Usein hankalat sukulaiset eivät ole koskaan saaneet palautetta läheisiltään. Silloin he eivät joudu muuttamaan käytöstään, perheneuvoja Nina Kauppinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö. 

Olen naimisissa elämäni miehen kanssa, ja meillä on yhteinen lapsi. Olemme molemmat toista kertaa naimisissa. Minulla on edellisestä liitosta kaksi vanhempaa lasta, jotka asuvat luonamme.

Ongelmamme on puolisoni tilanne, joka heijastuu myös parisuhteeseemme. Hän pakenee pahaa oloaan omiin oloihinsa, emmekä tee juuri mitään yhteistä arjessa. Seksielämämme on ollut kuolleena pari vuotta. Syynä siihen on puolisoni mukaan hänen paha olonsa, joka johtuu pitkälti töihin liittyvästä stressistä ja hänen oman isän suhtautumisesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Puolisoni ja hänen isänsä tekevät töitä perheyrityksessä. Isä on jokunen vuosi sitten jäänyt eläkkeelle, mutta hämmentää mukana edelleen. Isä arvostelee, kritisoi ja jopa syyttää puolisoani olemattomista, myös asiakkaiden edessä. Siksi puolisoni itsetunto on olematon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiedän, että heidän tulisi selvittää välit ja työolot keskenään, mutta mitä minä voisin tehdä? Suurin ongelma on puolisoni kiukkuisuus, ärtyisyys, lyhyt pinna ja ylireagointi mitättömiin asioihin. Tilanteesta kärsivät varsinkin vanhemmat lapset, sillä heidän päälleen purkautuu moni kiukku. Väkivaltainen puolisoni ei ole ainakaan vielä ollut. Romahdus ei valitettavasti taida olla kaukana, mutta hän ei oikein ole innokas hakeutumaan hoitoon. En ala hoivasuhteeseen, mutta apua tahtoisin. Mistä sitä saa?

Kiitos kysymyksestäsi! Kuvaamasi tilanne kuulostaa kovin raskaalta. Puolisosi läheisimpänä ihmisenä saat osaksesi paljon sellaista, minkä ei kuuluisi kaatua sinun niskaasi. Ikävää, että myös lapset joutuvat kärsimään asioista, joihin heillä ole osuutta eikä vaikutusmahdollisuuksia. On hienoa kuulla, että et aio lähteä puolisosi hoitajaksi. On hyvä pohtia, mihin itse voit vaikuttaa ja mikä on sinun vastuullasi.

Usein ”hankalat” ihmiset eivät ole koskaan saaneet palautetta käytöksestään.

Puolisosi ja hänen isänsä välit tuntuvat varmasti toivottomilta. He eivät ilmeisesti ole saavuttaneet tarvittavaa erillisyyttä ja kunnioitusta aikuiseen suhteeseensa. Puolisosi isän kohdalla voisi ajatella, että hän tuskin enää kauheasti muuttaa toimintatapojaan. Toisaalta ikääntyminen voi myös tuoda tullessaan rauhoittumista, mutta jos miehesi on romahtamaisillaan, sitä ei voi jäädä odottamaan.

Sukutarinoita kuunnellessa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että ”hankalat” ihmiset eivät ole koskaan saaneet palautetta käytöksestään. On ymmärrettävää, että heitä pelätään, mutta jos he eivät saa palautetta, he eivät koskaan joudu muuttamaan toimintatapojaan. Saako puolisosi tukea ja ymmärrystä muilta lapsuudenperheensä jäseniltä vai jääkö hän yksin? Haluaako hän jatkaa perheyritystä vai tekisikö mieluummin jotain muuta?

Joskus tilannetta helpottaa se, että kertoo jämäkästi tyytymättömyytensä ja vetää rajaa siihen, kuinka itseä kohdellaan. Vaikka asia ei ainakaan heti muutu, olo on kevyempi, kun on ilmaissut oman kantansa. Vuorovaikutuskuvio muuttuu, kun toinen vaihtaa toimintatapaansa. Jos puolisosi on ainoa mahdollinen yrityksen jatkaja, hän on tärkeä henkilö, jonka jaksaminen vaikuttaa koko yrityksen jatkoon. Ymmärtääköhän puolisosi isä sen? 

Lapsille ei pidemmän päälle riitä selitykseksi se, että aikuinen on kiukkuinen ja kireä töistä johtuen.

Kerrot, että puolisosi ei ole innokas hakeutumaan avun pariin. Voi olla, että niin kauan kun jollain tasolla siedät tilannetta ja ymmärrät häntä, hänen ei tarvitsekaan. Miten reagoit hänen käytökseensä? Pystytkö kertomaan hänelle, miltä tilanne sinusta tuntuu? Vaikka olet tottunut hänen ärähtelyihinsä, on tärkeää sanoittaa mitä näet, kuulet ja havaitset ja mitä se saa sinussa aikaan. Todennäköisesti puolisosi on itse sokea omalle käytökselleen. Jos omat voimasi ovat vähissä, on hyvä rauhallisesti kertoa, että et jaksa enää kauaa ja että tilanteen on muututtava.

Pohdin, pidätkö isompien lasten puolta kohtuuttomissa tilanteissa. Lapsille ei pidemmän päälle riitä selitykseksi se, että aikuinen on kiukkuinen ja kireä töistä johtuen. Syy käytökseen ei poista kurjaa oloa tilanteissa. Lisäksi isommat lapset huomaavat selvästi eron käytöksessä heitä ja pienintä lastanne kohtaan. Näissä tilanteissa uusperheen lapset helposti ajattelevat, että aikuinen ei pidä heistä. Sinulla on oikeus ja lasten vuoksi velvollisuuskin sanoa, että et voi käyttäytyä noin lapsiani kohtaan. Myös kolmevuotias kärsii kotinne ilmapiiristä. Yleensä lapsiin vetoaminen herättää aikuisia ymmärtämään tilanteen vakavuuden.  

Omista tarpeistasi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen on erittäin tärkeää.

Parisuhteen tasolla koet jääneesi yksin, teillä ei ole yhteistä aikaa eikä seksielämää. Kerrot, että hän on elämäsi mies. Mitä se tarkoittaa? Mitä on se hyvä, minkä avulla jaksat ja joka pitää teitä yhdessä? Ilmeisesti ammennat voimaa hyvistä hetkistä. Toivottavasti sinulle on myös ystäviä tai muita läheisiä, joille voit purkaa turhautumistasi ja surua tilanteesta. Tässä tilanteessa omista tarpeistasi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen on erittäin tärkeää! 

Puolisosi hyötyisi työterveyspsykologin palveluista. Perheyrityksessä tätä mahdollisuutta ei aina ole tarjolla. Omaan jaksamiseen saa apua myös mm. terveyskeskuksesta psykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. Sen lisäksi tai aloitukseksi suosittelen teille hakeutumista pariterapiaan esimerkiksi perheneuvolaan tai perheasiain neuvottelukeskukseen. Siellä voisitte yhdessä selvitellä perheenne kokonaistilannetta neutraalisti ilman ennakkoasetelmia molempien näkökulmista. Näistä paikoista puolisosi ohjataan tarvittaessa muun avun piiriin.

Joskus emme tajua, että tavaroiden paiskominen, uhkailu ja syyttelykin ovat väkivaltaa.

Lopuksi vielä yksi seikka, joka jäi vaivaamaan mieltäni kysymyksessäsi. Kerrot, että puolisosi ei ole väkivaltainen ainakaan vielä. Mikä saa sinut ajattelemaan, että tilanteet voisivat mennä väkivaltaisiksi tulevaisuudessa? Millainen käytös saa sinut pelkäämään tilanteen pahenemista? Joskus emme tajua väkivallaksi sitä, mikä sitä jo on. Tyypillisiä esimerkkejä ovat tavaroiden paiskominen tai henkinen väkivalta kuten uhkailu ja syyttely.

On hyvä hakea apua ennen kuin väkivaltaa ilmenee. Asuinkunnasta riippuen tarjolla on aggression hallintaan liittyviä palveluja. Jos puolisosi ei suostu hakemaan apua yksin tai sinun kanssasi, voit hakea apua yksinkin omaan jaksamiseesi. Toivottavasti tilanteenne helpottuu pikaisesti!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla