Osa lapsista kantaa paljon huolta vanhempien ongelmista. Samalla he kuormittuivat itse. Kuva: iStockphoto
Osa lapsista kantaa paljon huolta vanhempien ongelmista. Samalla he kuormittuivat itse. Kuva: iStockphoto

Vanhempien välinen väkivalta voi aiheuttaa lapselle mielenterveysongelmia ja musertaa luottamuksen kaikkiin aikuisiin. Kaikki riitely ei kuitenkaan vahingoita lasta. 

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Vanhempien välisellä väkivallalla voi olla lapselle musertavia seurauksia. Pahimmillaan siitä seuraa lapselle vakavia mielenterveysongelmia ja epäsosiaalista käytöstä.

Siksi perheväkivaltaa kokenut lapsi tarvitsee aina ulkopuolista apua traumatisoitumisen estämiseksi, psykologi Sirpa Salo sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Salo on Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja ja käsitellyt väitöstutkimuksessaan parisuhdeongelmien yhteyttä lasten psyykkiseen hyvinvointiin. Hän tekee töitä myös väkivaltaperheiden kanssa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Se, että vanhemmat vain keskustelevat tapahtuneesta lapsen kanssa, ei riitä. Keskustelu ei takaa sitä, että lapsen turvallisuudentunne ja luottamus vanhempiin tai ylipäätään aikuisiin palautuisi, Salo kertoo. 

Mitä vanhemmat ja muut läheiset aikuiset siis voivat tehdä, jos lapsi on joutunut kohtaamaan vanhempiensa välistä väkivaltaa?

1. Väkivallan tulee loppua

Tärkein sääntö: Väkivallan tulee loppua heti niin, ettei lapsi joudu enää pelkäämään sitä. Tähän vanhempien tulee hakea asiantuntevaa apua.  Kun vanhemmat pohtivat yhdessä asiantuntijan kanssa sekä parisuhdeongelmiaan että lasten tilannetta, se auttaa heitä korjaamaan jo syntyneitä ongelmia sekä muuttamaan perheen vuorovaikutusta sellaiseksi, että se kuormittaa lapsia vähemmän.

Avun hakemisesta on syytä kertoa myös lapsille, sillä he hyötyvät jo pelkästä tiedosta.

– Monesti lapsen turvallisuuden tunnetta lisää eniten se, kun vanhemmat kertovat lapselle hakevansa apua muilta aikuisilta siihen, että he oppisivat ratkomaan erimielisyyksiään paremmilla keinoilla, Sirpa Salo sanoo.

2. Vanhemmat kertovat: teimme väärin

Vanhempien täytyy kertoa lapsilleen, että heidän väkivaltainen käyttäytymisensä on yksiselitteisesti väärin. Sitä on syytä pyytää lapselta myös anteeksi.

3. Lapsen tulee voida puhua kokemastaan

Miltä vanhempien välinen väkivalta on lapsesta tuntunut? Tästä lapsen on tärkeä saada puhua. Pienen lapsen voi kuitenkin olla hyvin vaikea kertoa pahasta olostaan, johon hänellä ei välttämättä ole vielä sanoja.

Tutkimusten mukaan oleellisinta näyttää olevan se, säilyykö lapsen turvallisuuden tunne ristiriitojen keskellä. Turvallisuuden tunne säätelee lapsessa herääviä muita tunteita ja reaktioita vanhempien välisiin konflikteihin.

Uhkaava ilmapiiri perheessä uhkaa lapsen emotionaalista ja jopa fyysistä hyvinvointia. Vanhempien välinen vaikea suhde johtaa myös siihen, että vanhemmat kohtelevat lapsia epäjohdonmukaisesti eivätkä kykene olemaan heille läsnä.   

4. Lapsen täytyy olla suojassa vanhempien ristiriidoilta

Vaikka vanhemmilla olisi keskenään isoja ongelmia, heillä on yksi tehokas keino suojata lasten hyvinvointia. Se onnistuu pitämällä lapset ja riidat erillään, kertoo Sirpa Salon väitöstutkimus. Tämä tieto on tärkeä myös vanhemmuudessa eron jälkeen.

Saman perheen lapset voivat reagoida vanhempiensa ristiriitatilanteisiin eri tavoin. Lapsista ne, jotka ottavat toiset erityisen hyvin huomioon, kantoivat Salon tutkimuksen mukaan eniten huolta vanhempien ongelmista. Samalla he kuormittuivat itse. Jotkut lapset menivät jommankumman vanhemman puolelle näiden riidellessä. Tämä reagointitapa oli aina yhteydessä lapsen emotionaalisiin ongelmiin.

– Sen sijaan ne lapset, jotka vetäytyivät vanhempien välisistä ristiriidoista voivat psyykkisesti paremmin kuin perheen muut lapset. Jos perheessä kaikki lapset olivat vetäytyjän roolissa vanhempien riidellessä, emotionaalisia ongelmia ei esiintynyt, Salo kertoo. 

Vanhempien olisikin tärkeää viestiä lapsille selkeästi, ettei ole lasten asia kantaa huolta vanhempien riidoista, yrittää ratkoa niitä tai asettua kummankaan puolelle.  

Se, miksi toiset perheen lapsista joutuvat todistamaan vanhempiensa riitelyä useammin kuin toiset, voi johtua monista eri asioista. Vanhemmat voivat huomaamattaan riidellä temperamentiltaan joustavan lapsen lähellä enemmän kuin perheen muiden lasten, tai joku lapsista voi yksinkertaisesti olla muita enemmän kotona.

+ Yksi ominaisuus suojaa lasta

Fyysisen väkivallan näkeminen on aina haitallista, mutta aikuisten riitely ei sinällään tarkoita onnetonta lapsuutta. Ristiriitoja puolisoiden välillä esiintyy melkein kaikissa parisuhteissa. Vaikka vanhemmat riitelisivät ja sopisivat paljon, silti suurimmalle osalle lapsista ei kehity käyttäytymis- tai sopeutumisongelmia.

– Lasten ongelmat eivät siten ole seurausta vanhempien riitojen määrästä. Kysymys on siitä, miten selvitellä riitoja niin, että se ei aiheuta lapsille haittaa. Tämä on vanhemmille aina vaikea asia, ja vielä erityisen vaikea se on silloin, kun puolisoiden välit ovat pahasti tulehtuneet, Sirpa Salo sanoo.

Tutkimusten mukaan myös tapa, jolla erimielisyyksiä ratkotaan, vaikuttaa lapseen. Näyttää siltä, että konflikteilla, jotka eivät koske lapsia ja jotka ratkaistaan rakentavasti ja ilman aggressiivisuutta, ei ole vaikutusta lapsiin, vaikka niitä olisi useinkin.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla