Epävarmuus ja epätäydellisyys kuuluvat ihmisyyteen, perheneuvoja Anssi Tietäväinen sanoo.

Miksi olen koko ajan niin hankala ihminen? Vaikutan ulospäin aidolta ja helpolta, mutta sisäisesti minussa kuohuu kaiken aikaa. En osaa valita kahden tai kolmen hyvän väliltä. Tämä näkyy varsinkin kotioloissa. Ihanatkin hetket muuttuvat mielessäni ja muistoissani huonoiksi, koska alan maanisesti kaivella mikä voisi mennä vikaan. Ihan kuin olisin onneton varmuuden vuoksi.

Tämä negatiivisuus tuntuu sisäsyntyiseltä. Muun muassa äitini ja isoäitini toppuuttelevat iloisia kanssaolijoitaan ja huomauttavat aina jotain ikävää. Joskus hyvinä kausina alan oikutella kotona, ja mieheni ja lapseni ovat tälle kaikelle sijaiskärsijöinä. Sen lisäksi että löydän kaikesta jotain väärää, melkeinpä kaikki tuntuu tämän negistelyn takia elämässä vieraalta.

Johtuuko tämä kasvatuksesta, äidin kontrolloinnista vai ilkeydestä? Olen 90-luvun laman lapsi ja aikakauteni tuote, mutta murehdin, millaisen mallin lapsenikin saa, kun äiti ei ole ihan perillä itsestään. Toisena päivänä olen umpiasiallinen sihteeri, toisena päivänä voisin perustaa mafian ja ryhtyä rikolliseksi – ja kolmantena päivänä olen vain hämmentynyt siitä mitä ihmettä oikein mielessäni on edellisinä päivinä liikkunut. Exäni sanoi, että tuntee kaksi täysin erilaista ihmistä samassa paketissa, joista toinen hilluu yökerhoissa ja toinen sipsuttaa jakkupuvuissa. Lapsestani kykenen pitämään huolta täysin, mutta hänen kasvaessaan haluaisin vain antaa selkeämmän aikuisen mallin enkä opettaa häntä samanlaiseksi negatiiviseksi ihmiseksi kuin itse olen. 

Kysymyksestäsi saa sen käsityksen, että olet pohtinut itseäsi ja elämääsi paljon ja syvällisesti. Se on hienoa ja tärkeää. Tuntuu hyvältä ja vastuulliselta, ettet syytä negatiivisuudestasi tai hankalista tunteistasi ketään ulkopuolista, et miestäsi etkä muitakaan. Näin myös muutoksen avaimet pysyvät sinulla itselläsi.

Kykenet selvästi myös ajattelemaan lapsesi parasta. Pidät hänestä hyvää huolta ja pyrit siihen, ettet siirrä omia vaikeuksiasi hänen kannettavakseen. Omien asioidesi käsittelyn kautta sinulla on erinomaiset mahdollisuudet onnistua tässä tavoitteessasi.

Olisiko sinun mahdollista hyväksyä moninaisuus itsessäsi?

Me ihmiset olemme monipuolisia otuksia. Sen ilmeisesti tiedät omasta kokemuksestasi. Saman ihmisen yökerhossa hilluminen ja toisena päivänä jakkupuvussa sipsuttaminen ei tunnu mitenkään poikkeukselliselta eikä ainakaan huolestuttavalta. Meistä on moneksi, onneksi. Olisiko sinun mahdollista hyväksyä tämä moninaisuus itsessäsi? Eri puolet persoonassasi pääsevät esiin eri yhteyksissä, ja päässä saattaa risteillä monenlaisia ajatuksia. Ja ne kaikki voivat olla sulassa sovussa yhdessä paketissa.

Myös epävarmuus valinnoissa ja epäonnistumiset kuuluvat ihmisyyteen. Mokaaminen on sallittua, täydellisyyteen ei kykene kukaan. Ja ”väärien” valintojenkin kanssa pystyy useimmiten elämään, tai monesti tarvittavia korjausliikkeitä voi tehdä jälkeenpäin. Harva osuu aina kerralla oikeaan.

Epätäydellisyyttä ei tarvitse pelätä, se on ihmisen osa joka tapauksessa. Erilaiset elämän kivut ja kärsimykset voi yrittää opetella kohtaamaan ja ottamaan osaksi elämää. Enemmän tai vähemmän rikkinäistä elämää joudumme kaikki elämään.

Oma historiamme kulkee mukanamme, mutta menneisyys ei määrittele tätä päivää.

Pohdit myös kasvatuksen ja lama-ajan vaikutusta itseesi. Ne ovat varmasti jättäneet jälkensä sinuun. Oma historiamme ja kokemuksemme kulkevat mukanamme ja vaikuttavat. Historiamme vankeja emme kuitenkaan ole. Menneisyys ei automaattisesti määrittele tätä päivää tai tulevaisuutta.

Nyt aikuisena voit katsella omaa menneisyyttäsi ja itseäsi lapsena lempein ja ymmärtävin silmin. Voit nähdä sen, että olet jäänyt vaille jotakin sellaista, jota olisit kaivannut. Voisitko antaa sitä itsellesi nyt? Mahtaisiko se olla lohtua ja ymmärrystä vai mitä se olisi? Sinä sen tiedät.

Joskus itsensä pohtimisessa tarvitsee apua. Terapiasta voi olla hyötyä. Terapeutti voi toimia ikään kuin peilinä, jolloin itsensä saattaa nähdä selkeämmin. Toki myös jostakin muusta luotetusta keskustelukumppanista voi olla sama hyöty. Etsi itsellesi tarvitsemasi apu, jos siltä tuntuu.

Mutta olet joka tapauksessa tutkimusmatkalla itseesi. Onnea sille matkalle, se voi olla elämäsi tärkein matka.    


Elämän oppilas

Miksi olen koko ajan niin hankala ihminen?

Oletko jutellut/kertonut lapsellesi tuntemuksistasi? Riippuu tietysti vähän iästä, mutta lapset kyllä ymmärtävät hyvinkin, että vanhemmat eivät ole täydellisiä - ja kun asiasta juttelee, niin osaavat paremmin asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Tätä puolta olen aina ihaillut puolisossani. Lisäksi ajattelen, että kun itse osaa pyytää anteeksi, niin samalla antaa lapselle valtavan arvokkaan mallin ja esimerkin itsensä hyväksymisestä - myös epätäydellisenä.
Lue kommentti

Tapa asettua perhe-elämään voi olla opittua omasta lapsuudenperheestä, perheneuvoja Helena Toppari sanoo. 

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Olemme olleet yhdessä kohta 15 vuotta, naimissa siitä puolet. Meillä on kaksi pientä lasta, omakotitalo, mökki, vene, auto, hyvät tulot, voimme matkustella oman mielen mukaan ja tehdä kaikkea kivaa. Elämä on siis ulkopuolelta katsottaessa todella hyvissä kantimissa.

Arki on kuitenkin yhtä kaaosta, tulipalojen sammuttelua, yksinäisyyttä ja tyytymättömyyttä. Ainakin allekirjoittaneen puolelta. Puoliso ei osallistu oma-alotteisesti kotihommiin, ei muista koskaan viedä roskia eikä korjata omia jälkiään eikä muista opastaa lapsiakaan siihen saatikka korjata heidän jälkiään.

Perusarki ei rullaa. Hän ei aamulla lasten kanssa ollessaan noudata mitään rutiineja. Hän ei käytä aamuvessassa eikä pese hampaita. Astiat jäävät korjaamattomina pöytiin, vaatteet riisutaan mihin sattuu, lapset eivät pese käsiään missään välissä. Puoliso ei muista rasvata lapsen atooppista ihottumaa, ei antaa D-vitamiineja, ei pestä korvantaustoja eikä kammata tukkaa. Kunhan jotain ruokaa saavat naamaan, niin tuntuu olevan tyytyväinen.

Jos lasten kerhoilmottautumiset ovat hänen vastuullaan, ne jäävät. Ei tule synttäri- eikä joululahjoja, jos hänen täytyisi ne ostaa. Hän ei muista neuvoloita eikä kaverisynttärimenoja.

Puoliso tulee aina myöhässä eikä muista sovittuja asioita. Esimerkiksi omakotitalon rakennusprojekti viivästyi yli neljä kuukautta, koska puoliso ei vain saanut aikaiseksi hoitaa osuuttaan. Hän ei siis hoida mitään arkielämään liittyviä asioita ilman muistutusta, jatkuvaa patistamista ja seuraamista.

Muutenkin puoliso elää vain omaa elämäänsä. Kun hän herää viikonloppuna aamulla kotona, hän miettii mitä HÄN voisi tehdä. Hän ei koskaan kysy ja mieti, mitä perheen kanssa voisi tehdä tai mitä lapset haluaisivat.

Puoliso on tosi kiinnostunut työkavereiden asioista ja muistaa niistä yllättäviäkin yksityiskohtia, mutta oman perheen ja lasten asiat eivät tunnu kiinnostavan.

Hän on kuitenkin rauhallinen, sopuisa, hyvä mies. Ei riitele turhasta, ei huuda, ei raivoa. Ei juo, ei polta, ei rieku öitä missä sattuu, jää kotiin hoitamaan lasta kun pyytää, ei arvostele, eikä hauku ketään, suhtautuu lungisti koko maailmaan.

Elämä on tylsää, tasaista mutta turvallista vaikkakin sotkuista ja kaaottista kodin suhteen.

Kaipaisin, että joku jakaisi vastuun kodista ja lapsista, osoittaisi rakkautta ja mielenkiintoa koko perhettä kohtaan, haluaisi tehdä asioita ja tarjota lapsille kaikkea kivaa tekemistä yhdessä. En tiedä onko se edes todellisuutta vai ei, en tiedä enää mitä tekisin.

Aloitan vastaukseni viestisi lopusta, joka kosketti minua kovasti. Kerrot kaipaavasi sitä, että joku osoittaisi sinulle rakkautta. Mikä ymmärrettävä ja yleisinhimillinen toive! Niin monet parisuhteessaan tyytymättömät, pettyneet, vihaiset, hiljaiset ja vetäytyvät ihmiset toivovat juuri sitä samaa. Olet yksinäinen suhteessanne ja kaipaat tietenkin miestäsi sekä hänen rakkauttaan. Saattaa hyvinkin olla, että miehesi kokee rakastavansa sinua, kovastikin. Hänen rakkautensa ei kuitenkaan välity sinulle, ja se tekee sinut epätoivoiseksi.

Voiko olla niin, että tuo tapa asettua perhe-elämään liittyy hänen omaan perhetaustaansa?

Onkohan miehesi lainkaan tietoinen siitä, miten kärsit? Voiko olla niin, että tuo miehesi tapa asettua perhe-elämään liittyy hänen omaan perhe-taustaansa? Kenties se on se tapa, jonka hän on oppinut omassa kasvuperheessään. Se mikä toimi ja oli mahdollista, jopa tarpeellista silloin, ei enää toimikaan aikuisessa parisuhteessa ja perhe-elämässä.

Mitenköhän kaikki tämä kaipauksesi välittyy miehellesi? Usein yksinäisyytemme ja rakkaudenkaipuumme parisuhteessa näkyy toiselle esimerkiksi tyytymättömyytenä, nalkuttamisena, syyttämisenä ja marttyyriytena. Ajattelemme, että puuttumalla ulkoiseen käyttäytymiseen saisimme sitä mitä sisimmässämme kaipaamme. Pettymys ja turhautuminen ovat ymmärrettäviä tapoja reagoida. Ne eivät kuitenkaan ole niitä tapoja, joilla saisimme viestimme perille. Päinvastoin työnnämme toista käyttäytymisellämme yhä kauemmas. Siksi mietin myös miestäsi ja sitä, miten hän mahtaa kokea parisuhteenne. Miten hän kuvaisi sinua? Kokeekohan hän sinun rakastavan itseään? On hyvin mahdollista, että hänkin puolestaan kaipaa sinun rakkauttasi. Sillä tavalla olette kenties saman kaipauksen äärellä, mikä on hyvä lähtökohta muutokselle parisuhteessa.

Se, että hän todennäköisesti välittää, ei kuitenkaan välity sinulle eikä näy hänen käyttäytymisessään.

Kerrot, että miehesi on rauhallinen, kunnollinen, sopuisa ja hyvä mies. Kuvaat, että hän osallistuu järjestämiisi perheen yhteisiin hetkiin ja viihtyykin niissä. Hän hoitaa lapsianne, kun pyydät. Hän on ystävällinen sinua ja muitakin ihmisiä kohtaan. Nämäkin asiat saavat minut ajattelemaan, että sinä ja yhteinen perheenne olette hänelle tärkeitä. Se, että hän todennäköisesti välittää, ei kuitenkaan välity sinulle, eikä näy hänen käyttäytymisessään aloitteellisuutena tai aktiivisuutena yhteiseen elämään ja sen tekemisiin.

Kertomasi perusteella teillä on yhteiselle elämälle hyvät puitteet ja mahdollisesti yhteinen kaipaus. Kerrot viestissäsi monia asioita, jotka ovat toivoa herättäviä. Nykyinen vuorovaikutuskuvio välillänne pitäisi kuitenkin pysäyttää. Se on haitallinen kummankin teistä kannalta ja vie teitä yhä tiukempaan solmuun, ja samalla kauemmaksi toisistanne. Sinä jäät liian yksin arjen hoitamisessa. Toisaalta miehesi saattaa kokea sinun tapasi suhtautua häneen mitätöivänä ja alentavana. Teidän väliltänne puuttuu tunneyhteys, ja se tekee teidät kummatkin yksinäiseksi.

Pysyvä muutos lähtee meistä sisältä päin, ei ulkoisilla sopimuksilla ja säännöillä.

Tarvitsisitte apua, kenties eräänlaista tulkkia välillenne, joka auttaisi teitä näkemään ja ymmärtämään tilannetta toinen toistenne näkökulmasta. Miten kumpikin sisällään kokee kaiken? Saattaa olla hankalaa vain kahden kesken saada aikaan sellaista yhteistä keskustelua, joka toisi aitoa ymmärrystä ja muutosta tilanteeseenne. Siksi ehdotan, että hakeudutte käymään näitä keskusteluja paripsykoterapeutin vastaanotolle. Pysyvä muutos lähtee meistä sisältä päin, ei ulkoisilla sopimuksilla tai säännöillä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ihmiset osaavat usein suhtautua ystäviensä parisuhdetilityksiin fiksusti, sanoo perheneuvoja Nina Kauppinen.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Kumppanini on haukkunut minua selän takana vuosien ajan. Hänen mielestään siinä ei ole mitään väärää tai anteeksipyydettävää. Olen yrittänyt kertoa, miten se satuttaa minua, mutta hän ei ymmärrä vaan suuttuu ja alkaa haukkua minua. Hänen mielestään olen väärässä, kun en hyväksy hänen käytöstään, koska hänen mukaansa kaikkia haukutaan selän takana.

Tuo asian vähättely lisää arvottomuuden tunnetta. Haluaisin, että hän edes pahoittelisi minulle aiheuttamaansa mielipahaa, vaikka ei pitäisikään tekoaan vääränä.

Miten pääsen asian yli? Miten saan korjattua epäluottamuksen ja arvottomuuden tunnetta?

Kiitos kysymyksestäsi! Lyhyt kysymyksesi herättää monia lisäkysymyksiä. Puhut haukkumisesta selän takana, mitä sillä tarkoitat? Puhuuko hän ystävilleen tyytymättömyyden aiheista koskien parisuhdettanne, arvosteleeko hän sinun luonteesi piirteitä tai kertooko luottamuksellisia arkaluonteisia asioita sinusta? Tarkoittaako haukkuminen selän takana teille samaa asiaa? Joskus voi olla niin, että toista ei kohdata, koska puhutaan eri asiasta pysähtymättä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisen näkökulmaa. Miten olet saanut tietää asiasta ja miten tarkkaan? Ovatko jotkut kuulemasi asiat tulleet sinulle yllätyksenä vai onko hän uskoutunut sinulle kovin tutuista asioista?

Olemme erilaisia siinä, mitä asioita pidämme itsellämme ja mitä kerromme muille.

Kumppanisi vähättelevä ja omaa käytöstä puolusteleva lause ”kaikkia haukutaan selän takana” on myös mielenkiintoinen. Ensiksi tulee mieleen, että kaikkia ei varmasti haukuta selän takana. Onko niin, että sinä et puhu kumppanistasi tai suhteestanne muille ihmisille? Olemme erilaisia siinä, mitä asioita pidämme itsellämme ja mitä kerromme muille. Jotkut eivät paljasta juuri mitään parisuhteestaan muille ja toiset tarvitsevat ystäviä, joiden kanssa ruotia tarkkaan puolisoiden tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. Kumppanit joko tietävät asiasta tai se tehdään salassa. Joskus tunteita on hyvä tuuletella, tämä ”valitus” helpottaa, koska ystävältä saa myötätuntoa ja ymmärrystä. Toki olisi hyvä, että epäkohdista keskusteltaisiin ensisijaisesti kumppanin kanssa rakentavalla tavalla ja että arkaluonteisimmat luottamukselliset asiat pidetään salassa.

Ajattelen, että ihmiset ovat yleensä fiksuja kuunnellessaan ystävän tilitystä parisuhteesta. He ymmärtävät, että kyseessä on yhden ihmisen näkemys asiasta ja että toisen osapuolen näkemys voi olla jopa vastakkainen. Ystävän tehtävänä on olla ystävänsä puolella, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa asettumista toista osapuolta vastaan. Hyvä kuuntelija kuuntelee, myötäilee tukea antaen, mutta myös uskaltaa miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta ja hienovaraisesti tuoda sitä esiin. Ystävät pitkän päälle myös ymmärtävät, että uskoutumisessa kyse on sen hetken olosta, ja toisena päivänä fiilis on ihan toinen.  

Teille on tärkeää keskustella asiasta vielä uudelleen ja uudelleen.

Kysyt, miten pääset asian yli ja miten saat korjattua arvottomuuden ja epäluottamuksen tunnetta. Tarkoittaako luottamuksen menetys häneen sitä, että et enää pysty jakamaan hänelle sinulle tärkeitä asioita? Entä mitä kaikkea arvottomuuden tunteeseen liittyy? Koetko itsesi ensisijaisesti arvottomaksi liittyen ”haukkumisen” sisältöön? Tunnetko itsesi vähemmän tärkeäksi ja rakastetuksi, koska hän keskustelee arkaluonteisista asioista muidenkin kuin sinun kanssasi tai jopa enemmän muiden kuin sinun? Olet surullinen, koska hän ei pahoittele sinulle aiheuttamaansa mielipahaa, vaikka ei myöntäisikään olevansa väärässä. Olette jääneet jumiin vuorovaikutuskuvioonne ja luulen, että hän ei tässä tilanteessa voi pahoitella, koska silloin hän tavallaan myöntäisi syyllisyytensä. Todennäköisesti se, että hän näkee sinut onnettomana, kuitenkin koskettaa häntä pinnan alla.

Luottamuksen ja parisuhteenne tunneyhteyden kannalta on tärkeää keskustella asiasta vielä uudelleen ja vielä senkin jälkeen muutaman kerran uudelleen. Keskustelu on hyvä käydä hetkenä, kun olette molemmat rauhallisia. Aloittaessasi keskustelun äänensävysi on hyvä olla erittäin rauhallinen ja jopa surullinen, koska kaikki, minkä voi vähänkin tulkita kiukuksi sanomassasi ja äänensävyssäsi saa hänet todennäköisesti puolustautumaan ja hyökkäämään.

Voit toivoa, että hän ei kertoisi asioita sinusta ystäville, mutta määrätä et voi.

Mielestäni voit toivoa, että hän ei kertoisi asioita sinusta ystäville, vaan puhuisi epäkohdista vain sinun kanssasi, mutta määrätä et häntä voi. Omaksi tuekseen hänellä on oikeus uskoutua muille kuten myös sinulla. Käskyjen antaminen saa pahimmillaan aikaan niiden pakonomaista vastustusta. Voit myös kirjoittaa hänelle kirjeen, jossa pystyt asettamaan ajatuksesi taitavasti välttäen sanoja, jotka saavat hänet provosoitumaan. Vaikka hän ensin ärsyyntyisi kirjeestäsi, hänellä on myös mahdollisuus asetella sanojaan rauhassa vastaukseensa. Mikäli asia ei näillä konsteilla etene ja haluatte pysyä yhdessä, hakekaa ihmeessä keskusteluapua pariterapiasta. Onnea keskusteluihin ja hyvää syksyä!      


Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.