Pieniä asioita vahvistamalla koko parisuhteen seksielämä paranee. Perheneuvoja kertoo, miten se onnistuu kesäloman aikana.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Kesäloman aikana on vihdoin aikaa parisuhteelle ja seksille – ainakin periaatteessa. Arjen jyrän alle jäänyt läheisyys on mahdollista herätellä henkiin jopa neljän viikon aikana, sanoo perheneuvoja Helena Toppari.

– Jos seksittömyys on jatkunut pitkään, kyse on kuitenkin muustakin kuin seksistä. Silloin on epärealistista odottaa, että pariskunta pääsisi kahdestaan kiinni kaikkiin siihen vaikuttaviin asioihin. Haluttomuus on myös suoja, jota ei pidä rikkoa väkivalloin, Toppari sanoo.

– Mutta jos seksi on vain jäänyt pois yhteisen ajanpuutteen ja kiireen takia, on se hyvinkin mahdollista saada kuntoon kesäloman aikana.

Topparin mukaan seksi koostuu pienistä puroista, joista kasvaa vahva seksuaalisuuden virta pariskunnan välille. Näitä pieniä asioita on mahdollista vahvistaa. Silloin tuloksena on todennäköisesti myös parempi seksielämä.

1. Sanokaa tavoite ääneen

Erilaiset odotukset, niistä puhumattomuus ja tästä seuraavat pettymykset ja riidat ovat keskeisiä seksintappajia. Kyse on aina valinnoista. Minkä laitan etusijalle: Sukulaisten loukkaantumisen, oman harrastuksen, tekemättömät työt? Vai yhteisen suhteen, läheisyyden ja seksin?

Kukaan ei vain ajaudu olosuhteisiin. Valitsemme aktiivisesti asioita, jotka vievät meidät kohti olosuhteita, joissa läheisyys ja seksi joko sammuvat tai pysyvät elossa.

Päättäkää siis yhdessä tavoitteesta. Se on paras keino, sillä ilman yhteistä päätöstä yhteistä seksielämää tuskin saadaan kuntoon. ”Meillä on neljä viikkoa yhteistä lomaa. Haluaisin, että meillä olisi hyvä olla yhdessä, läheisyyttä ja seksiä. Haluaisitko sinä samaa, yritetäänkö yhdessä?”

Miettikää yhdessä, mitä pitäisi muuttaa, jotta se olisi mahdollista. Jos parin yhteinen tavoite on lisätä läheisyyttä ja parantaa seksielämää, niin kannattaa miettiä, mitkä olosuhteet tukevat tätä tavoitetta.

2. Muistakaa rauhoittua

Loma mahdollistaa irrottautumisen arjen rutiineista ja luo siten tilaa sekä mahdollisuuksia uudenlaiselle yhdessäololle. Toisenlaisissa olosuhteissa meidän on helpompi nähdä itsemme ja toisemme uudessa valossa. Lomalla voimme hidastaa, ja hitaat hetket mahdollistavat paremmin yhteyden ja seksin.

Loma mahdollistaa myös levon. Levännyt mieli on vähemmän kireä ja ärtyisä. Lomalla mielialamme kohoaa, joten parhaimmillaan riidat vähenevät ja hyviä hetkiä parin välillä on enemmän. Levännyt keho ja hyvä mieli viriävät helpommin seksuaalisesti. 

Kesässä on myös paljon aistejamme herättävää. Kun luonto on täynnä kasvua ja voimaa, se siirtyy myös meihin, jos niin haluamme. Lämpö, ympäristön kauneus, äänet, tuoksut, paljaat ihot altistavat meitä seksuaaliselle viriämiselle. Myös siten tulemme vastaanottavaisemmaksi toiselle ja yhteiselle seksille.

3. Keskittykää lomalla hyvään

Jos parisuhde on rikkoutunut, ja parin välillä on paljon pettymystä, loukkaantumista ja käsittelemättömiä haavoja, pelkkä loma ei auta niitä korjaamaan. Tällöin on vaikea laskea suojauksiaan ja päästää toista lähelle.

Älkää siksi käyttäkö yhteistä loma-aikaa vaikeiden asioiden käsittelemiseen. Jos käsiteltävät asiat ovat liian isoja kahden kesken ratkaistaviksi, on vaarana, että parisuhde kriisiytyy ongelmista jutellessa. Siirtäkää vaikeista asioista puhuminen yhteisellä päätöksellä syksyyn ja keskittykää lomalla hyvien hetkien ja yhteyden etsimiseen. ”Meillä on nyt tosi vaikeaa. Yritetään tehdä tästä kuitenkin mahdollisimman hyvä loma meille. Mietitään vaikeuksia sitten kesän jälkeen”. Joskus yhteinen päätös syksyllä aloitettavasta pariterapiasta voi rauhoittaa ja luoda tilan yhteiselle hyvälle kesälle.

Parhaassa tapauksessa käy niin, että loman jälkeen on helpompi lähteä ratkomaan ongelmia, kun yhteinen maaperä on muokattu vastaanottavaisemmaksi.

4. Suunnitelkaa ohjelma

Kärjistäen voisi sanoa, että seksittömän loman resepti on tässä: menkää lasten ehdoilla puuhamaiden, muumilaaksojen ja jalkapalloturnausten kautta isovanhempien kanssa yhteiselle mökkilomalle.

Tuollaiset olosuhteet eivät ole omiaan herättämään uutta seksuaalista viriämistä parin välille. Perheen yhteisinä tekemisinä ne ovat totta kai kivoja, ja lisäävät siten yhteenkuuluvuutta myös parin välillä.

Lapsiperheen lomaan täytyy kuulua lasten huomioimista ja lasten ehdoilla elämistä. Mutta jos kaipaamme parisuhteen yhteyttä ja yhteistä seksiä, siihen on kuitenkin pakko kuulua muutakin.

Parhaimmillaan kesä suvun mökillä saattaa kyllä tarkoittaa rentouttavaa ja mukavaa yhdessäoloa. Jos muut aikuiset kantavat osan lastenhoidon vastuusta, saa pari aikaa esimerkiksi saunoa ja uida kahdestaan, nukkua yhdessä pitkään ja harrastaa rauhassa seksiä.

Usein suvun mökkilomiin liittyy kuitenkin monenlaisia vastuita ja velvoitteita sekä jännitteitä, ristiriitoja ja pettymyksiä sekä sukulaisten että parin välillä. Tuollaiset tunnelmat eivät edesauta seksuaalista viriämistä, päinvastoin. Ja omat tai appivanhemmat eivät noin lähtökohtaisesti ole seksiin virittävää seuraa.

5. Olkaa kaksin…

Jos toivot läheisyyttä ja seksiä, ole läsnä. Järjestäkää siis yhteisiä hetkiä, jotka virittävät läheisyyteen. Työt täytyy jättää työpaikalle. Jos se ei onnistu muutoin, niin lähtekää kauemmaksi.

Jos remontoit mökin kattoa koko loman, niin älä odota, että alhaalla odottaisi seksiin virittynyt, halukas puoliso. Siellä odottaa todennäköisesti yksinäinen, väsynyt ja vihainen puoliso. Jos toisen puolison loman yksipuolinen tavoite on katsoa kaikki tämän kesän MM-jalkapallon ottelut, niin todennäköisesti tavoite yhteisen seksielämän parantamisesta ei onnistu. Tai ainakin se vaatii vastapainoksi entistä parempaa läsnäoloa muina hetkinä.

On selvää, että yhteiseen lomaan liittyy erilaisia intressejä ja usein myös pakollisia hoidettavia asioita. Niillekin tulee antaa ymmärrystä ja tilaa. Näistä olisi kuitenkin yhdessä neuvoteltava ja sovittava.

Älkää asettako liian suuria odotuksia tai tavoitteita yhteiselle olemiselle. Jännitys, kiusallisuus ja epävarmuus eivät ole vaarallisia eivätkä pilaa yhteisiä hetkiä tai seksiä. Edetkää taas eteenpäin seuraavaan hetkeen. Jos yhteisestä seksistä on pitkä aika, voi olla hyvä aloittaa hitaasti, vuorottaisilla toistenne hyväilyillä. Alussa voi vaikka sopia, että tutustutaan uudestaan, ei vielä mennä varsinaiseen seksiin. Sellaiset hetket vievät teitä lähemmäksi toisianne. Käykää kaksin saunassa ja peskää toinen toisenne.  Läheisyys tauon jälkeen voi tuntua jännittävältä. Voi olla vaikea rentoutua. Se voi silti samanaikaisesti tuntua myös hyvältä.

6 …ja olkaa myös ystävien kanssa

Muut pariskunnat ympärillä virittävät mielemme parisuhdemaailmaan. Siksi on parisuhteen seksuaalisuuden kannalta tärkeää tavata toisia pareja. Me havainnoimme heitä, peilaamme heistä omaa parisuhdettamme ja meitä sukupuolemme edustajina. Aistimme heidän välistä kemiaa ja seksuaalista virittyneisyyttä, ja se siirtyy myös meihin. Muut parit ympärillämme auttavat näkemään ja kokemaan meidät myös parina, ei vain vanhempina.

Siksi kannattaa tavata ystäväpariskuntia, kutsua heitä kylään grillaamaan tai lähteä yhdessä konserttiin. Sen jälkeen on todennäköisesti myös virittyneempi seksiin. Jos teillä on niin hyvä tuuri, että teidät on kutsuttu kesähäihin, ottakaa siitä kaikki irti. Yrittäkää saada lapsille hoitaja loppuillaksi. Tanssikaa yhdessä, vaikka ette edes osaisi tai tykkäisi tanssista. Muistelkaa omaa yhteistä alkuanne, niitä asioita ja tunteita, joita silloin tunsitte. Jos mahdollista, varatkaa hotellihuone.

+ Pari juttua, jotka kannattaa unohtaa:

Kiire ja suorittaminen. Seksi edellyttää kykyä rauhoittua, päästää irti ja heittäytyä. Jos täytämme aikamme ja mielemme lomallakin kiireellä ja tekemisellä, niin edes kehomme ei ole virittynyt seksuaalisesti. Esimerkiksi matkalla ei tarvitse ottaa kaikkea irti lomakohteesta. Voi kuljeskella yhdessä kumppaninsa kanssa, ilman karttaa ja tavoitetta. Tällaisen yhteisen päivän jälkeen mieli on todennäköisesti paljon virittyneempi yhteiseen seksiin kuin päivän, jolloin kaikki tärkeät nähtävyydet nähty ja ostokset ovat tehty.

Liika alkoholi. Päivittäinen tissuttelu tai kännääminen ovat tehokkaita tapoja tappaa mahdollisuuksia parempaan seksiin. Alkoholi sopivilla hetkillä ja pienissä määrin taas voi rentouttaa kehoa ja mieltä ja siten virittää seksuaalisuutta parin välille. Hyviä hetkiä ovat vaikkapa yhteinen olut vieretysten saunan jälkeen. Tai yhteinen piknik, vähän viiniä laiturin nokassa, kun lapset nukkuvat.

Porno. Millainenhan vaikutus yhteiseen seksielämään olisi, jos jättäisi soolopornon katsomisen? Avaisiko se pornon kyllästyttämään mieleen uutta aistimista? Minkälainen vaikutus sillä olisi puolisoon, jos sanoisi: ”Ajattelin, että vietän pornottoman kesän. Haluan mieluummin tutustua paremmin sinuun ja meihin”.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Hyvässä parisuhteessa ei kuulu joutua pelkäämään toisen reaktiota, perheneuvoja Helena Toppari sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Olemme seurustelleet avopuolisoni kanssa nyt kymmenen vuotta ja meillä on kaksi lasta. Puoliso on todella mustasukkainen. Käyn ulkona noin kerran vuodessa ilman häntä, ystävieni kanssa. Joka kerta hän suuttuu minulle siitä. Olen joutunut luopumaan vanhoista miespuolisista kavereistani hänen vuokseen. Hän ei voi ymmärtää, että mies ja nainen voivat olla vain kavereita keskenään.

Monta vuotta sitten kuoli kaverini, joka oli mies. Surin, ja puolisoni suuttui siitäkin. Kysyi, miksi en itke koskaan hänen peräänsä. Nyt olin lähdössä siskoni syntymäpäiville, ja puolisoni suuttui, koska juhliin oli tulossa mies, jonka kanssa olin seurustellut 16 vuotta sitten.

Hän ei luota minuun ollenkaan, vaikka seurustelumme aikana minua ei ole koskaan kiinnostanut kukaan muu kuin hän. Hän ei voi hyväksyä, että minulla on ollut entisiä miessuhteita. Tilanne on ahdistava. En enää jaksa riidellä ja pelätä, milloin hän suuttuu seuraavan kerran. Hän ei ole fyysisesti väkivaltainen, mutta henkisesti on. Hän ei myönnä olevansa mustasukkainen.

Kuvaat viestissäsi parisuhdettasi, jossa olet miehesi mustasukkaisuuden takia joutunut mm. luopumaan vanhoista ystävyyssuhteistasi. Käyt vain harvoin ulkona ilman häntä, ja silloinkin miehesi suuttuu sinulle menoistasi. Olet joutunut kapeuttamaan elämääsi välttyäksesi miehesi mustasukkaisuudelta, suuttumisilta ja loukkaantumisilta. Se ei kuitenkaan ole poistanut ongelmaa, mikä on hyvin tavallista. Toteat viestisi lopussa itsekin, että miehesi käyttäytyminen on henkistä väkivaltaa.

Mitä ajattelet, että seuraisi, jos et mukautuisikaan hänen toiveisiinsa ja lakkaisit varomasta hänen suuttumisia ja loukkaantumisia? Sanot, että et enää jaksa riidellä ja pelätä, milloin hän suuttuu seuraavan kerran. Sinä siis joudut pelkäämään häntä ja hänen reaktioitaan. Hyvässä parisuhteessa ei kuuluisi joutua pelkäämään.

Mustasukkaisuudessa on usein kyse omasta epävarmuudesta ja pelosta.

Mustasukkaisuudessa on usein kyse omasta epävarmuudesta, riittämättömyyden, kelpaamattomuuden ja yksin jäämisen pelosta. Tilanteet, joissa parisuhteessa näyttäytyy toisen ihmisen erillisyys, herättävät pelon ja ahdistuksen tunteita. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi juuri toisen omat ystävät tai omat menot. Jos ihminen ei pysty tunnistamaan näitä tunteita itsessään, ne purkautuvat reaktiivisena suuttumisena puolisoa kohtaan ja tämän elämän rajoittamisena. Hänen sisäinen viestinsä on samanlainen kuin symbioosia tarvitsevan vauvan: ”Sinun on oltava maailmassa vain minua ja minun tarpeitani varten”. Turvallinen erillistymis- ja itsenäistymiskehitys on tällöin jäänyt kesken.

Erillisyyden puute parisuhteessa johtaa suhteen kapeutumiseen.

Kumppanin ystävyyssuhteen vastakkaiseen sukupuoleen herättävät joskus menettämisen pelon ja mustasukkaisuudenkin tunteita. Aikuisissa, tasavertaisissa parisuhteissa näistä tunteista pystytään kuitenkin puhumaan yhdessä. Erillisyyden puuttuminen parisuhteessa johtaa ennen pitkään suhteen kapeutumiseen ja hapettomaan tilaan, jossa ei mahdollistu kummankaan kehitys. Tällöin myös parisuhde rakkaussuhteena kuolee vähitellen. Siksikin on hyvä, että olet väsynyt tilanteeseen ja kaipaat muutosta.

Sanot, että miehesi ei myönnä olevansa mustasukkainen. Tilanteen korjaantumisen kannalta on huolestuttavaa, jos mustasukkainen ihminen ei tunnista omaa mustasukkaisuuttaan, vaan pitää reagointiaan ja toisen ihmisen elämän rajoittamista oikeutettuna.

Jos puolisosi ei ole valmis pohtimaan omaa osuuttaan, vaihtoehdoksi jää, että sinä lakkaat vähitellen kaventamasta omaa elämääsi hänen reaktiotaan peläten. Sinun täytyy ikään kuin ottaa itsellesi takaisin niitä alueita, jotka olet luovuttanut vuosien myötä hänelle, kuten oikeus omiin ystäviin ja heidän kanssa vietettyyn aikaan. Eräs tapa aloittaa lienee se, että sanot miehellesi rauhallisesti, että haluat olla hänen kanssa yhdessä, mutta et halua enää elää ja toimia niin kuin olet tähän saakka toiminut, omaa elämääsi rajoittaen.

Omaa toimintaa kapeuttamalla parisuhdekin huononee.

Ei kannata odottaa, että miehesi muuttuisi tai oivaltaisi asioita yhtäkkiä. On myös mahdollista, että hän ei pysty muuttumaan. Parisuhteenne tilanne ei kuitenkaan muutu itsestään, odottamalla. Omaa toimintaasi kapeuttamalla se oikeastaan huononee.  Mustasukkaisuus liittyy usein parisuhteen kokonaisdynamiikkaan, jossa kummankin puolison omat henkilökohtaiset teemat ja reagointi mahdollistavat mustasukkaisuuden ongelman kietoutumisen parisuhteen osaksi. Saattaa olla, että sinä tarvitset myös ulkopuolista apua pohtiaksesi omaa osuuttasi ja niitä syitä, jotka ovat saaneet sinut olemaan osana tällaista vuorovaikutusta.


Vierailija

Puoliso on mustasukkainen – olen joutunut luopumaan ystävistäni hänen takiaan

Vastaus olisi mielestäni ehdottomasti tarvinnut varoituksen fyysisestä väkivallasta ja vangitsemisesta. Kirjoittajan kuvaama tilanne tuskin tulee päättymään muuhun kuin yritykseen vangita puoliso fyysisesti ja kun tämä ei siihen alistu, tulee pahoinpitely ja tapon yritys. Puhun omasta kokemuksesta ja kirjoittajan tilanteessa juoksisin ja lujaa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Salailu voi olla myös keino olla käsittelemättä vaikeaa asiaa, perheneuvoja Nina Kauppinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Olemme tilanteessa, jossa halusimme lasta, ja puoliso tulikin raskaaksi. Raskausviikolla 21 vaimoni sai keskenmenon. Hän ei kuitenkaan kertonut minulle siitä kuin vasta sinä päivänä, kun äitiysloman olisi pitänyt alkaa, eli noin 15 viikkoa myöhemmin. 

Keskenmenon jälkeen ostimme yhdessä uuden isomman asunnon sekä auton, jotta rattaat mahtuvat kyytiin. Minulla on todella petetty olo. Tuntuu, että voiko vaimoon enää luottaa. 

Vaimo haluaisi yrittää uudestaan lasta heti, minä taas en. Toisaalta ymmärrän, että asiasta on voinut olla vaikea kertoa. Ehkä vaimoni on pelännyt menettävänsä myös minut? Tilanne on kuitenkin päinvastoin, sillä nyt tuntuu, ettei suhteella ole vankkaa pohjaa. Miten jatkossa, kertooko vaimoni silloin isoista ja tärkeistä asioista? 

Kiitos kysymyksestäsi! Vaimosi salasi tiedon keskenmenostaan noin kolmen ja puolen kuukauden ajan ja kertoi asiasta vasta äitiysloman alkamisajankohtana. Hän jatkoi elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut hankkien kanssasi isomman asunnon ja auton vauvan tuloa ajatellen. On hyvin ymmärrettävää, että luottamuksesi häneen horjuu. Tunnet todennäköisesti itsesi petetyn lisäksi jollain tavalla riittämättömäksi ja arvottomaksi puolisoksi, johon ei voi tukeutua ja jolta ei voi hakea lohdutusta. Voi olla, että epäilet myös vaimosi tunteiden syvyyttä sinua kohtaan. Voi olla, että olet myös huolissasi hänen psyykkisestä voinnistaan.  

Olet pohtinut, että hän pelkäsi sinun hylkäävän hänet, jos saisit tietää keskenmenosta. Et ole ilmeisesti uskaltanut kysyä, miksi hän ei kertonut sinulle asiasta heti. Olisiko hän voinut kokea itsensä jollain tavalla epäonnistuneeksi naiseksi, joka ei kykene synnyttäjäksi? Syvissä hädän, pettymyksen ja huonommuuden tunteissaan hän ei kyennyt jakamaan asiaa ilmeisesti kenellekään. Hän on ollut asian kanssa surullisen yksin.

Huomattiinko vaimosi järkytystä ja ohjattiinko häntä keskusteluavun piiriin keskenmenon jälkeen?

Toinen vaihtoehto voi olla, että hän oli niin järkyttynyt, jopa sokissa keskenmenosta, ettei suostunut uskomaan sen olevan totta ja uskotteli ennen kaikkea itselleen, että kaikki on hyvin vauvan kanssa. Vaimosi tarkoitus ei siis ole ollut valehdella sinulle ja salata tahallaan asia sinulta, vaan se oli jonkinlainen lapsenomainen kieltämismekanismi myöntää tapahtunutta itselleen. Kun hän ei heti myöntänyt asiaa edes itselleen, sen kertominen sinulle tuli päivä päivältä yhä vaikeammaksi.

Prosessiin liittyen mietin, huomattiinkohan hänen järkytystään ja ohjattiinko häntä keskusteluavun pariin keskenmenon jälkeen. Keskenmenot ovat melko yleisiä, mutta niiden kokeminen on hyvin yksilöllistä. Viimeistään nyt hänen olisi hyvä päästä keskusteluavun piiriin!     

Sinun on luonnollisesti vaikea ryhtyä uuden lapsen hankintaan tässä tilanteessa. Toivottavasti olet sen hänelle kertonut. Ymmärtääkö vaimosi sinun tuntemuksiasi, pystyykö hän ajattelemaan tilannetta, jossa sinä salaisit häneltä hyvin tärkeän yhteisen asian? Keskusteluissa hänen kanssaan on hyvä olla hellävarainen, mutta ”häntä hoitaaksesi” et voi ryhtyä miellyttämään häntä ryhtymällä vauvan hankintaan. Asia on hyvä selvittää perinpohjaisesti ennen uutta yritystä.

Vaimosi todennäköisesti tarvitsee apua myös salailun käsittelyyn.

Vaimosi todennäköisesti tarvitsee apua keskenmenosta toipumisen lisäksi tapahtuman salailun tai kieltämismekanismin käsittelyyn yksin esimerkiksi neuvolapsykologin luona. Yhdessä te hyötyisitte pariterapiasta, jossa tapahtunutta käsiteltäisiin ymmärrystä tilanteeseen etsien. Ymmärryksen saaminen auttaa luottamuksen palautumisessa. Suosittelen lämpimästi yhteydenottoa paikkakuntanne perheasian neuvottelukeskukseen tai muiden pariterapiapalvelujen pariin!       


Vierailija

Vaimoni ei kertonut minulle keskenmenostaan – paljasti asian 15 viikkoa myöhemmin

Tässä on kyllä niin myöhäisestä keskenmenosta kyse, ettei tässä voi käyttää sitä iänikuista fraasia: "keskenmenot ovat niin yleisiä". Tässä tapauksessa oltiin jo yli puolivälissä eli raskausviikolla 21. Viikon kuluttua oltaisiin puhuttu jo kohtukuolemasta. Tietysti voi olla, että vauva oli menehtynyt kohtuun jo aiemmin. Joka tapauksessa olisin toivonut, että vastaaja olisi ottanut huomioon tuon keskenmenon myöhäisen ajankohdan paremmin. On todellakin eroa sillä, tapahtuuko keskenmeno esim...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.