Hilkan ja Jarin perheen elämässä luonto on tärkeässä osassa. Myös perheen kolmevuotias esikoinen ja juhannuksena syntynyt kuopus pääsevät mukaan. Kuva: <span class="photographer">Hilkan ja Jarin kotialbumi</span>
Hilkan ja Jarin perheen elämässä luonto on tärkeässä osassa. Myös perheen kolmevuotias esikoinen ja juhannuksena syntynyt kuopus pääsevät mukaan. Kuva: Hilkan ja Jarin kotialbumi

Norjassa isä jää perhevapaalle lapsen ollessa seitsenkuinen.

Kun Hilkka Hassinen, 34, järjesti viime marraskuussa esikoispojalleen ensimmäiset kaverisynttärit perheen uudessa kotikaupungissa Tromssassa hän yllättyi: lapsen kaverit tulivat juhlimaan kolmevuotiasta isiensä kanssa. 

Hilkka muutti perheineen kaksi vuotta sitten Norjaan. Hän huomasi heti, että Norjassa isät ovat mukana kaikissa lapsiin liittyvissä asioissa paljon enemmän kuin Suomessa. Isät käyvät lastensa kanssa puistoissa, kerhoissa ja avoimissa päiväkodeissa.

– Isän osallistumisesta lapsen elämään ei täällä edes keskustella, sillä se on itsestään selvää. Koska perhevapaat jaetaan jo laissa, isät osallistuvat lapsen elämään alusta asti samalla tavalla kuin äidit, Hilkka kertoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Isä voi pitää vanhempainvapaista 15 tai 19 viikkoa. 

Hilkan ja hänen miehensä Jarin, 34, kuopus syntyi juhannuksena. Tuolloin parille konkretisoitui Norjan perhevapaamallin ainutlaatuisuus. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Norjassa vanhempainvapaa kestää 49 tai 59 viikkoa. Vapaa jaetaan molempien vanhempien kesken niin, että isä voi pitää joko 15 tai 19 viikkoa riippuen siitä, kumman pituisen vapaan perhe valitsee. 

Jos perhe valitsee lyhyemmän vanhempainvapaan, paikallinen Kela – tai jossain tapauksessa työnantaja – maksaa lasta kotona hoitavalle vanhemmalle täyttä kuukausipalkkaa vastaavan summan 49 viikon ajalta. 59 viikon vapaassa summa on 80 prosenttia kuukausipalkasta.

Suurin osa norjalaisista isistä jää perhevapaalle. 

Vanhempainvapaa alkaa kolme viikkoa ennen vauvan laskettua aikaa, ja useimmiten äiti käyttää omat vapaansa putkeen imetyksen vuoksi. Tämän jälkeen lapsen ollessa noin seitsenkuinen isä jää vanhempainvapaalle. 

Jos isä ei jostain syystä jäisi lapsen kanssa kotiin, lapsi menisi päivähoitoon seitsen- tai kymmenkuisena, sillä äiti ei saa käyttää isälle korvamerkittyä vapaata. Tilastojen mukaan noin 75 prosenttia norjalaisista isistä käyttää heille osoitetut vapaat. 

Niin myös Jari, joka on jäämässä kuopuksen kanssa kotiin tämän ollessa kymmenkuinen. Tyttö aloittaa päiväkodin vuoden ja neljän kuukauden ikäisenä. 

Työpaikat suhtautuvat ymmärtäväisesti vanhemmuuteen. 

Jarin ja Hilkan työnantajat maksavat työntekijöidensä vanhempainvapaarahan ja saavat siitä korvausta paikallisesta Kelasta. 

Rahallisen tuen lisäksi asenne vanhemmuutta kohtaan on työpaikoilla hyvin myönteinen. Esimerkiksi vanhempainvapaalta töihin palaava äiti saa pitää joka päivä palkallisen kahden tunnin imetysvapaan, jolla halutaan tukea imetyksen jatkumista. Ja jos vanhemman on jäätävä kotiin hoitamaan sairasta lasta, työpaikoilla suhtaudutaan siihen Hilkan mukaan hyvin. 

– Pomo sanoo, että ole ihan rauhassa kotona. Täällä vanhemmuutta ymmärretään töissäkin eri tavalla, Hilkka kertoo. 

Kuuden euron perunapussi

Lahdesta Tromssaan muutto oli perheelle Hilkan sanoin ”hyppy tuntemattomaan”. 

Rakennusalalla työskentelevä Jari oli selvitellyt, että Tromssassa voisi olla hyviä työmahdollisuuksia. Hilkka puolestaan on ammatiltaan kotitalousopettaja, ja hän tiesi, että Norjassa opettajan ammattia arvostetaan – mikä näkyy palkassa. 

Tromssassa Hilkka työskentelee suomen kielen opettajana, ja hänen palkkansa on noin 60 000 euroa vuodessa, Jarin hieman enemmän. Vaikka palkkataso on hyvä, suuri osa palkasta menee elinkustannuksiin. Myös veroprosentti on korkea, Hilkan tapauksessa 35 prosenttia. 

Hilkan ja Jarin ruokalasku on noin 800 euroa kuukaudessa. 

Norjaan muutettuaan Hilkka koki arjen suurimmat yllätykset ruokakaupassa. 

Kahden kilon pussi perunoita kuusi euroa. Litran maitopurkki vajaa kaksi euroa. Jauhelihapaketti kuusi euroa. Hilkan mukaan erityisesti vihannekset ja hedelmät ovat Norjassa kalliita, ja yhdestä avokadosta saattaa joutua maksamaan kolme euroa. Perhe kokkaa kaikki ruuat kotona, ja silti ruokalasku on noin 800 euroa kuukaudessa. 

Myös norjalaiset asuntomarkkinat osoittautuivat erilaisiksi. Vuokra-asunnot sijaitsevat yleensä omakotitalon pihalla tai niiden kellarissa. Omakotitalon omistajat vuokraavat pihamökkiä tai kellariasuntoa ja maksavat vuokratuloilla omat asumiskulunsa. 60 neliöisen kaksion vuokra on noin 1300 euroa kuukaudessa. Jos perhe kaipaa enemmän neliöitä, he vuokraavat koko talon: tällöin vuokra kipuaa yli kahteen tuhanteen euroon kuukaudessa. 

Omakotitalon omistaminen tulee halvemmaksi kuin vuokralla asuminen. 

Asunnot ovat myös paljon huonommassa kunnossa kuin Suomessa, vaikka niissä olisi juuri tehty remontti.

– Yhdessä talossa oli sauna, jota ei pystynyt käyttämään, sillä saunan viemäri oli tehty väärin. Remontoidut talot pitää tarkistaa tarkkaan, sillä laatu on harvoin hyvä, Hilkka kertoo. 

Myös asuntojen pohjaratkaisut ovat usein erikoisia: kaksikerroksisessa talossa saattaa olla vain yksi vessa, tai talon suurimpaan makuuhuoneeseen ei mahdu muuta kuin pieni parisänky. 

Hilkka ja Jari päätyivät lopulta ostamaan Tromssasta talon. He laskivat, että 200 neliöisen talon omistaminen tulee halvemmaksi kuin  vuokralla asuminen. Asuntolainan saa, jos oma rahoitus on kunnossa. Mutta koska asunnot ovat kalliita, monilla rahoituksen kerääminen on vaikeaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Tromssan maisemaa hallitsevat vuoret. Kuva: Hilkan ja Jarin kotialbumi
Tromssan maisemaa hallitsevat vuoret. Kuva: Hilkan ja Jarin kotialbumi

Kesät talvet goretex-kengissä

Muutto Tromssaan lapsen kanssa oli Hilkan mukaan helppoa. 

Kielen opettelussa auttoi alussa käyty intensiivikurssi ja se, että osasi kouluruotsia. Hilkan ja Jarin esikoinen aloitti norjankielisen päiväkodin alle kaksivuotiaana eikä aluksi puhunut tai ymmärtänyt kieltä. Nyt lapsi pärjää päiväkodissa jo hyvin. 

Vaikka norjaa oppi ymmärtämään suhteellisen nopeasti, sosiaaliset tilanteet tuottivat aluksi vaikeuksia, eikä Hilkka täysin ymmärtänyt norjalaisia vitsejä tai kaikkia slangisanoja. Nyt sekin sujuu, ja Hilkka pysyy keskusteluissa hyvin mukana. 

Eläminen lasten kanssa Norjassa on Hilkasta senkin takia mahtavaa, että luonto on maassa äärimmäisen kaunis. Hilkan ja Jarin mantereen puolella olevan kodin ikkunoista näkyy vuoria. Vuorijono on niin valtava, että silmä ei edes kanna niin pitkälle.  

Tosin sääolot aiheuttavat välillä päänvaivaa. Hilkka kertoo, että päiväkotiin on aina varattava koko vaatekerrasto.

– Lapset kulkevat täällä kesät talvet goretex-kengillä, Hilkka naurahtaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla