Tule hyvä arki! Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista, hallitusohjelma linjaa. Kuva: Shutterstock
Tule hyvä arki! Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista, hallitusohjelma linjaa. Kuva: Shutterstock

Perhevapaat uudistetaan niin, että isille tulee entistä enemmän korvamerkittyä vapaata. Kaikille lapsille palautetaan oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Uusi hallitusohjelma sisältää paljon lapsiperheiden arkeen liittyviä muutoksia ja periaatteellisia linjauksia, jotka näkyvät lasten, nuorten ja perheiden elämässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on aiempaa mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi. Vanhempia tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää.

Antti Rinteen (sd) hallitusohjelmassa näkyy myös viime vuonna tehty laaja kansallisen lapsistrategian ohjausryhmän selvitys ja sen henki. Hallitus jatkaa tätä työtä ja laatii poikkihallinnollisen lapsistrategian eri ministeriöiden, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Hallitusohjelma julkistettiin maanantaina aamupäivällä Helsingissä. Se ohjaa valtioneuvoston työtä seuraavat neljä vuotta. Koko hallitusohjelman voit lukea pdf-muodossa valtioneuvoston sivuilta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nämä hallitusohjelman kohdat koskevat erityisesti lapsia ja perheitä:

Perhevapaiden uudistus

Hallitus toteuttaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoisen ja perheiden hyvinvointia tukevan perhevapaauudistuksen. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uudistuksessa äideille ja isille tulee yhtä paljon kiintiöityjä perhevapaakuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaat sisältävät vapaasti valittavan vanhempainvapaajakson. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.

Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Hallitus selvittää mahdollisuutta maksaa kotihoidontuki suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienemmäksi

Täysipäiväinen ja kokoaikainen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan kaikille. Yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja pienennetään siten, että yhtä kasvatusvastuullista aikuista kohden ryhmässä saa olla kerralla seitsemän lasta. Tällä hetkellä suhdeluku on 1/8.

Entistä useampi lapsi pyritään saamaan mukaan varhaiskasvatukseen. Neuvolapalveluista kehitetään väylä varhaiskasvatukseen.

Viisivuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan, ja tavoitellaan etenemistä kohti osa-aikaista maksutonta varhaiskasvatusta.

Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten.

Selvitetään, miten paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu.

Kehitetään varhaiskasvatukseen kiusaamista ehkäisevä ohjelma.

Vanhemmuuden ja perheiden tukeminen

Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloiden roolia. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esimerkiksi parantamalla kasvatus- ja perheneuvolapalveluita. Helpotetaan perheiden kotipalvelun saamista.

Vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluja sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja.

Säädetään henkilöstömitoitus lastensuojeluun ja kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa.

Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta.

Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen

Hallitus parantaa pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja toimii johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan siten, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuken varassa olevat perheet. Isoja perheitä tuetaan korottamalla perheen neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä.

Korotetaan elatustukea ja opiskelevien vanhempien opintorahan huoltajakorotusta.

Ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi ja oppimateriaalikustannusten alentamiseksi.

Käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus mieluisaan harrastukseen.

Erilaisten perhemuotojen tukeminen

Hallitusohjelma ottaa huomioon perheiden monimuotoisuuden ja muuttuvat elämäntilanteet. Vuorovanhemmuusperheiden asemaa parannetaan asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa.

Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Mahdollistetaan lapselle kaksi tasavertaista osoitetta.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Ehkäistään raskaussyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Selvitetään perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista ja ryhdytään sen perusteella tarvittaviin toimiin.

Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön.

Hedelmöityshoitojen saatavuus

Perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus huomioidaan päätöksenteossa. Tuetaan tahottomasti lapsettomien perheellistymistoiveita ja turvataan hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus.

Vaatimus sukupuolen korjaamiseen liittyvästä lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan. Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta.

Selvitetään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy

Nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa pääteemana on nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Se näkyy esimerkiksi näin: luodaan toimintamalli koulukuntoisuuden luotettavaan ja yksilölliseen arviointiin, tuetaan vähemmistöjä, edistetään nuorten työllisyyttä ja mielenterveyttä, puututaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen, taataan nuorille tasapuoliset mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan tukeen Ohjaamo-toiminnassa, huomioidaan talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan edellytyksiä vahvistetaan. Kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämiselle etsivälle nuorisotyölle.

Nuorten kuulemisvelvoitetta heitä koskevissa asioissa vahvistetaan. Yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä edistetään. Koulujen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallistamista vahvistetaan.

Asetetaan nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja tarjotaan oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta.

Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta.

Toteutetaan valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.

Koulutuksen merkityksen korostaminen

Hallitusohjelmassa näkyy koulutuksen merkityksen korostaminen.

Ohjelmaan on kirjattu, että koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan. Tavoitteena on, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan, vahvistavat työllisyyttä ja kestävää kasvua sekä tarjoavat välineitä Suomen vaikuttamisen vahvistamiseen.

Laaditaan erillisohjelma, jolla varmistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisen edellytykset.

Kestävä kehitys ja ilmastokasvatus, digitalisaatio, talous- ja työelämätaidot sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus huomioidaan läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla.

Perusopetukseen panostaminen

Varhaista oppimista parannetaan muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa. Osana kokonaisuutta selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen.

Sitoudutaan perusopetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoitukseen. Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen syrjinnän rahoituksella, joustavammalla opetuksella ja riittävällä tuella.

Samassa yhteydessä selvitetään, toimiiko paljon huolta herättänyt erityisoppilaiden sijoittaminen tavallisiin luokkiin. Tässä otetaan huomioon myös oppilaiden yhdenvertaisuus ja opettajien jaksamisen näkökulma.

Opettajat, tutkijat ja perheet otetaan mukaan peruskoulun pitkäjänteiseen kehitystyöhön.

Opinto-ohjausta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.

Oppivelvollisuusikä nousee 18 ikävuoteen

Hallitus haluaa varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen.

Oppivelvollisuuden sisään rakennetaan erilaisia opinto- ja tukimuotoja, joihin voivat kuulua esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset. Toisen asteen keskeyttämistä pyritään vähentämään.

Satsataan ammatillisen koulutuksen laatuun. Vahvistetaan kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen toteutumista sekä tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Lisätään opettajien määrää.

Puututaan toisen asteen koulutuksessa havaittuihin ongelmiin välittömästi, jotta koulutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa kaikissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Hallituksen tavoitteena on palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.

Hiilineutraalius ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Hallitusohjelman mukaan kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä muutosta yhteiskunnassa. Tähän tartutaan monilla erilaisilla toimenpiteillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla