Parisuhteen päättyminen pikkulapsivaiheessa on usein iso pettymys, perheneuvoja Helena Toppari sanoo.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Olen kaksivuotiaan äiti, tulin raskaaksi työuupumuksen aikana. Erosin juuri miehestäni ja jäin lapseni kanssa kahdestaan. Odotan töihin paluuta kauhulla, mutta päivät kotona lapsen kanssa ovat raskaita yhtä lailla. Tuntuu, ettei mikään määrä unta riitä väsymykseeni. Tunnen itseni tosi yksinäiseksi ja itken sen takia usein. Kaipaan suhdettani, vaikka päätin sen itse ja mies on selvästi väärä minulle.

Miten pääsisin eteenpäin väsymyksestä, surusta ja oppisin nauttimaan elämästä nyt? Kaikki kuitenkin on hyvin, sillä olemme lapsen kanssa terveitä, tukien avulla rahamme riittävät, ystäviä ja sukulaisia löytyy, koti on kiva, harrastamme jopa. Miksi olen silti onneton ja vihainen, kateellinen ja alakuloinen, aina vain onneton ja negatiivinen?

Kerrot tulleesi äidiksi kesken työuupumuksen. Voimavarasi olivat siis valmiiksi vähissä, kun siirryit elämässäsi uuteen, ihanaan, mutta myös erittäin vaativaan elämänvaiheeseen pienen lapsen vanhemmaksi. Siihen, kaiken keskelle, tuli vielä parisuhteen päättyminen. Ero on raskas prosessi silloinkin, kun se tulee omasta aloitteesta, ja erityisesti silloin kun jää yksin pienen lapsen kanssa. En yhtään ihmettele että tunnet olevasi onneton, vihainen, kateellinen, alakuloinen ja negatiivinen. Kuten itsekin sanot, olet väsynyt, yksinäinen ja surullinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun pääset suurimman väsymyksen yli, voit alkaa hahmottaa, mitä tunnet ja tarvitset.

Ensimmäinen asia mitä tarvitset on riittävä lepo. Väsymykseen auttaa vain nukkuminen ja lepääminen. Vasta kun pääset suurimman väsymyksen yli, voit alkaa hahmottaa, mitä tunnet ja tarvitset. Kerrot, että ympärilläsi on ystäviä ja sukulaisia. Voisivatko he mahdollistaa sinulle levon? Lapsesi on jo sen ikäinen, että selviää jopa yön yli ilman äitiä, muiden hoivassa. Toivon myös, että et ole liian vaativa itseäsi ja omaa vanhemmuuttasi kohtaan. Sinun ei tarvitse hyvittää eroa olemalla erityisen hyvä vanhempi. Muistathan päästää itseäsi helpolla sekä vanhempana että työelämääkin ajatellen. Se koituu hyväksi itsellesi ja lapsellesi.

On usein iso pettymys, kun parisuhde päättyy keskelle elämäntilannetta, jossa kaiken yhteisen pitäisi olla vasta alussa. Elät elämänvaihetta, jossa erityisesti kaipaa ja tarvitsee toista ihmistä jakamaan arkea ja yhteistä vanhemmuutta. On hyvin ymmärrettävää, että jokin puoli sinusta kaipaa edelleen päättynyttä suhdettasi, perhettä. Suru ja luopuminen ovat monella tapaa vielä kesken. Aika kuljettaa sinua vähitellen koti uutta, mutta pelkästään aika ei riitä. Tarvitset riittävästi lepoa myös jaksaaksesi surra.

Työterveyden ja esimiehen kanssa olisi hyvä miettiä, miten töihinpaluu ei käy liian kuormittavaksi.

Nyt lapsesi ollessa parivuotias katse alkaa kääntyä myös kohti työelämää. Selvitettiinkö aikanaan tapeeksi mistä työuupumuksesi johtui? Saitko itsellesi apua ja muutettiinko työpaikan olosuhteita niin, että ne tukevat työssä jaksamista? Jos mitään ei selvitetty ja tehty, niin olet syystäkin huolissasi töihin paluusta ja jaksamisestasi. Olisi hyvä miettiä esimerkiksi työterveyden ja esimiehen kanssa, miten töihinpaluuu ei käy liian kuormittavaksi.

Yleisesti voisin sanoa, että monet äidit ovat etukäteen huolissaan siitä, miten töihinpaluu sujuu vanhempainvapaan jälkeen. Suurin osa kuitenkin huomaa, että se sujuukin kohtalaisen hyvin. Joskus lapsen saamisen myötä ihminen osaa jopa paremmin rajata työntekoaan, kun lapsi konkreettisestikin laittaa rajat esimerkiksi työpäivien pituudelle. Parhaimmillaan työssä käyminen voi vähentää väsymystä tai yksinäisyyden kokemuksia, kun elämä rytmittyy uudella tavalla kodin ja kodin ulkopuolisen maailman väliseen vaihteluun.

Väsyneenä pelkästään puitteet eivät riitä siihen, että osaisi nauttia elämästä.

Kuulostaa siltä, että sinulla on monella tapaa hyvät puitteet onnelliseen elämään lapsesi kanssa: perhe, ystäviä ja harrastuksia. Toivottavasti lapsesi isä on edelleen elämässäsi mukana yhteistä vanhemmuutta jakamassa. Ymmärrän toki, että väsyneenä pelkästään nämä puitteet eivät riitä siihen, että osaisi nauttia elämästä. Kun lyhyessä ajassa tapahtuu paljon isoja asioita, niin ajatukset ja tunteet saattavat kasaantua vyyhdiksi, josta on vaikea löytää langanpäitä, joita alkaa keriä. Joskus voi olla hyvä hakea myös ulkopuolista ammattiapua näiden langanpäiden kerimiseen, jotta ei tarvitsisi ihan yksin jaksaa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla