Eron jälkeen jättäjä ei välttämättä voi auttaa jätettyä muuten kuin päästämällä irti, perheneuvoja Anssi Tietäväinen sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Olin ollut avopuolisoni kanssa yhdessä kymmenen vuotta, kunnes tein päätöksen jättää hänet. Olin miettinyt asiaa jo muutaman vuoden ajan ja alitajuisesti etsinyt tilannetta, jolloin se olisi ollut helppoa tehdä.

Ensimmäisen kerran yritin päättää suhdetta vuonna 2014, jolloin puolisoni ei kuitenkaan päästänyt irti vaan pisti lupaamaan, että tämä oli tauko ja minulla oli kriisi, ja palasin takaisin kahden ja puolen kuukauden kuluttua. Se osoittautui virheeksi. En vain rakastanut miestäni sillä tavalla, jolla kuvittelen naisen rakastavan miestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Seksuaalisesta kanssakäymisestä hänen kanssaan on tullut minulle vastenmielistä. Hankin rakastajan. Vuosien mittaan näitä rakastajia on ollut vaihtelevasti. Kaikille olen kertonut olevani varattu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime kuukausien aikana aloin vaipua masennukseen. Kotiin ei huvittanut tulla, joten olen haalinut paljon erilaista tekemistä: kaksi työpaikkaa ja kolme eri opiskelupaikkaa samaan aikaan, näiden lisäksi urheiluharrastukset. Kun puoliso lähti jonnekin vaikkapa viikonloppureissuun, minulla oli tosi kivaa olla kotona, mutta kun paluu lähestyi, alkoi itkettää.

Sitten tuli vastaan raja, että nyt saa riittää. Jos en lähde pois, käy huonosti. En itsekään haluaisi asua sellaisen henkilön kanssa, joka ei rakasta minua ja pettää jatkuvasti.

Hain vuokra-asuntoa, pakkasin matkalaukun ja eräänä sunnuntai-iltana tulin kertomaan puolisolleni, että olen nyt lähdössä pois. Yritin selittää, etten vain rakastanut häntä enää. Sivusuhteistani en kertonut mitään.

Tämä tuli hänelle kuin puskista. Sen jälkeen hän kärsi, itki, ehdotti ystävyyttä ja asian edelleenharkitsemista myöhemmin, sitten pyysi antamaan vastauksia samoihin kysymyksiin. Hän suuttui, kun ymmärsi, etten näe meillä yhteistä tulevaisuutta.

Koen olevani velvollinen tarjoamaan hänelle vastaukset hänen kysymyksiinsä. En ole varma siitä, etten kadu tätä päätöstäni myöhemmin. Minua painaa myös huono omatunto siitä, että olen tuottanut toiselle niin paljon surua.

Terapeutin palvelut ovat sen verran kalliita, ettei minulla ole niihin yksinkertaisesti varaa. Parasta olisi tietysti lähteä ensin yksitellen ja sitten yhdessä pariterapiaan, jossa asiantuntija auttaisi minua pukemaan ajatukseni sanoiksi ja häntä ymmärtämään ne.

Kiitos kysymyksestäsi. Kerrot masennuksestasi, epävarmuudestasi, huonosta omastatunnostasi ja peloistasi, joita parisuhteesi tila ja eroaikeesi ovat sinussa aiheuttaneet. Ero onkin usein kova paikka. Raskaat ja vaikeat tunteet kertovatkin siitä, että asia on iso ja tärkeä. Myös kumppanisi tunteet ja selviytyminen merkitsevät sinulle paljon.

Mikä on sammuttanut sinun rakkautesi?

Eroprosessia voi helpottaa, jos asiat ovat itselle mahdollisimman selkeitä. Siksi itsesi tutkiminen tässä vaiheessa tuntuisi tärkeältä, se voisi johtaa parempaan itsesi tuntemiseen. On monia kysymyksiä, joita voit kysyä itseltäsi ja sitä kautta saada selkeyttä oloosi ja ajatuksiisi. Onko sinulla ollut rakkautta puolisoasi kohtaan suhteenne alussa? Mikä teidät on saanut aloittamaan parisuhteen? Mikä on sitten sammuttanut sinun rakkautesi?

Kysymyksestäsi tulee sellainen kuva, ettei miehesi ole muuttunut vuosien varrella mitenkään erityisen paljon. Sinun kokemuksessasi ja mielessäsi hän on muuttunut vastenmieliseksi. Tämä saattaa kertoa jotakin merkittävää sinusta itsestäsi. Mahtaako tässä toistua jotakin sinun omasta historiastasi? Vai mistä oikein voisi olla kysymys?

Puolisosi takertuvuus on epäilemättä vahvistanut sinun negatiivisia tunteitasi. Onko teillä toteutunut negatiivinen kehä, jossa toinen pakenee ja toinen takertuu. Tuloksena on ollut se, ettei kumpikaan saa parisuhteesta sitä, mitä olisi toivonut.

Jos salaisuuksia on liikaa, ne tappavat parisuhteen.

Uskottomuus voi olla joskus oire parisuhteen vaikeuksista ja siitä, että on käsittelyä vaativia asioita. Uskottomuuden kautta nuo asiat sitten tulevat sivuutetuiksi. Kun pettäminen on salaisuus, se syö parisuhdetta. Niin salaisuudet tekevät. Jos salaisuuksia on liikaa, ne lopulta tappavat parisuhteen.

Voiko salaisuudeksi jääneessä uskottomuudessa ja eroamisen tuskassasi olla osaltaan kyse siitä, että sinun vaikea sietää ja kestää toisen kärsimyksen ja pettymyksen näkemistä? Kun yrität välttää toisen satuttamista, tulet tehneeksi sitä itse asiassa enemmän. Samalla jätät omat tarpeesi ja toiveesi sivuun ja aiheutat myös itsellesi kärsimystä.

Siksi suosittelen sinulle suoruutta ja rehellisyyttä, vaikka se saattaa alkuun tuntuakin kovalta ja pahalta. Olet nyt kertonut miehellesi, että haluat eron. Se on satuttanut häntä, mikä taas on tuntunut sinusta pahalta. Mutta niin erossa tapahtuu. Se tuntuu joka tapauksessa kipeältä.

Pitkällä tähtäimellä ero voi olla myös jätetyn etu.

On tärkeää hyväksyä realiteetit sellaisena kuin ne ovat. Joskus jätetylle eivät riitä mitkään vastaukset. Mikään ei tuo hänelle riittävää ymmärrystä. Exälläsi on oma prosessinsa, joka hänen on käytävä läpi. Etkä sinä voi välttämättä auttaa häntä siinä millään muulla tavalla kuin päästämällä irti. Se voi avata tietä eteenpäin teille kummallekin.

Pidemmällä tähtäimellä ero voi olla myös jätetyn etu. Kun hän on käynyt oman eroprosessinsa läpi, hänellä on mahdollisuus rakentaa tasapainoista parisuhdetta, jossa molemmat voivat olla tyytyväisiä ja rakastettuja ilman salaisuuksien painolastia. Tämä mahdollisuus koskee tietysti yhtä lailla myös sinua itseäsi.

Teidän ja sinun tilanteessa ulkopuolisen avun hakeminen on myös ihan aiheellista. Kerroit, ettei sinulla ole nyt varaa terapeutin palveluihin. Joskus esimerkiksi psykologin palveluita on mahdollisuus saada työterveyshuollon kautta. Ja kirkon perheneuvonnan palvelut ovat asiakkaille ilmaisia. Sieltä voi hakea apua esimerkiksi juuri tuollaisessa tilanteessa, missä sinä nyt olet. Kannattaa olla yhteydessä oman alueesi perheasiain neuvottelukeskukseen.

Aquaria

Itku tuli kun luin tätä. Tilanteessani on paljon samaa, olen sanonut miehelleni suoraan että tahdon eron enkä ole rakastanut häntä vuosiin. Tosin en koskaan saanut aikaiseksi lähteä pois yhteisestä kodista, vaikka jo yhdellä asuntonäytölläkin kävin. En kestänyt katsoa, kuinka läheisriippuvaiseen mieheeni sattui, joten asia hautautui hiljaa maton alle ja arki jatkui. Minulla on myös rakastaja, mies tietää tämän mutta käyttäytyy kuin ei haittaisi. Hän vain tahtoo, että jaan arjen hänen kanssaan. Rakkautta ei tarvita.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla