Kuvat
iStock
Yhteyden säilyttäminen puolisoon lapsiperhearjessa vaatii työtä. Arjen pienillä teoilla on suuri merkitys.
Yhteyden säilyttäminen puolisoon lapsiperhearjessa vaatii työtä. Arjen pienillä teoilla on suuri merkitys.

Vanhempien pitää pystyä keskustelemaan aikuisten asioista lasten kuullen. Se on yksi tapa, jolla yhteys kumppaniin säilyy.

Jutellaan sitten, kun lapset nukkuvat.

Jos sinulla ja kumppanillasi on tapana kuitata keskustelua vaativat aiheet näin, juttuhetkiä ei taida pahemmin tulla?

Parisuhdevalmentaja Paula Immon mielestä moni parisuhde voisi paremmin, jos vanhemmat osaisivat jutella aikuisten asioista myös silloin, kun lapset ovat paikalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Eihän kukaan jaksa jutella enää lasten mentyä nukkumaan. Keskusteluyhteyden puute taas vaikuttaa negatiivisesti parisuhteeseen ja siihen, millaisen tunteen oma kumppani herättää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yhteys kumppaniin ei ole kadonnut – se on vain unohtunut. 

Immo auttaa työssään pariskuntia haastavien tilanteiden läpi. Hän on huomannut, että moni ruuhkavuosiin sukeltanut vanhempi luulee kadottaneensa yhteyden puolisoonsa kokonaan.

– Yhteys ei kuitenkaan ole katkennut, se on vain unohtunut arjen pyörityksen alle.

Yhteyden kaivamiseksi esiin Immolla on selkeä ohje: puhukaa silloin, kun olette pirteitä. Myös lapsille voi opettaa, että välillä vanhemmat juttelevat ihan kahdestaan, ja silloin oma asia voi odottaa hetken.

Keskustelkaa vaikka salakielellä – kunhan tunteet eivät kuumene

Mistä sitten voi keskustella lasten kuullen? Melkein kaikesta, sanoo Immo.

Tärkeintä on ilmapiiri, joka keskustelun myötä syntyy.

– Monet parit pohtivat haittaako, jos lapset kuulevat kun puhutaan esimerkiksi rahasta. Jos puhutaan säästötalkoista lomamatkaa varten tai harrastusten hinnoista se ei haittaa. Mutta jos on mahdollisuus, että keskustelu aiheuttaa lapsessa huolta, se kannattaa käydä aikuisten kesken.

Lapset aistivat tulehtuneen ilmapiirin helposti. 

Joskus vanhemmat saattavat käydä vaikeammat keskustelut kielellä, jota lapsi ei vielä ymmärrä, kuten vaikka englannilla. Immon mukaan tämä on joissakin asioissa ihan käypä tapa.

– Jos joku sukulainen on vaikka pahoittanut vanhempien mielen siitä voi ihan hyvin puhua salakielellä. Sen sijaan vieraalla kielellä riiteleminen ei ole hyvä idea. Lapset kyllä aistivat tulehtuneen ilmapiirin, vaikka eivät ymmärtäisikään mistä vanhemmat keskustelevat, Immo huomauttaa.

Sellaiset keskustelut, joissa vanhempien tunteet kuumenevat, on hyvä käydä aikuisten kesken. Lapsia ei myöskään saa käyttää välikappaleena puolisolle kuittailuun: ei ole reilua pyytää lasta kertomaan toiselle vanhemmalle, että tämä on tehnyt väärin.

Kiitollisuusharjoitus vahvistaa perhesiteitä

Luonteva hetki jutella päivän asioista olisi esimerkiksi ruokailutilanne. Pienten lasten kanssa se voi kuitenkin olla täynnä keskeytyksiä, ja lopulta yrittäminenkin jää. Immon mielestä tähän ei ole pakko tyytyä.

Hän kehottaa kertomaan lapselle reippaasti, että vanhempien pitää antaa puhua rauhassa.

– Jos lapsi keskeyttää keskustelun hänelle voi sanoa, että meillä oli nyt juttu kesken, odota ihan hetki. Tällöin lapsi oppii, että hän ei voi vaatia vanhemmiltaan jatkuvaa huomiota.

Vahva perheside vahvistaa myös parisuhdetta. 

Lapsetkin saavat osallistua keskusteluun, jos haluavat. Jos vanhemmat miettivät viikonlopun ruokia, lapset saavat myös ehdottaa omia ideoitaan. Ruokailutilanteet ovat myös loistava hetki vahvistaa perhesidettä. Tähän Immo ehdottaa kiitollisuusharjoitusta.

Immolla ja hänen puolisollaan on kolme kouluikäistä lasta.

– Kerran päivässä kokoamme koko perheen yhteen ja kerromme vuorotellen asioita, joista olemme kiitollisia. Tärkeintä on, että kukaan ei arvostele mitä toinen sanoo. Tämä luo yhteyttä koko perheen välille, ja vahvistaa samalla parisuhdetta.

3 harjoitusta, joilla yhteys säilyy:

8 halausta päivässä

Lisätkää päiviin fyysistä läheisyyttä halaamalla. Aloittakaa jo heti aamulla, ja halatkaa päivän aikana vähintään kahdeksan kertaa. Halatkaa, vaikka aina ei tunnukaan siltä. Näin halauksesta ja toisen koskettamisesta tulee lämmin, yhteinen tapa.

Halaus saa aivot erittämään rakkaushormoni oksitosiinia, joka on avainasemassa siinä, että pari tuntee välillään yhteyden. Oksitosiini lisää muun muassa luottamusta, mielihyvän tunnetta ja empatiakykyä – eli kaikkia niitä tunteita, joita pitkässä parisuhteessa kaivataan.

Elimistö ei eritä oksitosiinia itsestään, vaan se tarvitsee aina ulkoisen ärsykkeen. Tutkimusten mukaan minimissään kahdeksan halausta päivässä takaa riittävän oksitosiinin tuotannon, joka vaikuttaa positiivisesti parisuhteeseen.

Naurakaa yhdessä

Katsokaa televisiosta lempikoomikkonne keikkaa tai muistelkaa hauskaa kommellusta vuosien takaa. Ja naurakaa!

Joskus ruuhkavuosien keskellä saattaa tuntua siltä, että hauskuus on parisuhteesta kaukana. Yhdessä nauraminen auttaa yhteyden palauttamisessa, ja saa arjen tuntumaan taas hieman helpommalta.

Täysi huomio minuutiksi

Ottakaa päivästä pieni hetki, jolloin annatte toisillenne täyden huomion. Tuossa hetkessä kumpikaan ei katso kännykkää tai vilkuile sotkuista sohvapöytää, vaan on täysillä läsnä. Katsokaa toisianne intensiivisesti silmiin ja keskittykää siihen, mitä toinen sanoo.

Katsekontakti auttaa palauttamaan kadonnutta yhteyttä. Ja muista, että hetken ei tarvitse olla pitkä: jo minuutti riittää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla