Lomastressi on monelle tuttu juttu. Voiko sitä välttää?

Lomastressi on monelle tuttu juttu. Voiko sitä välttää? Nollaa stressi heti alkuun.

Perhelomalla sinkoilee usein ääneen lausuttu tai lausumaton pyyntö: Antakaa minun olla edes hetki rauhassa! Antakaa omaa lomaa!

– Monet sanovat kaipaavansa välilaskupaikkaa, jossa saisi levätä pari päivää ihan rauhassa ennen perheen yhteisen loman aloittamista, kertoo psykologi Paula Kinnunen. Hän johtaa MH-valmennusta, joka tarjoaa stressin pikanollausta.

Paula Kinnunen muistelee saksalaista satua, jota hän luki usein omille lapsilleen. Satu päättyi sanoihin: Ja he kaikki saivat, mitä olivat toivoneet. Tarina kertoi nelihenkisestä perheestä, jossa oli äiti, isä ja kaksi lasta. Äiti halusi merelle, isä vuorille ja lapset halusivat huvipuistoon.
Kinnusen mielestä sadussa piilee onnistuneen perheloman salaisuus.

– Lomatoiveista kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen loman alkua. Jokaisen perheenjäsenen pitäisi saada tehdä lomallaan sitä, mitä hän toivoo. Emme voi olettaa, että perheen toiveet sulautuvat yhteen ja kaikilla on kivaa, jos toiveista ei ole juteltu eikä niiden yhteensovittamista ole suunniteltu.

Jos vanhemmat ovat väsyneitä ja stressaantuneita, kannattaa järjestää heti loman alkajaisiksi muutama päivä vanhempien omaa lomaa, yksin tai kaksin.

Kun vanhemmat ovat purkaneet pahimman stressin pois ja toteuttaneet muutaman täysin oikeutetun itsekäs toiveensa, energiavarastot on tankattu ja ja perheen yhteisestä lomasta on helpompi nauttia.

– Vanhempien pitää saada täyttää omat itsekkäät toiveensa, jotta he voivat olla onnellisia ja tyytyväisiä lasten kanssa. Lapsilla on valtava tarve olla kerrankin riittävän paljon yhdessä vanhempiensa kanssa, Kinnunen pohtii.

– Lapsi saattaa kitistä lomalla sitä, etteivät vanhemmat jaksa kiinnittää huomiota hänen tarpeisiinsa. Kun lapsi pyytää uimaan, vanhempi torjuu hänet helposti: En minä nyt jaksa, luen tätä kirjaa.

Lapsi sanoo tahtovansa Muumimaailmaan tai Linnanmäelle, mutta pohjimmiltaan hän haluaa vain yhtä asiaa: kivaa yhdessäoloa.

Työajatukset poikki

Työpaikalta irrottautuminen ei ole aina yksinkertaista. Monet käyttävät ensimmäisen lomaviikon kesken jääneiden töiden loppuun hoitamiseen. Ajatukset karkaavat väkisin takaisin töihin.

– Mieleeni muistuu yhden loman alku. Olin tiiviisti kiinni eräässä projektissa, jonka ympärillä ajatukseni pyörivät yötä päivää. Menin mökille, kävelin metsään ja aloin raahata kaatuneiden puiden runkoja sahauspaikalle. Siitä tuli hyvä fyysinen väsymys. Urakan jälkeen oli mukavaa mennä saunaan, syödä hyvin ja nukahtaa, Paula Kinnunen kertoo.

Aivot ja keho tarvitsevat kunnon lomaa: totaalilepoa ja palautumista työrasituksesta. Jos et pysty lomallakaan irrottautumaan kännykästä ja läppäristä, todennäköisesti et pysty myöskään kehittymään työssäsi.

– Lomalla kannattaa tehdä jotain aivan erilaista: hakata halkoja, maalata seiniä tai kaivaa ojaa. Fyysinen rääkki katkaisee ajatukset tehokkaasti.

Kinnusen hyvän loman resepti on helppo: fyysistä aktiivisuutta, hiljentymistä, sisäänpäin kääntymistä, hemmottelua, hierontaa ja lukemista.

Kun on tylsää, keksikää kivaa

Joskus lomailu on pelkkää autossa istumista: lapset valittavat takapenkillä, vanhemmat etupenkillä.

– Jos paahdetaan kuusi tuntia kuumassa autossa mummolaan, niin sitähän se usein on. Myös matkanteko voi olla kivaa, eikä pelkästään perille pääsy. Matkan varrelle voi järjestää elämyksiä. Välillä voi pulahtaa vaikka uimaan.

Lapset janoavat rentoa yhdessäoloa vanhempien kanssa, vaikka eivät välttämättä tiedä itsekään. Lapset kannattaa ottaa mukaan aikuisten loma-askareisiin: kokkaamaan, grilliä sytyttämään ja mökin kattoa paikkaamaan. Lomalla vanhemmatkin voivat heittäytyä pelaamaan ja leikkimään – katsoa kesää lapsen silmin.

– Rakentakaa maja! Kinnunen yllyttää.

Osaatko rentoutua?

Jos ihmisellä ei ole hyviä keinoja purkaa stressiään, hän purkaa sitä haitallisilla keinoilla, kuten riitelemällä tai tissuttelemalla alkoholia pitkin päivää. Vaikka kylmä olut ja valkoviini maistuvat lomalla, alkoholin kulutusta kannattaa miettiä.

Lasten mielestä vanhempien pöhnäinen tokkurointi pikkujurruissa on rasittavaa ja kiusallista.

– Kun menee nukkumaan alkoholia ottaneena, unen laatu on aina heikko, vaikka ihminen olisi kuinka väsynyt tahansa. Humalan jälkeen ihminen on fyysisesti ja henkisesti väsynyt. Kannattaa siis miettiä, osaatko rentoutua muuten.

Jos unihäiriöt vaivaavat stressaantuneita aivoja, keholle ja mielelle pitäisi antaa aikaa rauhoittua ennen nukahtamista. Raskasta ruokaa, alkoholia, vahvoja ärsykkeitä ja fyysistä rasitusta on viisainta välttää myöhään illalla.

– Lomalla kannattaa lukea paljon, siis romaaneja, ei ammattikirjallisuutta.

Teksti: Mervi Juusola, Meidän Perhe

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström pitää Puhu muru -blogia vauva.fissä. Kuva: Miikka Pirinen

#metoo-kampanja on herättänyt vanhempien ahdistavat lapsuus- ja nuoruusmuistot. Mitä voimme tehdä, jotta omat lapsemme eivät joudu kohtaamaan samaa.

Kampanjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi seksuaalisen häirinnän laajuus; se koskettaa lähes jokaista naista, ja myös useita miehiä.

Reidelle bussimatkan ajaksi laskeutuva käsi, hississä kohdattu itsensäpaljastaja, rasvaista vartalon kommentointia, kourimista tungoksessa, raiskausyrityksiä, uhkailuja, hyväksikäyttöä... Hastagilla #metoo jaetut kokemukset herättävät paitsi omat ikävät muistot, saavat vanhemman miettimään, kuinka suojella omaa lasta seksuaaliselta häirinnältä ja väkivallalta.

Opeta lasta ilmaisemaan omat rajansa

Seksuaalinen häirintä on aina ennen kaikkea toisen rajojen rikkomista, erityistason seksuaaliterapeutti (NASC) Marja Kihlström painottaa. Lapsen voi opettaa tunnistamaan omat rajansa. Se helpottaa lapsen kynnystä myös myöhemmin erottaa hyvä ja huono kosketus.

– Edes pientä lasta ei saisi koskaan pakottaa halaamaan tai istumaan sylissä, jos hän ei sellaista halua. Ei, vaikka  esimerkiksi isovanhemmat vaatisivat tai pahoittaisivat mielensä, Kihlström sanoo.

Lapsen on tärkeää itse oppia säätelemään, milloin ja kenen koskettamaksi haluaa tulla. Lapsesta voi tuntua ikävältä jokin niinkin arkinen kuin vieraan aikuisen käsi hartioilla.

