Kielteisen vuorovaikutuksen kehän voi katkaista toimimalla toisin kuin aikaisemmin, perheneuvoja Nina Kauppinen sanoo. 

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Rakastamme mieheni kanssa toisiamme, ja meillä kemiat kohtaavat lähes aina harvinaisen hyvin. Meillä on kaksi ihanaa lasta.

Ajaudumme kuitenkin toistuvasti riitelemään asioista mieheni kanssa, ja kaava on lähes aina sama. Riitely alkaa niin, että mies on jättänyt jonkin kotityön tekemättä tai meillä on kiireinen lähtö jonnekin lasten kanssa. Noissa hetkissä kaikki alkaa yleensä siitä, kun minä sanon harmistumisen tunteen vallassa miehelle esimerkiksi: ”Nyt nopeasti ne vaatteet päälle, niin lähdetään!” tai ”Voisitko laittaa astiat koneeseen, kun ollaan sovittu, että se on sinun hommasi”. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näihin mielestäni tavallisiin parisuhdetilanteisiin mies vastaa lähes aina: ”Älä nyt pilaa tätä päivää nalkuttamalla”, ”Älä nyt ole hullu” tai ”Nalkuttaja”, eikä tee asialle mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Siitä lähtee raskas taistelu, jossa lopulta perimmäinen syy unohtuu. Itse en osaa alistua miehen ilkeään kommenttiin, vaan suutun mielestäni syystäkin. Minusta kiirelähdöissä tai tekemättömistä kotitöistä saa sanoa toiselle. Joskus niissä tilanteissa olisi kiva, että mies hyväksyisi tilanteen ja auttaisi minua saamaan asiat tehtyä. Aina kuitenkin saan käydä läpi saman episodin, ja lopulta pyytelen anteeksi, kun olen sanonut jotain väärin tai väärällä tavalla.

Kiitos kysymyksestäsi! Kiva lukea, että rakastatte valtavasti ja että kemianne kohtaavat harvinaisen hyvin lähes aina. Se on suuri asia, joka on hyvä muistaa kiireisen arjen keskellä vaikeampina hetkinä. Kenenkään arki ei ole täydellistä. Teillä haasteena ovat kiiretilanteet lasten kanssa, joista ainakin sinä ymmärrettävästi pahoitat mielesi.

Onko niin, että kumpikaan teistä ei ole parhaimmillaan aamuisin?

Ensimmäisenä mieleeni tulee, että onko niin, että kumpikaan teistä ei ole parhaimmillaan aamuisin. Toiset meistä ovat selkeästi aamuihmisiä, kun taas toiset haluaisivat hoitaa aamuisin vain itsensä kommunikoimatta kenenkään kanssa. Lapsiperheessä jälkimmäinen ei usein ole mahdollista, mutta olisiko mahdollista ottaa aamuärtyneisyys todesta ja esimerkiksi vuorotella aamuja? Onko kaikkien pakko lähteä samaan aikaan tai samalla kulkuvälineellä? Kun tietää, että vastaa aamusta yksin, parisuhdejännite ja odotukset toisen toiminnasta jäävät pois ja aamu sujuu ehkä ongelmitta.  

Ruuhkavuosissa on usein pakko joustaa ja jopa luopua jostakin, joka on aina ollut tärkeää.

Toiseksi mietin, vastaako asioiden sujumiselle asettamasi rima tällä hetkellä perheenne realiteetteja. Onko rauhallinen, sujuva aamu ylipäätään mahdollista pikkulapsiperheessä? Ruuhkavuosissa on usein pakko joustaa ja jopa luopua jostain, joka on aina ollut tärkeää. Olet ehkä joutunut tekemään myönnytyksiä siisteyden suhteen. Mitä tapahtuu, jos jokin miehesi tehtävänä ollut kotityö jää tekemättä tai hän tekee sen omassa tahdissaan? Onko tehtävä niin välttämätön, että sitä ei voisi tehdä myöhemmin?

Lauseesi ”olisi kiva, jos mies hyväksyisi tilanteen ja auttaisi minua saamaan asiat tehtyä” viittaa siihen, että sinä olet perheen päävastuullinen ja miehesi toimii sinun apunasi. Voisitte lukea kollegani Anssi Tietäväisen loistavan blogin Mies, lopeta puolisosi auttaminen ja keskustella, mitä ajatuksia se teissä herättää.   

Mitä olette yrittäneet tehdä kehän pysäyttämiseksi?

Kuvasit elävästi negatiivisen kehän välillänne. Mitä olette yrittäneet tehdä kehän pysäyttämiseksi? Oletko joskus sulkenut suusi, vaikka mieli tekisi sanoa tai sanonut asian eri näkökulmasta lempeällä ja rauhallisella äänensävyllä? Esimerkiksi hoputtamisen sijaan voisit rauhoittaa itsesi ja sanoa neutraalilla tavalla, että menet jo toisen lapsen kanssa ulos ja että klo 7.30 on lähtö, jotta ehditään. Kahvista voisit sanoa ”kultaseni, ota kahvi termosmukiin ja juo autossa” tai voisit jopa laittaa kahvin hänelle termosmukiin valmiiksi. Joka aamu tätä ehkä ei tarvitse tehdä, koska miehesi ehkä oppii heräämään aikaisin juodakseen kahvin pöydän ääressä tai laittaa itse kahvin mukaan otettavaksi. Miehesi pasmat voivat mennä suunnanmuutoksestasi sekaisin, eikä hänkään enää toimi normaalin kaavan mukaan.  

Esimerkiksi seksi ei kiinnosta saman ihmisen kanssa, joka on saman päivän aikana loukannut.

Vastaavasti puolisosi olisi hyvä tehdä jotain eri tavalla välttääksenne kehälle joutumisen. Kerrot, että sinä pyydät lopulta anteeksi. Huomaako miehesi käytöksensä ylittäneen sopivan rajan? Pyytääkö hän anteeksi sinulta? Ymmärtääkö hän kuinka paljon hänen sanansa, kuten hullu ja nalkuttaja, loukkaavat sinua? Sanat vaikuttavat todennäköisesti myös illan tunnelmaan, ja usein esimerkiksi seksi ei kiinnosta ihmisen kanssa, joka on saman päivän aikana loukannut. Miehesi  ”älä pilaa tätä päivää nalkuttamalla” -lauseen voisi ilmaista ”hei rakas, tehdään tästä hyvä päivä” Esimerkkini voivat kuulostaa hassuilta, ja te toki ilmaisette ne omalla tavallanne. Ymmärrätte kuitenkin varmaan pointtini: kokeilkaa puhua eri tavalla ja kohteliaammin, jotta toisen olisi helpompi ottaa viesti vastaan. Myös huumori on oiva keino keventää tilannetta silloin, kun toinen ei ole vielä kovin ärsyyntynyt.  

Epäonnistuneista, mieltä vaivaavista tilanteista ja mainitsemastasi raskaasta taistelusta on hyvä keskustella, kun olette molemmat rauhallisia. Jos yhteenotto on aamulla, sen sovitteluun tuskin on aikaa siinä hetkessä. Kun keskustelette tilanteesta sopivana ajankohtana, on tärkeää antaa toisen puhua loppuun asti keskeyttämättä. Voisitte vaihtaa vaikka jotain esinettä, joka kertoo puheenvuoron vaihtuneen. Liian pitkiä monologeja ei saa pitää eikä syytellä toista tyyliin ”aina sä teet noin” eikä hyökätä muulla tavoin.  

Vanhempien välinen kireys tarttuu helposti lapsiin.

Antakaa keskustelussa toisillenne palautetta asioista, jotka sujuvat hyvin ja muistakaa positiivinen palaute myös arjen keskellä. Kun olette vastaanottaneet toistenne tunteen tilanteeseen liittyen ja koette jollain tasolla ymmärtävänne toisianne, on helpompi keksiä rakentavia ratkaisuja ja sopimuksia kuten aamujen vuorottelu, lasten motivointi jollain tavalla reippaaseen aamuun, sopimus laittaa tavarat valmiiksi illalla ja keksiä hyvä paikka kunkin hanskoille ja pipoille.   

Tiedän, ulkopuolelta on helppo sanoa, tilanteessa se on tosi haastavaa! Kannattaa kuitenkin yrittää sitkeästi. Teidän vanhempien välinen kireys valitettavasti tarttuu helposti lapsiin, ja tilanne lähdön kanssa vaikeutuu entisestään. Lasten ei toki ole hyvä todistaa vuorovaikutusta, jossa vanhempi komentelee toista tai haukkuu tätä hulluksi tai nalkuttajaksi. Asioihin on hyvä puuttua ajoissa. Keskittykää kaikkeen hyvään välillänne ja muistakaa, että tämä vaihe menee pian ohi! Pitäkää myös huolta parisuhdeajasta, perheajasta ja omasta ajastanne, niin jaksatte paremmin.  

Vierailija

Terve suhde ei perustu valta-asetteluun. Terve mies tietää ettei hän määritä naisen kokemusta, joka on yhtä oikea kuin hänen omansa. "Sä oot aivan pimee" tyyppinen nimittely kertoo lähinnä siitä joka sen sanoo. Fiksumpaa on kuunnella toisen mielipide ja keskustella järkevästi.
Käytännön asiat ei ole tunneasioita.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla