Tiedätkö, miten hampaiden reikiintymisen voi estää?

1.  Karies eli hammasmätä on tarttuva bakteeritauti. Reikäisessä suussa on miljoonia mutans streptokokki -bakteereja, jotka leviävät suusta suuhun esimerkiksi yhteisen lusikan kautta. Älä siis käytä lapsen kanssa yhteisiä aterimia ja pyydä, että kaikki lapsen kanssa tekemisissä olevat toimivat samoin. Tartunta tapahtuu tavallisesti 1,5–3-vuotiaana, jolloin suun bakteeristo ei ole vielä vakiintunut. 

2. Hammaslääkäri voi testata, onko lapsen suussa kariesbakteereita. Jos bakteeri löytyy, voidaan ennaltaehkäisevää hammashoitoa tehostaa, jotta bakteerin aiheuttama haitta jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

3. Jos bakteeritartunta on saatu, reikiintymistä voi vähentää pitämällä hampaat puhtaina.

4. Lastenkin hampaat pitäisi pestä kaksi kertaa päivässä. Lasten omatoimisuus on hienoa, mutta aikuisen apua tarvitaan kuitenkin sekä tahnan annostelussa että harjauksessa. Vasta kun kaunokirjoitus sujuu lapselta, hänen hienomotoriset taitonsa riittävät myös riittävän perusteelliseen harjaukseen.

5. Lapselle sopii pehmeä hammasharja, koko määräytyy iän mukaan. Sähköhammasharjat ovat yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin muut  harjat, ja niitä voi käyttää pienestä pitäen.

6. Suun voi jättää huuhtomatta, jotta fluori jää suuhun vaikuttamaan. Vain liika vaahto syljetään pois. Riittävä hampaidenpesuaika on kaksi minuuttia, jotta fluori ehtii vaikuttaa. Lasten soiva sähköhammasharja on kätevä ajan mittaamiseen.

7. Hammastahnan käyttö aloitetaan, kun maitoposkihampaat alkavat puhjeta eli noin 1,5-vuotiaana. Pikkulapsille suositellaan tahnaa, jossa on alhainen fluoripitoisuus. Harjalle annostellaan herneenkokoinen tahnamäärä. Liiallisesta fluorista voi aiheutua kehittyviin pysyviin hampaisiin niin sanottuja fluorilaikkuja eli valkoisia laikkuja, joista voi olla kosmeettista haittaa. Kun lapsi oppii sylkemään ylimääräisen tahnan pois, voidaan siirtyä käyttämään aikuisten hammastahnaa.

8. Fluori kovettaa hammaskiillettä. Jos lapsi ei pidä hammastahnasta, hampaat harjataan, mutta fluori annetaan tabletteina, joita saa apteekeista. Tableteilla on sama reikiintymistä ehkäisevä vaikutus kuin tahnalla. Annostus määräytyy lapsen painon mukaan.

9. Happohyökkäys kestää noin puoli tuntia jokaisen ruokailun jälkeen. Fluori pystyy korjaamaan lyhytkestoiset ja harvoin toistuvat happohyökkäykset, mutta usein toistuvia happohyökkäyksiä hampaat eivät kestä. Siksi ruokailuvälin on lapsillakin hyvä olla noin kolme tuntia – viisi ateriaa päivässä riittää. Niiden välillä annetaan vain vettä.

10. Ksylitoli on erinomainen sokerin korvike, koska kariesbakteerit eivät voi käyttää sitä ravintonaan. Ksylitoli myös torjuu happohyökkäyksen vaaroja, mutta ksylitolipurkkaa tai -pastillia pitää pitää suussa vähintään viisi minuuttia, jotta aine ehtii vaikuttaa. Valitse tuote, jossa on mahdollisimman paljon ksylitolia.

11. Jos lapsi iskee hampaansa esimerkiksi kaatuessaan, tarkista heti vauriot. Lapsi täytyy viedä välittömästi hammaslääkärille, joka voi panna irronneet pysyvät hampaat takaisin paikoilleen. Irronnut hammas ei saa kuivua. Pane hammas maitoon, kunnes pääset vastaanotolle. Iso lapsi voi säilyttää hampaan myös suussa posken ja hammasrivin välissä. Varoita lasta nielemästä hammasta!

12. Lapsillakin voi olla ientulehdusta, joka paranee vain hampaita harjaamalla. Alle kouluikäisillä ientulehdus on harvinaista. Koululaisilla tyypilliset ientulehduksen oireet, punoitus ja verenvuoto, voivat jo näkyä.

13. Yleinen harhaluulo on, että huonot hampaat peritään. Perimän vaikutus on hyvin pieni, mutta suuhygienia ja ruokailutottumukset sekä bakteerit voivat siirtyä vanhemmilta lapsille.

14.  Kun epäilet hampaiden tapaturmaista vahingoittumista, kannattaa aina käydä hammaslääkärissä kirjaamassa tieto. Ilman tapaturmailmoitusta vakuutusyhtiö ei korvaa hoitoja, jos niitä tarvitaan myöhemmin.

Asiantuntijana professori Satu Alaluusua, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos, ja terveyskasvatushammashoitaja Anna-Mari Kyläkallio, Espoon kaupunki.

Lähde: Maria Rinne, Suu säihkymään, Meidän Perhe 1/2004

Vierailija

Näin pidät huolta lapsen hampaista

Kun hampaat pestään aamulla ennen ruokailua, on hammastahnan antama fluorisuoja vaikuttamassa jo aamupalaa syötäessä (olettaen tietysti, että hammastahna sisältää fluoria). Toinen syy on siinä, että usein aamupalalla nautitaan jotain hapanta (mehut, hedelmät, jogurtit, yms.), joka pehmentää hammaskiilteen pinnan noin puoleksi tunniksi. Harjatessa pehmennyt hammaskiille kuluu helposti. Tietysti voi odottaa sen about puoli tuntia, ja harjata vasta sitten, mutta harvemmin sitä nyt on aamulla...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström pitää Puhu muru -blogia vauva.fissä. Kuva: Miikka Pirinen

#metoo-kampanja on herättänyt vanhempien ahdistavat lapsuus- ja nuoruusmuistot. Mitä voimme tehdä, jotta omat lapsemme eivät joudu kohtaamaan samaa.

Kampanjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi seksuaalisen häirinnän laajuus; se koskettaa lähes jokaista naista, ja myös useita miehiä.

Reidelle bussimatkan ajaksi laskeutuva käsi, hississä kohdattu itsensäpaljastaja, rasvaista vartalon kommentointia, kourimista tungoksessa, raiskausyrityksiä, uhkailuja, hyväksikäyttöä... Hastagilla #metoo jaetut kokemukset herättävät paitsi omat ikävät muistot, saavat vanhemman miettimään, kuinka suojella omaa lasta seksuaaliselta häirinnältä ja väkivallalta.

Opeta lasta ilmaisemaan omat rajansa

Seksuaalinen häirintä on aina ennen kaikkea toisen rajojen rikkomista, erityistason seksuaaliterapeutti (NASC) Marja Kihlström painottaa. Lapsen voi opettaa tunnistamaan omat rajansa. Se helpottaa lapsen kynnystä myös myöhemmin erottaa hyvä ja huono kosketus.

– Edes pientä lasta ei saisi koskaan pakottaa halaamaan tai istumaan sylissä, jos hän ei sellaista halua. Ei, vaikka  esimerkiksi isovanhemmat vaatisivat tai pahoittaisivat mielensä, Kihlström sanoo.

Lapsen on tärkeää itse oppia säätelemään, milloin ja kenen koskettamaksi haluaa tulla. Lapsesta voi tuntua ikävältä jokin niinkin arkinen kuin vieraan aikuisen käsi hartioilla.

– Lapsella voi olla erilaiset fyysiset rajat kuin itsellämme, ja lapsia on kuunneltava erityisen tarkkaan. Jos lapsi ei halua tulla kosketetuksi, hänen toivettaan tulee kunnioittaa, vaikka oma ajatus ei olisi missään mielessä seksuaalisesti virittynyt.

"Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa."

Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa. Ja jotta lapsi oppii myös itse kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja, hänelle täytyy opettaa, että sääntö koskee myös häntä itseään. Vaikka olisi kuinka rakastunut päiväkotikaveriin ja haluaisi pussata tai halata, toisen rajoja ei saa ylittää ilman lupaa.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja millainen ei. Silloin lapsi oppii säätelemään, millaista kosketusta haluaa, milloin suostuu kosketukseen vain miellyttääkseen muita ja miten hallita sitä, mitä itse haluaa.

Auta tunnistamaan hyvä ja huono kosketus

Seksuaalikasvatus on yhtä tärkeää tytöille ja pojille, Marja Kihlström muistuttaa.

– Fakta on, että myös pojat kohtaavat seksuaalista häirintää. Se aiheuttaa, jos mahdollista, vielä enemmän häpeää, sillä yleinen oletus on, ettei sellaista tapahdu.

Seksuaalikasvatuksen voi aloittaa jo vauvana. Se käyaika lailla luonnostaan, kun vauvaa pidetään hellästi sylissä ja häntä kosketetaan rakastavasti. Taaperoa voi jo opettaa nimeämään eri ruuminosia. Tärkeää on, että perheessä ei ole kiellettyjä sanoja tai kysymyksiä liittyen seksuaalisuuteen tai vaikkapa sukupuolielimiin.

– Pimppi on pimppi eikä etupeppu. Ja siitä voi puhua yhtä arkisesti kuin kainalosta tai vatsasta. Jos kehonosiin liittyy vanhemmalla häpeää tai estoja, hän välittää ne hyvin helposti lapselle äänensävyissä tai puhumattomuutena, ja lapsi oppii, että omassa vartalossa on paikkoja, jotka ovat hävettäviä, toisarvoisia.

Hieman isommalle lapselle voi opettaa uikkarisäännön: Uimapuvun rajaavat alueet ovat lapsen omia alueita, joihin muut eivät saa koskea, lukuun ottamatta vanhempia tai muita aikusia hoivatarkoituksessa.

Harjoitelkaa avunpyytämistä

Kun lapsi alkaa liikkua yksin, pitää seksuaalisen häirinnän käsitettä avata hieman enemmän. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, mitä tehdä, jos joku lähestyy tavalla, joka ei itsestä tunnu hyvältä.

– Harjoitelkaa ein sanomista ja avunpyytämistä. Jos lapsi sanoo kovaan ääneen ”tuo ei tunnu kivalta”, sen pitäisi herättää myös ympärillä olevat aikuiset. Lapsen kanssa voi myös sopia, että aikuinen soittaa heti saatuaan tietynlaisen tekstiviestin.

"Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan."

Lapselle voi puhua myös lamaantumisen tunteesta. Jos joku ylittää omat rajat yllättäen tai hyvin röyhkeästi, aikuinenkin voi lamaantua niin, ettei pystykään toimimaan tai sanomaan mitään. Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan. Lamaantumiseen tunteeseenkin voi harjoitella keinoja selviytyä, kuten vaikka napakka ein huutaminen tai edellä mainittu tekstiviesti vanhemmalle.

Rakasta, arvosta, ota vakavasti

Aikuinen ei saisi koskaan väheksyä tai sivuuttaa, jos lapsi kertoo kokeneensa epämiellyttävän kohtaamisen – ei, vaikka kyseessä olisi perheen tuttu aikuinen.

– Se saattaa olla vanhemmalta vain yksi ”no, älä nyt, sehän on sinun oma setäsi” -kommentti, joka sulkee lapsen suun vuosiksi eteenpäin ja saa lapsen ajattelemaan, että hän toimi tilanteessa jotenkin väärin, häirintä olikin hänen syytään.

Aikuisilta unohtuu, että seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin käsi housuissa tai rinnan puristus. Se voi olla ohi menevä läpsäytys takapuolelle, härskejä puheita, tai vaikka esiteini-ikäisten kömpelö kopelointiyritys luokkakaveria kohtaan. Vaikka tapahtunut ei aikuisesta tuntuisi vakavalta, lapsen tunne täytyy ottaa vakavasti ja siihen on puututtava.

"Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja."

Vaikka me vanhemmat tekisimme kaikkemme suojellaksemme lasta seksuaaliselta häirinnältä ja kasvattaaksemme lapsistamme aikuisia, jotka osaisivat kunnioittaa toisen rajoja, me emme aina voi vaikuttaa siihen, minkälaista seksuaalikasvatusta lapsemme saavat muualta. Lapsen käsitykseen omista ja toisten rajoista vaikuttavat aina myös päivähoito, koulu, ystävät ja vaikkapa ystävien vanhemmat.

– Paras lääke seksuaalikasvatuksen rinnalla seksuaalista häirintää vastaan on, että lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvostettu.

Rakkaudessa kylpevä ihminen todennäköisesti arvostaa myös muiden rajoja. Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja. Silloin lapsi saattaa etsiä hyväksyntää väärilläkin tavoilla ja alistuu helpommin häirinnälle.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Niki Strbian

Luot tulevaan vauvaasi tunnesuhteen jo raskausaikana vain ajattelemalla häntä. 

Positiivinen raskaustesti sysää liikkeelle käsittämättömän määrän muutoksia: Fyysiset muutokset näkyvät päällepäin, mutta niiden rinnalla myös raskaana olevan mieli alkaa myllertää.

Psyykkisistä muutoksista olennaisimpiin lukeutuu mielikuvaprosessi: raskaana oleva alkaa vähitellen ajatella vauvaa persoonana sekä kuvitella itseään juuri tämän vauvan vanhempana.

Raskauden alussa vauvaa saattaa vielä olla vaikeaa kuvitella, mutta vatsan kasvaessa vanhempien toiveet, odotukset, ristiriidat ja kohtuvauvan havainnointi elävöittävät ajatuksia. Onko vauva liikkuvainen vai rauhallinen? Millaista vauvalla on masussa juuri nyt? Saako hän puolisosi kauniit hiukset tai sinun temperamenttisi? Minkälainen tyyppi hänestä tulee?

Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, tuntuu hän syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Ollessani seitsemännellä raskausviikolla esikoisestani matkustin Yhdysvaltoihin. Palatessani halusin tulevalle vauvalleni konkreettisen muiston ensimmäisestä yhteisestä reissustamme. Koin oloni vähän pöhköksi, mutta samalla riemukkaaksi valitessani hänelle pehmolelua hyvin huolellisesti. Käsimatkatavaroissa käteni kulkeutui tämän tästä koskettamaan sitä. Kuvittelin vauvani nukkumaan se kainalossaan. Se oli ihanaa!

Haaveilu herättää tunteita ja raivaa vauvalle tilaa vanhemman mieleen, tehden vauvan kokemuksellisesti hieman todemmaksi – tunteet vauvaa kohtaan alkavat syttyä. Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, hän tuntuu syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Korostunut menettämisen pelko tai yllätysraskaus saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Yllätysraskaus, kuormittava elämäntilanne tai masennus ovat sellaisia tekijöitä, jolloin vauvan elävöittämiseen mieleen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Korostunut menettämisen pelkokin saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Kun eläydyt vauvan oloon, välität hänelle turvallista kiintymystä. Kohtuvauva saa mielikuvissa olla erillinen yksilö, jolla omia tarpeita, haluja ja toiveita. Tasapainoiset unelmat ja suunnitelmat edistävät tunnesuhdetta ja herättävät vanhemman herkkyyden lasta kohtaan. Siitä seuraa vauvan synnyttyä hyvää vuorovaikutusta.

Oma esikoisvauvani on jo 13-vuotias. Yhdysvalloista tuotu pehmo majailee hänen huoneessaan kuitenkin edelleen. Se lienee äidille tärkeämpi muisto kuin lapsi ymmärtääkään.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.