaavat muita vanhempia, järjestävät leikkitreffejä ja sopivat yökyläilyistä. Jos parisuhde päättyy eroon, isä haluaa säilyttää aktiivisen ja elävän suhteen lapsiinsa. 

Ennen isät eivät tehneet niin, perheneuvoja Helena Toppari sanoo. 

– Nykyajan isät eivät halua olla entisaikojen poissaolevia, etäisiä isiä. He ovat hyviä vuorovaikutuksessaan lapsensa kanssa, hoivaavia, sensitiivisiä ja osallistuvia. On kiehtovaa ajatella, mitä tämä tässä ajassa kasvava uudenlainen, läsnäoleva isyys vaikuttaa lapsiin ja siihen, minkälaisiksi aikuisiksi, puolisoiksi ja vanhemmiksi he kasvavat, Toppari jatkaa.

Uusia puolia puolisosta 

Aktiivinen isyys tuo uusia asioita vanhemmuuteen, perheneuvoja Anssi Tietäväinen sanoo.

– Aktiivinen isyys tarkoittaa useimmiten aktiivisuutta myös muissa perheen asioissa ja käytännöissä, joten se vaatii enemmän sopimista ja vuorovaikutusta puolison kanssa.

Toiselle vanhemmalle asetelma tarkoittaa vanhemmuuden roolin jakamista. Osalle se voi olla vaikeaa – vaativuudestaan huolimatta on myös palkitsevaa olla lapselle se läheisempi ja “tärkeämpi” vanhempi, vanhempi, jonka lapsi mielellään valitsee. 

– Miehet ovat paremmin tottuneet jäämään sivuun vanhemmuudessa, koska se on ollut normi. Siksi uudenlainen aktiivinen isyys ja tasavertainen, jaettu vanhemmuus voi olla haaste ainakin osalle naisista, Helena Toppari sanoo.

Puolisoiden tavat hoitaa vanhemmuutta haastavat parisuhteen kykyä hyvään erillisyyteen. Parhaimmillaan se vahvistaa koko parisuhdetta, Anssi Tietäväinen jatkaa. 

– Parisuhdetta voi vahvistaa se, jos kumpikin vanhemmista löytää omia vahvuuksiaan ja omaa persoonallista tapaansa olla vanhempana. Ja kumpikin voi oppia myös puolisostaan jotakin uutta, kun näkee toisen hoitavan vanhemman rooliaan omalla omalaatuisella tavallaan. Ja jos tähän liittyy molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus, niin silloin se koituu myös parisuhteen hyväksi.

– Jos aktiivinen isyys jotenkin uhkaa parisuhdetta tai tuo siihen ongelmia, on todennäköistä että vastaavanlaiset ongelmat tulisivat esiin jossakin muussa yhteydessä joka tapauksessa. Vanhemmuus on yksi näyttämö, missä parisuhteen laatu tulee esiin.

Lapsia ei haittaa, jos vanhemmat tekevät asioita arjessa eri tavalla.

– Vaikka voi tuoda mukanaan vanhempien välistä vertailua tai kilpailuasetelmia, erilaisuus on lasten kannalta kuitenkin hyvä juttu, jos vanhemmilla on perusjutuista kuten rajoista ja säännöistä riittävän samankaltaiset linjat. Lapsille voi tulla isän jutut ja äidin jutut.

Enemmän tasa-arvoa, enemmän onnellisuutta

Aktiivinen isän rooli saattaa olla lähipiirille yllätys. Esimerkiksi isovanhemmat saattavat odottaa perinteistä roolijakoa perheessä ja ilmaista tyytymättömyyttään lastensa tapaan olla vanhempi. 

Miesperheneuvoja kertoo kokemuksistaan näin: 

Leikin lasteni kanssa paljon, kun he olivat pieniä. Oma isäni, joka oli ollut ihan hyvä isä, totesi kerran: Kyllä minä ihmettelen, miten jaksat touhuta niin paljon lastesi kanssa. Kun te olitte pieniä, ei silloin ajateltu, että lasten kanssa pitäisi jotenkin erityisesti olla. 

Isoisäni ikäisissä on monia jotka eivät ole koskaan pitäneet lasta sylissään. Omat poikani ovat pistäneet vielä paremmaksi. Olleet hoitovapaalla koti-isinä. Osallistuvat hyvin tasaveroisesti lasten hoitoon ja kotitöihin. On vaikea sanoa vaikutuksista parisuhteisiin. Niihin vaikuttaa niin moni asia. 

Miehet vertaavat itseään omiin isiinsä ja ajattelevat tekevänsä tosi paljon. Naiset ajattelevat asiaa tasa-arvon näkökulmasta ja kokevat tilanteen edelleen epäreiluksi. Tämä liittyy erityisesti metatyöhön.

Helena Topparin mielestä juuri jaettu vanhemmuus on avain koko parisuhteen tasa-arvoiseen työnjakoon. Siten sensitiivinen vanhemmuus tekee hyvää myös puolisoiden väliselle suhteelle. Tutkimusten mukaan parisuhde on sitä onnellisempi, mitä tasa-arvoisempi se on. 

– Olen kuullut isien pohtivan, jäävätkö ”kiltit” ja hommansa hoitavat miehet jotenkin kakkoseksi parisuhteessa verrattuna miehiin, jotka keskittyvät enemmän vain itseensä ja uraansa perinteistä roolijakoa seuraillen, Toppari sanoo.

– Vääränlainen kiltteys, kyvyttömyys hyvään terveeseen aggressioon tai alistuvuus parisuhteessa eivät oikeastaan liity sensitiivisyyteen ja hoivaavaan vanhemmuuteen. Sensitiivinen mies on myös sensitiivinen rakastaja. Kuka nainen se sanoikaan, että ”Mikään ei ole niin seksikästä kuin lapsistaan huolta pitävä isä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla