Onko nyt aika lähteä? Kuva: iStockphoto
Onko nyt aika lähteä? Kuva: iStockphoto

Parisuhteessa menee huonosti. Olisiko parempi erota?

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Niitä hetkiä tulee lähes jokaisessa pitkässä parisuhteessa: mieleen hiipii ero. Kun parisuhteen kestävyys ei tunnu enää itsestään selvältä, kannattaa pohtia kahta kysymystä. 

  1. Mitä hyvää ero toisi, mitä huonoa?
  2. Miten ero vaikuttaisi mahdollisiin lapsiin?

Lapsen näkökulmasta onnistuneita eroja tutkinut perheneuvoja Nina Kauppinen näkee vastaanotollaan paljon pariskuntia, jotka ovat kärsineet parisuhdeongelmista jo pitkään ja miettivät vaihtoehtona eroa. Osa pareista tulee perheneuvontaan rakentamaan hyvää eroa lasten kannalta, ja osa tulee kokeilemaan, auttaisiko pariterapia pitkään jatkuneisiin ongelmiin. 

– Suhteen epäkohdista on hyvä puhua, etteivät erot syyt jää vaivaamaan mahdollisen eron jälkeen. Joskus toinen osapuoli on ollut jo vuosia valmis eroon, ja toinen voi kieltäytyä puhumasta koko asiasta. Tavallista on myös se, että eroon valmis osapuoli ei halua pahoittaa toisen mieltä eikä puhu avoimesti asioista, ja ero tulee toiselle yllätyksenä. Yllätyserot sattuvat kaikkein eniten, joten jo siksikin on tärkeä puhua epäkohdista ajoissa, Kauppinen kuvailee.

Erosta puhuminen voi toimia myös hyvänä metodina parisuhteen vahvistamiseksi. Konkreettinen erokeskustelu voi saada ihmiset tajuamaan, etteivät he halua erota. Siten motivaatio parisuhteen pelastamiseksi voi löytyä. 

– Keskustelut, joissa molemmat osapuolet ottavat vastuun omasta osuudestaan parisuhdeongelmiin, helpottavat tilannetta ja lähentävät pareja. Esimerkiksi tunnekeskeisen pariterapian avulla eron miettiminen on saattanut jäädä kokonaan, ja ihmiset ovat löytäneet toisiinsa kadotetun tunneyhteyden, Kauppinen kertoo.    

Eropäätös on jokaisen oma

Perheneuvoja ei anna ohjeita siitä, koska on hyvä erota, Nina Kauppinen kertoo. Hyviä, ymmärrettäviä eron syitä ovat kuitenkin sellaiset asiat, jotka aiheuttavat jatkuvaa kärsimystä puolisolle tai lapselle.

  • Fyysinen tai henkinen väkivalta. Henkinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi alistamista, ystävistä eristämistä ja jatkuvaa kontrollointia.
  • Luottamuksen menetys kumppaniin kokonaan esimerkiksi uskottomuuden seurauksena.
  • Vuosia jatkunut rakkaudeton tila, johon on haettu apua tuloksetta tai johon kummallakaan ei ole motivaatiota hakea apua.
  • Täysin erilaiset tulevaisuuden suunnitelmat, esimerkiksi toinen tahtoo lapsen ja toinen ei.
  • Päihderiippuvuus tai muu riippuvuusongelma, johon ei ole motivoitunut hakemaan apua.

Toisaalta vaikeistakin ongelmista voi selviytyä, jos motivaatiota riittää ja toista vahingoittavasta käytöksestä on valmis ottamaan vastuuta, Kauppinen kertoo.

– Esimerkiksi peliriippuvaisen tai alkoholistin on ensin myönnettävä ongelmansa ja haettava apua siihen. Perusteettomasti mustasukkainen voi saada apua yksilöterapiasta, sillä hän harvoin pystyy itse muuttamaan käytöstään pelkällä päätöksellä, Kauppinen kertoo.

– Toisaalta jos vaikkapa riippuvuusongelmainen ei ole motivoitunut muuttumaan, voi olla suurin mahdollinen rakkaudenosoitus kaikkia kohtaan lähteä suhteesta.

”Huonoon suhteeseen jäävä voi ajatella, että tämä on tuttua ja sitä kautta turvallista.”

Vaikka syyt eroon olisivat ilmeiset, uusi elämä pelottaa. Siksi moni jää. Syyt ovat monimutkaisia, ja taustalla vaikuttaa ihmisen koko kiintymyssuhdehistoria.

– Sillä, millaista rakkautta on itse saanut lapsena, on merkityksensä. Onko lapsena ollut olo, että on tärkeä ja arvokas? Myös lapsuudenkodin parisuhdemalli ja aiemmat parisuhteet vaikuttavat, Nina Kauppinen kertoo.

– Niin hirveää kuin se onkin, huonoon suhteeseen jäävä voi ajatella sisimmässään, ettei hän ansaitse parempaa, että tämä on tuttua ja sitä kautta turvallista.

Kaikissa suhteissa on huonoja aikoja

Huonot ajat kuuluvat jokaiseen pitkään parisuhteeseen, Nina Kauppinen muistuttaa. Klassinen esimerkki on pikkulapsivaihe, josta harva selviää kipuilematta.  

– Pikkulapsivaiheeseen liittyy väsymystä, joka johtuu kuormittavasta tilanteesta eikä pelkästään puolisosta, joka ei osaa tehdä mitään oikein, perheneuvoja sanoo. 

– Tavallista on, että se vanhempi, joka on enemmän poissa kotoa, tuntee olevansa perheen uudessa kuviossa ulkopuolinen. Äkkinäisen eropäätöksen sijaan ongelmiin kannattaa hakea herkästi apua. Usein jo pienet arjen korjausliikkeet auttavat.

Joskus ihmiset hakevat erosta ratkaisua omaan elämänvaihekriisiinsä. Silloin kaikki ongelmat tuntuvat johtuvan huonosta parisuhteesta, ja syitä tyytymättömyyteen voi olla hyödyllistä pohtia kolmannen osapuolen kanssa. 

Toisinaan kuulee sanottavan, että nykyisin erotaan liian helposti. Perheneuvonnan arjessa väite ei näytä pitävän paikkaansa. Vaikka eroaminen on taloudellisesti ja moraalisesti helpompaa kuin aiemmin, apua kriiseihin haetaan usein vasta pitkän kärvistelyn jälkeen.

– Pariterapiaan tullaan usein vuosien viiveellä, ja yhdessä pysytään sitkeästi suuristakin ongelmista huolimatta, Nina Kauppinen kertoo.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.