– Lapsella voi olla erilaiset fyysiset rajat kuin itsellämme, ja lapsia on kuunneltava erityisen tarkkaan. Jos lapsi ei halua tulla kosketetuksi, hänen toivettaan tulee kunnioittaa, vaikka oma ajatus ei olisi missään mielessä seksuaalisesti virittynyt.

"Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa."

Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa. Ja jotta lapsi oppii myös itse kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja, hänelle täytyy opettaa, että sääntö koskee myös häntä itseään. Vaikka olisi kuinka rakastunut päiväkotikaveriin ja haluaisi pussata tai halata, toisen rajoja ei saa ylittää ilman lupaa.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja millainen ei. Silloin lapsi oppii säätelemään, millaista kosketusta haluaa, milloin suostuu kosketukseen vain miellyttääkseen muita ja miten hallita sitä, mitä itse haluaa.

Auta tunnistamaan hyvä ja huono kosketus

Seksuaalikasvatus on yhtä tärkeää tytöille ja pojille, Marja Kihlström muistuttaa.

– Fakta on, että myös pojat kohtaavat seksuaalista häirintää. Se aiheuttaa, jos mahdollista, vielä enemmän häpeää, sillä yleinen oletus on, ettei sellaista tapahdu.

Seksuaalikasvatuksen voi aloittaa jo vauvana. Se käyaika lailla luonnostaan, kun vauvaa pidetään hellästi sylissä ja häntä kosketetaan rakastavasti. Taaperoa voi jo opettaa nimeämään eri ruuminosia. Tärkeää on, että perheessä ei ole kiellettyjä sanoja tai kysymyksiä liittyen seksuaalisuuteen tai vaikkapa sukupuolielimiin.

– Pimppi on pimppi eikä etupeppu. Ja siitä voi puhua yhtä arkisesti kuin kainalosta tai vatsasta. Jos kehonosiin liittyy vanhemmalla häpeää tai estoja, hän välittää ne hyvin helposti lapselle äänensävyissä tai puhumattomuutena, ja lapsi oppii, että omassa vartalossa on paikkoja, jotka ovat hävettäviä, toisarvoisia.

Hieman isommalle lapselle voi opettaa uikkarisäännön: Uimapuvun rajaavat alueet ovat lapsen omia alueita, joihin muut eivät saa koskea, lukuun ottamatta vanhempia tai muita aikusia hoivatarkoituksessa.

Harjoitelkaa avunpyytämistä

Kun lapsi alkaa liikkua yksin, pitää seksuaalisen häirinnän käsitettä avata hieman enemmän. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, mitä tehdä, jos joku lähestyy tavalla, joka ei itsestä tunnu hyvältä.

– Harjoitelkaa ein sanomista ja avunpyytämistä. Jos lapsi sanoo kovaan ääneen ”tuo ei tunnu kivalta”, sen pitäisi herättää myös ympärillä olevat aikuiset. Lapsen kanssa voi myös sopia, että aikuinen soittaa heti saatuaan tietynlaisen tekstiviestin.

"Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan."

Lapselle voi puhua myös lamaantumisen tunteesta. Jos joku ylittää omat rajat yllättäen tai hyvin röyhkeästi, aikuinenkin voi lamaantua niin, ettei pystykään toimimaan tai sanomaan mitään. Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan. Lamaantumiseen tunteeseenkin voi harjoitella keinoja selviytyä, kuten vaikka napakka ein huutaminen tai edellä mainittu tekstiviesti vanhemmalle.

Rakasta, arvosta, ota vakavasti

Aikuinen ei saisi koskaan väheksyä tai sivuuttaa, jos lapsi kertoo kokeneensa epämiellyttävän kohtaamisen – ei, vaikka kyseessä olisi perheen tuttu aikuinen.

– Se saattaa olla vanhemmalta vain yksi ”no, älä nyt, sehän on sinun oma setäsi” -kommentti, joka sulkee lapsen suun vuosiksi eteenpäin ja saa lapsen ajattelemaan, että hän toimi tilanteessa jotenkin väärin, häirintä olikin hänen syytään.

Aikuisilta unohtuu, että seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin käsi housuissa tai rinnan puristus. Se voi olla ohi menevä läpsäytys takapuolelle, härskejä puheita, tai vaikka esiteini-ikäisten kömpelö kopelointiyritys luokkakaveria kohtaan. Vaikka tapahtunut ei aikuisesta tuntuisi vakavalta, lapsen tunne täytyy ottaa vakavasti ja siihen on puututtava.

"Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja."

Vaikka me vanhemmat tekisimme kaikkemme suojellaksemme lasta seksuaaliselta häirinnältä ja kasvattaaksemme lapsistamme aikuisia, jotka osaisivat kunnioittaa toisen rajoja, me emme aina voi vaikuttaa siihen, minkälaista seksuaalikasvatusta lapsemme saavat muualta. Lapsen käsitykseen omista ja toisten rajoista vaikuttavat aina myös päivähoito, koulu, ystävät ja vaikkapa ystävien vanhemmat.

– Paras lääke seksuaalikasvatuksen rinnalla seksuaalista häirintää vastaan on, että lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvostettu.

Rakkaudessa kylpevä ihminen todennäköisesti arvostaa myös muiden rajoja. Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja. Silloin lapsi saattaa etsiä hyväksyntää väärilläkin tavoilla ja alistuu helpommin häirinnälle.

Kuva: Niki Strbian

Luot tulevaan vauvaasi tunnesuhteen jo raskausaikana vain ajattelemalla häntä. 

Positiivinen raskaustesti sysää liikkeelle käsittämättömän määrän muutoksia: Fyysiset muutokset näkyvät päällepäin, mutta niiden rinnalla myös raskaana olevan mieli alkaa myllertää.

Psyykkisistä muutoksista olennaisimpiin lukeutuu mielikuvaprosessi: raskaana oleva alkaa vähitellen ajatella vauvaa persoonana sekä kuvitella itseään juuri tämän vauvan vanhempana.

Raskauden alussa vauvaa saattaa vielä olla vaikeaa kuvitella, mutta vatsan kasvaessa vanhempien toiveet, odotukset, ristiriidat ja kohtuvauvan havainnointi elävöittävät ajatuksia. Onko vauva liikkuvainen vai rauhallinen? Millaista vauvalla on masussa juuri nyt? Saako hän puolisosi kauniit hiukset tai sinun temperamenttisi? Minkälainen tyyppi hänestä tulee?

Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, tuntuu hän syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Ollessani seitsemännellä raskausviikolla esikoisestani matkustin Yhdysvaltoihin. Palatessani halusin tulevalle vauvalleni konkreettisen muiston ensimmäisestä yhteisestä reissustamme. Koin oloni vähän pöhköksi, mutta samalla riemukkaaksi valitessani hänelle pehmolelua hyvin huolellisesti. Käsimatkatavaroissa käteni kulkeutui tämän tästä koskettamaan sitä. Kuvittelin vauvani nukkumaan se kainalossaan. Se oli ihanaa!

Haaveilu herättää tunteita ja raivaa vauvalle tilaa vanhemman mieleen, tehden vauvan kokemuksellisesti hieman todemmaksi – tunteet vauvaa kohtaan alkavat syttyä. Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, hän tuntuu syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Korostunut menettämisen pelko tai yllätysraskaus saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Yllätysraskaus, kuormittava elämäntilanne tai masennus ovat sellaisia tekijöitä, jolloin vauvan elävöittämiseen mieleen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Korostunut menettämisen pelkokin saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Kun eläydyt vauvan oloon, välität hänelle turvallista kiintymystä. Kohtuvauva saa mielikuvissa olla erillinen yksilö, jolla omia tarpeita, haluja ja toiveita. Tasapainoiset unelmat ja suunnitelmat edistävät tunnesuhdetta ja herättävät vanhemman herkkyyden lasta kohtaan. Siitä seuraa vauvan synnyttyä hyvää vuorovaikutusta.

Oma esikoisvauvani on jo 13-vuotias. Yhdysvalloista tuotu pehmo majailee hänen huoneessaan kuitenkin edelleen. Se lienee äidille tärkeämpi muisto kuin lapsi ymmärtääkään.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.