Rauha helpottaa. Säännölliset elämäntavat auttavat ehkäisemään migreenikohtauksia. Myös hyvät rentoutumisen taidot ovat tärkeä keino.
Rauha helpottaa. Säännölliset elämäntavat auttavat ehkäisemään migreenikohtauksia. Myös hyvät rentoutumisen taidot ovat tärkeä keino.

Kun lapsen päätä särkee toistuvasti, kyse voi olla migreenistä. Hoidon alkuun pääsee yleensä kotikonstein.

Lapsi potee kovaa pääkipua. Mistä tiedän, onko se migreeniä?

Tyypillisimmillään migreenikohtaus on hyvin selvä: pääkipu on voimakas, siihen liittyy herkkyyttä valolle ja äänille, kohtaus alkaa iltapäivällä ja menee ohi muutamassa tunnissa. Migreenikohtaukseen saattaa liittyä myös oksentelua.

Jos lapsen vanhemmalla on migreeni, lapsen oireet ovat yleensä samankaltaisia kuin vanhemmankin, ja kohtaus on siksi helppo tunnistaa.

Aivan pienellä lapsella migreenin tunnistaminen voi olla hankalaa, ja oksentelu voi mennä vatsataudin piikkiin. Kohtausten toistuessa vanhemmat osaavat kyllä yleensä epäillä migreeniä.

Minkä ikäisellä lapsella migreeniä voi alkaa olla?

Migreeni voi alkaa missä iässä tahansa, mutta alle kouluikäisellä tiheät kohtaukset ovat harvinaisia. Usein migreeni puhkeaa joko kouluiän kynnyksellä tai murrosiässä.

Pitääkö migreenikohtauksen jälkeen mennä lääkäriin?

Ei välttämättä. Jos kohtauksen oireet ovat selvät ja jos suvussa on migreeniä, ei lääkärikäynti tutkimuksineen ole välttämättä tarpeen. Jos taas päänsäryt tulevat aamulla, esiintyy oksentelua, kohtaukset pahenevat tai lapsen kehityksessä on ongelmia, kannattaa hakeutua lääkäriin. Samoin lääkäriin on syytä mennä, jos käsikauppalääkkeet eivät auta kipuun tai kohtauksia tulee säännöllisesti kerran tai kaksi viikossa.

Myös alle kouluikäiset migreenipotilaat on yleensä syytä tutkia lääkärissä, että voidaan poissulkea muut mahdolliset päänsäryn syyt. Kovan päänsäryn taustalla voi olla myös esimerkiksi pään kasvain.

Voiko migreenikipua hoitaa kotikonstein?

Lapselle voi antaa kipulääkettä, jos kipu on kova. Anna lääkettä lapsen painon mukaan: parasetamolia 15 mg painokiloa kohden ja ibuprofeenia 10 mg per painokilo. Annostusta ei saa ylittää.

Viileä kääre tai pakkaus otsalla saattaa helpottaa lapsen oloa. Ohjaa hänet rauhalliseen paikkaan lepäämään. Kun kipu hellittää, lapsi saattaa haluta nukkua hetken.

Entä jos tavalliset kipulääkkeet eivät auta?

Jos tulehduskipulääkkeet eivät auta, migreeniin on olemassa erityisesti sen hoitoon tarkoitettuja reseptilääkkeitä.

Jos kohtaukset ovat kovia tai tiheitä, voidaan harkita myös estolääkitystä, jota käytetään jatkuvasti vähintään kolmen kuukauden ajan. Lääkehoidosta keskustellaan aina lääkärin kanssa, ja päätös tehdään yksilöllisesti.

Helpottaako migreeni, kun lapsi kasvaa?

Migreenioireet ovat hyvin yksilöllisiä, samoin kuin sairauden muuttuminen iän mukana.

Taipumus migreeniin säilyy koko elämän, mutta toisilla migreeni saattaa hellittää murrosiässä – toisilla se taas palaa nuorena aikuisena. Tytöillä hormonitoiminnan muutokset saattavat aiheuttaa migreenin puhkeamisen murrosiässä.

Mitkä asiat altistavat migreenikohtauksille?

Vilkkuvat valot ovat yleisin migreenikohtauksen laukaisija. Myös kovat äänet tai hajut voivat laukaista kohtauksen. Unenpuute ja verensokerin vaihtelut altistavat kohtaukselle, samoin kuin murrosiässä tytöillä hormonikierron vaiheet.

Stressi ja jännitys voivat laukaista migreenin, ja siksi esimerkiksi kouluiän kynnys on yksi tyypillinen ikä migreenin puhkeamiseen. Migreenille on kuitenkin aina oltava alttius, se ei siis puhkea pelkän stressin vuoksi.

Voiko kohtauksen puhkeamista jotenkin estää?

Hyvien elintapojen merkitys on vähintään yhtä suuri kuin estolääkityksen. Säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä uni, tasainen ja monipuolinen ruokailu sekä ruutuajan jaksottaminen auttavat hallitsemaan migreenikohtauksia. Niska-hartiaseudun harjoitteet voivat myös helpottaa. Samoin migreenikohtauksia voi vähentää opettelemalla rentoutumista.

Asiantuntijana lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen HUSista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teksti
Kuvat
Getty Images