Eron keskellä on tärkeä ottaa lapsen kanssa kahdenkeskistä aikaa, jolloin lapsella on mahdollisuus kertoa mietteistään. Kuva: iStock
Eron keskellä on tärkeä ottaa lapsen kanssa kahdenkeskistä aikaa, jolloin lapsella on mahdollisuus kertoa mietteistään. Kuva: iStock

Lapselle tuo turvaa tietää, miten arki jatkuu eron jälkeen ja että hän saa edelleen rakastaa molempia vanhempiaan.

Parisuhdeneuvola on Vauva.fin ja kirkon perheneuvonnan kaupallinen yhteistyö.

Kun vanhemmat kertovat eroavansa, lapsi käy läpi monenlaisia tunteita. Eron tuomat muutokset tuttuun arkeen voivat pelottaa, hämmentää ja surettaa. Toisaalta ero voi olla helpotus, jos tunnelma kotona on ollut ahdistava.

Lasten ja nuorten eroasiantuntija Minna Jaakkola painottaa, että lapsen on tärkeää tietää, että eroon liittyvistä tunteista voi puhua ja että vanhempi on valmis kuuntelemaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jaakkola ohjaa lasten eroryhmiä Suomen Kasper eli Kasvatus- ja perheneuvonta ry:ssä. Kun lapsi saa puhua erosta, ero asettuu vähitellen osaksi hänen elämäänsä ja lapsi huomaa, että siitä voi seurata myös hyvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lasta ei voi kiirehtiä tai pakottaa puhumaan, mutta ei pidä myöskään ajatella, että asia olisi käsitelty, kun on kerran kysynyt lapsen mietteitä, Jaakkola sanoo.

Vanhempien pahimmassa kriisivaiheessa lapsi saattaa pitää oman hätänsä salassa, koska huomaa, että vanhemmilla on vaikeaa.

– Ikävistä asioista puhumisen välttäminen, jotta lapselle ei tulisi paha mieli, ei ole hyvä vaihtoehto. Jos lapsi ajattelee, ettei voi puhua erosta, hän jää yksin tunteineen ja kysymyksineen ja saattaa kokea, että ero on paha ja hävettävä asia, sanoo perheneuvoja ja perhepsykoterapeutti Nina Kauppinen.

Myös lapsen isovanhempia, kummeja tai muita läheisiä aikuisia kannattaa rohkaista viettämään aikaa lapsen kanssa ja kysymään, miten tällä menee. Joskus lapsen voi olla helpompi puhua perheen ulkopuoliselle.

Näistä asioista lapsen kanssa on hyvä jutella:

1. Miksi eroamme

Eron syy on tärkeä selittää lapselle hänen ikätasonsa mukaisesti.

– Pienellekin lapselle voi kertoa, että emme voi asua enää yhdessä, koska riitelemme liikaa ja kaikilla on paha olla, perheneuvoja Nina Kauppinen sanoo.

Se, että lapsi tietää eron syyn, vähentää hänen erosta mahdollisesti kokemaansa syyllisyyttä. Kaikkia aikuisten välisiä kipeitä asioita ei kuitenkaan tule kertoa, jotta lapsi saa olla asettumatta kummankaan puolelle.  

Jos lapsi ei tiedä eron syytä, hän järkeilee sellaisen itse.

Kauppinen kehottaa kertomaan lapselle mahdollisimman painavan syyn eroon, jotta ero olisi lapsesta ymmärrettävä. Sellainen on esimerkiksi, että vanhemmat eivät enää rakasta toisiaan ja vaikka he ovat yrittäneet kaikkensa, yhdessä oleminen ei enää onnistu.

Epämääräinen selitys ”nyt on tämmöinen tilanne” tai ”nämä ovat aikuisten asioita” voi herättää varsinkin pienessä lapsessa hämmennystä. Lapsi yleensä toivoo pitkään, että vanhemmat palaisivat yhteen. Kun lopullisesta erosta ollaan varmoja, se on hyvä kertoa lapselle.

Lasten eroryhmissä Minna Jaakkola on huomannut, että jos lapsi ei tiedä eron syytä, hän järkeilee sellaisen itse.

– Lapsi voi esimerkiksi selittää eroa sillä, että isä halusi lattialistat eri tavalla kuin äiti. Tuli riita, ja siksi vanhemmat erosivat. Lapsi voi myös ajatella, että vanhemmat erosivat siksi, että hän on kiukutellut ja ollut hankala.

Yksi tapa lähestyä asiaa on kysyä lapselta, tietääkö tämä, miksi vanhemmat erosivat, ja antaa hänen kertoa oma tulkintansa. Tämän jälkeen vanhempi voi kertoa oikean syyn ja senkin, ettei olisi halunnut erota, mutta joskus elämässä käy näin.

2. Rakastamme sinua edelleen

Pieni lapsi saattaa ajatella, että koska rakkaus loppui aikuisten väliltä, myös vanhempien rakkaus häneen loppuu joskus.

– Lapselle kannattaa sanoa, että vaikka emme enää rakasta toisiamme emmekä elä enää yhdessä, sinua rakastamme ja sinusta huolehdimme aina, Nina Kauppinen sanoo.

Lapselle on tärkeää välittää tunne, että hän saa edelleen rakastaa molempia vanhempiaan.

Kun lapsen kanssa viettää aikaa ja tekee tuttuja asioita yhdessä, lapsi huomaa, ettei vanhempien rakkaus ja huolenpito muutu erossa eikä kumpikaan vanhempi katoa minnekään.

Tärkeää on myös välittää lapselle tunne, että hän saa edelleen rakastaa molempia vanhempiaan. Tässä auttaa se, että puhuu toisesta kunnioittavasti ja myöntää hänen tärkeytensä lapselle.

– Kun lapsen kanssa pystyy juttelemaan luontevasti kivoista asioista, joita hän on tehnyt toisen vanhempansa luona, lapsi tuntee, että saa nauttia olostaan molempien vanhempien kanssa, Kauppinen sanoo.

Jos taas vanhemman ilme synkkenee tai hän vaikenee aina, kun lapsi mainitsee toisen vanhemman, lapsi oppii nopeasti olemaan puhumatta hänestä. Ex-puolisoon liittyvät kielteiset tunteet on tärkeä erottaa hänen vanhemmuudestaan. Negatiivisista asioista puhuminen kannattaa jättää tilanteisiin, joissa lapsi ei ole kuulolla.

Lapselle on hyvä korostaa, että parisuhde on aikuisten asia, johon hän ei ole suoraan osallisena. Jos lapsi ilmaisee olevansa syy vanhempien eroon, on hyvä ensin kysellä, mikä saa hänet ajattelemaan niin sen sijaan, että toteaa vain ”höpö höpö, tietenkään se ei ole sinun syysi”. 

3. Mitä eron jälkeen tapahtuu

Mitä pienempi lapsi on, sitä konkreettisemmin hän kokee eron.

– Siinä missä aikuiset ovat huolissaan vaikkapa kiintymyssuhteista, lapsi miettii, saako toisessa kodissa lainkaan aamiaista, kun toinen vanhempi on aina hoitanut sen, tai missä on hänen paikkansa uuden kodin ruokapöydässä, Jaakkola kertoo.

Lapsen aikakäsitys on erilainen kuin aikuisen, ja hänellä voi mennä kauankin siihen, että hän hahmottaa esimerkiksi uudet asumisjärjestelyt.

Se, että lapsi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja koska hän näkee vanhempiaan, tuo hänelle turvaa.

Muutoksessa auttaa, jos arki jatkuu samana niiltä osin kuin mahdollista.

Ihannetilanteessa vanhempien kodit sijaitsevat melko lähellä toisiaan ja lapsen päiväkotia tai koulua. Lapsella on tärkeä olla molemmissa kodeissaan oma huone tai soppi, jonka suunnitteluun hän saa osallistua.

– Moni lapsi stressaa paljon siitä, mitä tavaroita pitää muistaa ottaa mukaan kodista toiseen, ja kaipaa siihen vanhempien tukea. Kurjinta on, jos tavaroista syntyy riitaa vanhempien välille, Jaakkola sanoo.

4. Aikuiset ovat nyt surullisia, mutta tästä selvitään

Lapsi saa nähdä aikuisten surun, mutta suurimmilta tunnemyrskyiltä häntä kannattaa suojata.

Aikuisten tunteiden sanoittaminen on tärkeää. ”Vaikka äiti on nyt surullinen ja huolissaan, se ei ole vaarallista ja kohta helpottaa. Äidillä on tukea, ja aikuiset pärjäävät kyllä.”

Mitä paremmin eron pystyy käsittelemään itse, sitä paremmin pystyy tukemaan lasta.

Vanhemman ei pidä tukeutua lapseen eikä tehdä hänestä lohduttajaansa.

– Lapsi ottaa paljon huolta kantaakseen, jos hänelle sen huolen antaa, Jaakkola toteaa.

Mitä paremmin eron pystyy käsittelemään itse, sitä paremmin pystyy tukemaan lasta.

Siksi itselleen on tärkeää hankkia apua eron aiheuttamien tunteiden käsittelemiseen. Myös lapsesta on helpottavaa nähdä, että vanhempi saa apua.

Lasta surettaa erossa usein eniten se, että yhteinen aika vanhempien kanssa vähenee.

Nina Kauppinen muistuttaa, että tältä kannalta eron ei kuitenkaan tarvitse olla katastrofi.

– Huono parisuhde vie voimia, ja vaikeimpina hetkinä vanhempi ei välttämättä jaksa olla henkisesti läsnä lapselle. Vaikka yhteinen aika lapsen kanssa vähenee eron jälkeen, sen laatu usein paranee tilanteen helpottuessa ja vanhemman voidessa paremmin.

 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla