Kuva: <span class="photographer">Panu Pälviä</span>
Kuva: Panu Pälviä

Vanhemman kuppi meni nurin, kun lapsi halusi lopettaa taas yhden harrastuksen. Silti lapsi oli oikeassa.

Tänä syksynä lapseni ovat ehtineet aloittaa yhteensä kuusi harrastusta ja lopettaa kolme. Ei sittenkään mun juttu, tokaisi pienempi rumpumuskarista. En halua treenata, vain pelata, hän perusteli ja potkaisi pallon nurkkaan. Käyn mieluummin futiksessa ja näen kavereita, totesi isompi ja ruksasi musiikkiharrastuksen kalenteristaan.

Lapsen harrastus, lapsi päättää, hoin itselleni, mutta korvistani nousi savua. 

Vaalin jääkaapin ovessa olevaa kalenteria.

Tajusin, miksi: haluan minimoida arjen säädön ja tykästyn siksi rutiineihin. Vaalin jääkaapin ovessa olevaa kalenteria, jonne merkkaamme treenit ja pelit ja sovimme sunnuntaisin puolison kanssa, kumpi hoitaa mitäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mieleeni tallennan aikataulut vielä tarkemmin. Tiedän jo, milloin kannattaa pyytää lastenhoitoapua tai leikkiseuraa, tehdä ruuat valmiiksi tai ostaa eväät mukaan. Tunnen onnistuvani, kun saan nopeat käänteet sujumaan suht joustavasti. Hyvin hoidettu, hyvä me! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaikkein eniten toivon hänen löytävän oman intohimonsa.

Kaikki on järjestyksessä ja selvää, kunnes lapsi ilmoittaa, että hän on päätöksensä tehnyt. Ärsyynnyn, vaikka hänen perustelunsa ovat hyvät ja oikeat. Mikä minä olen sanomaan, mitä hänen kuuluu harrastaa, kun kaikkein eniten toivon hänen löytävän oman intohimonsa? Siitä huolimatta löydän itseni motkottamasta lapselle siitä, miten paljon säätöä ja vaivaa hänen harrastuksensa vaatii meiltä aikuisilta. Onko pakko sotkea, kun just saatiin kaikki järjestykseen!

Sitten muistan valmentajan ja soitonopettajan sanat, joilla he vastasivat pahoitteleviin peruutusviesteihini: Tervetuloa takaisin koska vain. Onpa hyvä, että lapsi sai päättää itse. 

Vierailija

Meillä oli sääntö, että jakson loppuun jatketaan. Tämä siksi, että osa asioista ei aukea ekalla kerralla ja sitoutumistakin pitää harjoitella.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sääntö, että jakson loppuun jatketaan. Tämä siksi, että osa asioista ei aukea ekalla kerralla ja sitoutumistakin pitää harjoitella.

Sama juttu, ensin lapsen kanssa valitaan harrastus joka voisi kiinnostaa ja eka kerran jälkeen ei vielä luovuteta. Syksy tai kevät katsotaan ja sitten voi jäädä pois jos ei kiinnosta. Huom! Lapsi saa valita omat mieltymykset ja vanhemmat ei päätä lajia. Yksi oma harrastuspäivä viikossa (tai isommalla kaksi) on meille riittänyt, muina päivinä nähdään kavereita, touhutaan perheen kesken ja joskus on kotipäivä

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla