Jos asennoidut niin, että syy huonoon oloon on aina muualla, sinulle jää vain voimattomuuden ja katkeruuden taakka kannettavaksesi, perheneuvoja Anssi Tietäväinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Miten kauan pitää jaksaa olla parisuhteessa, joka ei toimi, jos on pieniä lapsia?

Olemme olleet monta vuotta yhdessä, ja meillä on kaksi lasta. Ongelmamme alkoivat käytännössä heti ensimmäisen lapsen saannin jälkeen. Olemme kiistelleet kotitöiden jaosta, kasvatuksesta, rahasta ja puolisoni haluttomuudesta kohta 11 vuotta. Välillä on parempia päiviä, mutta ne eivät poista ongelmiamme. Kävimme pariterapiassa, ja kumpikin meistä ahdistui siellä vain lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

En tiedä yhtään onnellista parisuhdetta, ja sekin masentaa. Välillä mietin, olenko liian vaativa, mutta mielestäni en edes vaadi liikoja. Tunnen välillä suurta vihaa miehiä ja omaa miestäni ja miehen sukulaisia kohtaan, koska tuntuu, että hekin ovat kohdelleet minua huonosti. Anoppi ei puutu oman aikuisen poikansa huonoon käytökseen, ja tämäkin ärsyttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

En ostanut oikeastaan mitään joululahjoja miehen sukulaisille niin kuin olen ennen tehnyt. Anopille vein suklaarasian ja laitoin vain oman nimeni siihen.  Äitienpäivälahjaa en anopille osta, koska hän kasvatti lapsensa niin huonosti. En tiedä, olenko kauhean julma.

Haluaisin vain erota, mutta tässä elämäntilanteessa se on hirveän vaikeaa, ja pärjääminen pelottaa. Muuten arki toimii ihan kohtalaisesti, vaikka taloudellisesti meillä menee aika huonosti. Varmasti osasyy ongelmiin on myös siinä. Koen, että olen pilannut koko elämäni sillä, että menin yhteen puolisoni kanssa ja ajoin itseni ja lapseni köyhyysloukkuun. 

Elämäntilanteesi vaikuttaa hyvin raskaalta ja kuormittavalta. Tulee olo, että olet todella surullinen, pettynyt ja uupunut. Voinnistasi herää myös huoli, että voisiko toivottomuutesi taustalla olla esimerkiksi masennusta. Se kannattaisi selvittää lääkärin kanssa.

Aivan ensimmäiseen kysymykseesi vastaisin, että parisuhteessa ei ole pakko jaksaa yhtään. Parisuhde on aina vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuva sopimus. Tietenkin vaikkapa lasten takia tai joistakin muista syistä kannattaa parisuhteessa yrittää ponnistella vaikeiden aikojen ja asioiden ylitse kohti tasapainoisempaa suhdetta. Mutta sellaisenkin vaivannäön pohjana on oltava oma halu, jokin oma motivaatio rakentaa ja ylläpitää juuri tätä parisuhdetta.

Joskus on tärkeää sietää ahdistusta ja kuunnella sen viestiä.

On tosi ikävää, ettei terapiasta ollut teille apua, vaan se vain lisäsi ahdistustanne. Toisaalta terapiassa juuri ahdistuksen lisääntyminen voi olla merkki siitä, että ollaan oikeiden asioiden äärellä. Ahdistus voi johtua siitä, että jokin liikahdus on tapahtumassa. Joskus on tärkeää sietää ahdistusta ja kuunnella sen viestiä, jotta voi päästä eteenpäin ja ehkä jopa ymmärtävään vuorovaikutukseen puolisonsa kanssa.

Toisaalta terapiassa herännyt ahdistus voi johtua siitä, että on ollut ehkä tiedostamatonkin odotus, että terapeutti ratkaisee käsillä olevat ongelmat. Kun niin ei tapahdu, tulee pettymys ja ahdistus. Terapian ajatushan ei olekaan se, että terapeutti ratkaisisi mitään. Hänen tehtävänsä on auttaa ihmisiä itse löytämään ja tekemään tarvitsemansa muutokset.

Olet hyvin kykenevä tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitasi ja ajatuksiasi. Siksi ajattelen, että saattaisit hyvinkin hyötyä terapiasta. Voisiko terapialle antaa toisen mahdollisuuden?

Mieti tarkkaan kaikki asiat ja tekijät, joihin voit itse vaikuttaa ja joista voit ottaa vastuuta.

Toivottomuuden ja katkeruuden takana voi olla tunne ja kokemus siitä, että oman elämän vaikeudet ja taakat ovat jonkun muun tai olosuhteiden vikaa. Jos asennoidut niin, että kaikkeen löytyy syy miehestäsi, miehistä yleensä, anopistasi, sukulaisista tai vaikeista olosuhteista, sinulle jää vain keinottomuuden, voimattomuuden ja katkeruuden taakka kannettavaksi. Siksi tilanteessasi tuntuisi hyvin tärkeältä, että miettisit erittäin tarkkaan kaikki ne asiat ja tekijät, joihin voit itse vaikuttaa ja joista voit ottaa vastuuta. On tietenkin asioita, joille et mahda mitään. Mutta sinä voit saada oman elämäsi ohjakset vahvemmin omiin käsiisi.

Vastuiden miettiminen voi olla yksi osa tätä kokonaisuutta. Sinä et voi olla vastuussa miehesi huonosta käytöksestä. Mutta voit kertoa, miltä se tuntuu. Anoppisikaan ei ole enää vastuussa poikansa käytöksestä. Aikuinen mies on itse vastuussa itsestään ja käytöksestään. Ovat lähtökohdat tai olosuhteet millaisia hyvänsä.

Sinun tehtäväsi on selittää itsellesi millaisen parisuhteen haluat.

Sinä taas olet vastuussa itsestäsi. Sinun tehtäväsi on selvittää itsellesi, millaisen parisuhteen haluat ja sitten selvittää, onnistuuko se tämän miehen kanssa. Se selviää keskustelemalla siitä, millaisia toiveita, odotuksia ja haluja kummallakin parisuhteen osalta on, tai millaista perhe-elämää te haluatte tavoitella. Tässä vuorovaikutuksessa voi selvitä se, onko teidän mahdollista jatkaa parisuhteessanne vai haluatteko sitten lähteä tekemään eroa. Ja sekin todennäköisesti onnistuu paremmin ja sopuisamman, jos teette sen yhdessä keskustellen.

Eron mahdollisuutta ajatellen on hyvä selvittää eri vaihtoehtojen tosiasiat, esimerkiksi millaisia taloudellisia vaikutuksia erolla olisi. On ymmärrettävää, että ero pelottaa, jos se näyttäytyy hallitsemattomana vyyhtinä erilaisia vaikeuksia. Faktat on kuitenkin mahdollista selvittää ja saada ainakin jonkinlainen realistinen kuva, millaiset elämisen raamit ero toisi tullessaan.

Katkeruuden ja pettymyksen kehä ei ole hyvä sinulle, miehellesi eikä etenkään lapsillenne.

Nykyisen kaltaisessa katkeruuden ja pettymyksen kehässä sinun ja teidän ei kannata jatkaa. Se ei ole hyvä vaihtoehto sinulle eikä miehellesi, eikä etenkään teidän lapsillenne. Lasten kannalta on tärkeää, että mietit tarkoin, millaista asennoitumista ja ajattelua siirrät heille. Heidän oikeutensa on saada mahdollisuus katsoa tulevaisuuteen toiveikkaina. Tasapainoinen parisuhde on mahdollinen, vaikka sinulla ei juuri nyt ole sellaista kokemusta. Kaikki miehet eivät kohtele puolisoitaan huonosti, vaikka juuri nyt sinun lähipiirissäsi vaikuttaa siltä. Puolison sukulaisten kanssa voi olla hyvissä väleissä, vaikka juuri nyt sinä et koe sellaista. Anna lapsillesi mahdollisuus uskoa hyvään tulevaisuuteen.

Kysymyksestäsi tulee käsitys, että teillä on ja on ollut parisuhteessanne myös monia juttuja, jotka ovat ihan hyvällä mallilla. Ilmeisesti kaikkien vaikeuksien lomaan mahtuu parempiakin aikoja ja hetkiä. Mitä silloin on tapahtunut? Millaista yhdessäolonne on ollut silloin? Voisiko niissä asioissa olla jotakin sellaista, jota voisit tai voisitte yhdessä tietoisesti lisätä? Siis keskittyä hyvän lisäämiseen huonon vähentämisen sijasta.

Toivon, että saat selvitettyä itsellesi, mihin suuntaan haluat lähteä elämässäsi kulkemaan. Voimia sinulle sille tielle. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla