Kuva: Piia Arnould
Kuva: Piia Arnould

Me aikuisetkin tarvitsemme rauhoittavaa puhetta, sen kuulemista, että ei ole mitään hätää, perheneuvoja Helena Toppari sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Miten osaisin olla iloinen, että toinen lähtee pitämään hauskaa? En pysty siihen, ja olen joka kerta tosi ahdistunut. Haluaisin olla iloinen enkä pilata toisen iltaa, mutta en ole toistaiseksi voinut mitään tunteille ja ajatuksille ja pahoille aavistuksilleni. Aiemmissa pitkissä parisuhteissani oli pettämistä, nöyryyttämistä ja henkistä väkivaltaa.

Perheneuvoja Helena Toppari vastaa:
Onpa vilpitön kysymys. Siitä välittyy aito halu, ja se on tosi tärkeä juttu. Haluaisit, että kumppanisi saisi pitää hauskaa ja ettei sinulla ei olisi vaikeita tunteita siihen liittyen. Oletko kertonut kumppanillesi tämän?

Kun koemme olomme epävarmaksi tai turvattomaksi parisuhteen tilanteissa, huonoin vaihtoehto on, että emme tunnista näitä tunteita itsessämme, vaan alamme syyttää tai kontrolloida puolisoamme. Tästä seuraa yleensä se, että puoliso reagoi ärsyyntymällä ja suuttumalla. Tyypillisesti hän tulee myös varovaiseksi ja saattaa alkaa kertoa menoistaan yhä vähemmän. Tällaisessa vuorovaikutuskuviossa turvattomuuden ja epävarmuuden tunteet lisääntyvät entisestään. Lisäksi syyttävä ja kontrolloiva puoliso tuntee lopulta usein itsekin itsensä ikäväksi ihmiseksi käyttäytymisensä takia, mikä lisää hänen epävarmuuden tunteitaan itsestään ja suhteestaan. Siksi on tärkeää, että kumpikin puolisoista ymmärtäisi, mistä tällaisissa tilanteissa on pohjimmiltaan  kysymys. On hienoa, että tunnistat, että kyse on sinun vaikeudestasi, joka liittyy asioihin, joita olet kokenut entisessä suhteessasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tunteesi yrittävät suojella sinua ja estää kokemasta satuttavia asioita.

On ymmärrettävää, että vilpitön halusi on ristiriidassa tunteittesi kanssa. Tunteesi yrittävät suojella sinua ja estää sinua kokemasta niitä satuttavia asioita, joita olet joutunut kokemaan aiemmassa ihmissuhteessasi. Ne huutavat sinulle: ”Vaara!”, ja kehoittavat olemaan luottamatta. Ne muistuttavat sinua aiemmin tapahtuneista asioista, jotta tajuaisit varoa.

Vaikka tunteilla on tarkoituksensa, ne voivat myös ylireagoida ja olla jopa väärässä. Aivoja, jotka synnyttävät tunteita, pitäisi rauhoitella ja muistuttaa niille, että tämänhetkinen tilanne ei ole sama, jossa olit aiemmin. Tunteiden rauhoittaminen ei onnistu, jos emme ymmärrä mitä noissa tilanteissa tapahtuu ja miksi.

Tällaisissa tilanteissa puoliso on paras rauhoittaja. 

Me aikuiset rauhoitumme usein samoin tavoin kuin pienet lapset. Tarvitsemme rauhoittavaa puhetta, sen kuulemista, että ei ole mitään hätää, ja että olemme turvassa. Sellaisia asioita itselle sanomalla, voi rauhoittaa pelkäävää mieltään. Me rauhoitumme myös kehollisten keinojen avulla, sylissä, silityksillä, keinutuksilla ja hengittämisellä. Näitäkin asioita voimme antaa myös itse itsellemme. Kun saamme kehoamme rauhoitettua, niin se viestittää aivoille, että ei ole vaaraa.

Tällaisissa tilanteissa puoliso on paras rauhoittaja. Jotta hän pystyisi olemaan rauhoittava ja turvallinen, hänen tulisi ymmärtää, että tässä ei ole kyse hänen tekemisistä vaan sinun turvattomuutta ja pelkoa kokeneesta mielestäsi. Kun hän ei koe itseään syytetyksi tai kontrolloiduksi, hän pystyy sanomaan sinulle rauhoittavia asioita sekä vakuuttamaan, että olet turvassa hänen kanssaan. Vaikka sinua on satutettu, hän ei halua satuttaa sinua. Tällaisten asioiden kuuleminen ja vastaanottaminen korjaa aiemmissa ihmissuhteissa syntyneitä haavoja ja opettaa meitä luottamaan ihmisiin uudelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla