Ekat kaverisynttärit – miten sellaiset järjestetään?

Lapselle pitäisi järjestää kaverisynttärit. Apua, miten ne saa onnistumaan?

1. Kutsu sopiva määrä vieraita. Kaksikymmentä lasta kerrostalokaksiossa on kaaos, pari kolme isossa juhlasalissa kiusallista. Ota huomioon myös synttärisankarin persoona. Joku nauttii isosta porukasta ja juhlahumusta, toinen taas viihtyy pienemmässä piirissä.

2. Mieti juhlille teema yhdessä lapsen kanssa. Pitääkö sankari keijuista, merenneidoista, hirviöistä, kissoista vai dinosauruksista? Koristeluja ja tarjottavaa on hauska miettiä teeman ympärille.

3. Laita kaikki oleellinen tieto kutsuista kutsukorttiin. Kerro ainakin päivänsankarin ikä, juhlapaikan osoite, päivämäärä, juhlien alkamis- ja päättymisaika (kaksi tuntia riittää hyvin!) sekä oma puhelinnumerosi. Muista mainita juhlien teema, jos on tarkoitus että vieraat pukeutuvat sen mukaisesti.

4. Pyydä kutsuttuja ilmoittautumaan juhlaan ja kertomaan samalla mahdollisista erikoisruokavalioista.

5. Hanki apuvoimia. Mitä pienemmät lapset, sitä enemmän aikuisia tarvitaan vahtimaan juhlijoita sekä tarjoilu- ja leikittämisavuksi. Alle kolmevuotiaat kannattaa kutsua juhlimaan vanhempiensa kanssa. Myös isompien lasten vanhemmille kannattaa tarjota mahdollisuutta jäädä kahville, sillä monia lapsia saattaa pelottaa jäädä juhlahulinaan ilman tuttua aikuista.

6. Ota talteen jokaisen saattajan tai vanhemman puhelinnumero, jotta voit tarpeen tullen soittaa hänelle.

7. Tarjoile juhlaruokaa pieninä annoksina, ensin suolaista ja sitten vasta makeaa. Synttäreillä sokerikierrokset nousevat usein koviksi, joten kannattaa panna tarjolle myös juureksia ja vihanneksia sormipaloina tai koktail-tikuissa.

8. Varmista, että tarjolla on tarpeeksi juotavaa. Leikki-ikäisille mieluummin melko laimeaa mehua kuin limsaa.

9. Säästä ympäristöä ja jätä kertakäyttöastiat hankkimatta. Oikeat astiat ovat juhlavampiakin.

10. Jos koristelet ilmapalloilla, nosta ne tarpeeksi korkealle, etteivät pienimmät juhlijat pääse työntämään niitä suuhunsa.

11. Opeta päivänsankaria kiittämään jokaisesta lahjasta. Lahjojen avaamisjärjestys voidaan ratkaista esimerkiksi pullonpyörityksellä.

12. Lapset ilahtuvat yllätyspusseista, joissa on jokaiselle vieraalle jotakin pientä, vaikkapa karkki tai muutama tarra. Pussit voi jakaa onginta-ohjelmanumerossa tai sitten voi järjestää aarteenetsintää.

13. Mieti etukäteen ohjattua ohjelmaa, jotta tilanne ei riistäydy yleiseksi riehumiseksi. Aasinhäntä on takuuvarma klassikko, samoin tuolileikki ja erilaiset arvausleikit, kuten "arvaa mitä esitän" tai "arvaa kuka Muumilaakson asukas olen". Lapset rakastavat myös adjektiivileikkiä: aikunen kirjoittaa pienen tarinan, joissa on adjektiivien kohdalla tyhjä tila. Lapset saavat vuoron perään sanoa adjektiiveja (punainen, karvainen, limainen...) tietämättä, mitä sillä kuvaillaan, ja aikuinen kirjaa sanat ylös. Muodostuu vitsikäs kertomus, joka luetaan lopuksi ääneen. Kokeilkaa myös "Sillit purkissa" -piiloleikkiä: yksi menee piiloon, ja muut etsivät. Löytäjä jää piiloon ensimmäisen kanssa, ja niin edelleen, kunnes kaikki ovat samassa piilossa kuin sillit purkissa.

14. Jos et halua järjestää juhlia kotona, mutta et myöskään hampurilaisravintolassa tai leikkiluolassa, kysy alueesi muita vaihtoehtoja. Juhlatila saattaa järjestyä nuorisotalolta, leikkipuistosta tai taloyhtiön yhteistiloista.

15. Älä stressaa. Jos et yhtään nauti teeman mukaisen kakun koristelusta tai muusta suunnittelusta, muista että juhlat saa pystyyn myös kaatamalla kulhoon keksejä ja laseihin mehua.

Moni mies herää tasa-arvon tärkeyteen tyttärensä myötä. Justin Trudeau perustelee, miksi se on myös poikien vanhempien asia.

Kanadan pääministeri, Justin Trudeau, 45, ihastuttaa mielipiteillään. Muun muassa kirjallisuutta ja kasvatustieteitä opiskellut Trudeau on puhunut esimerkiksi tiukemman ilmastopolitiikan ja tuloeroja tasaavan verotuksen puolesta sekä marssinut perheensä kanssa Pride-kulkueessa. Kun Trudeau valittiin pääministeriksi vuonna 2015, hallitukseen nousi ensimmäistä kertaa tasamäärä naisia ja miehiä.

Nyt häntä on jälleen kerran erityinen syy ihailla, nimittäin kasvattajana ja vanhempana. Trudeau kertoo MarieClaire.com-sivustolle kirjoittamaan esseessä kasvattavansa pojistaan Xavierista, 9, ja Hadrienista, 3, feministejä ja perustelee, miksi.

Tyttöjen tsemppaaminen ei riitä

Trudeau kertoo, että isänä, poikana, aviomiehenä ja kansalaisena hän joutuu todistamaan epätasa-arvoa ja haasteita, joita maailman tytöt ja naiset kohtaavat joka päivä. Siksi hän haluaa opettaa tyttärelleen Ella-Gracelle, 8, että hän riittää ja on arvokas omana itsenään. Trudeaun vaimo, Sophie Grégoire Trudeau, sai hänet ymmärtämään, että se ei ole vielä tarpeeksi. Sen lisäksi pitää opettaa poikia.

Trudeau toivoo, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen sekä heille että muille.

Justin Trudeau kertoo ymmärtäneensä, että pojilla on valta ja vastuu muuttaa seksistinen yhteiskuntamme. Hän kirjoittaa toivovansa, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen paitsi heille, myös ympäröiville ihmisille. Hän haluaa poikiensa olevan ylpeitä feministejä, jotka puolustavat sitä, mikä on oikein.

Lopulta feminismissä ei ole kyse vain naisten ja miesten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikilla on samat oikeudet ja vapaudet, Trudeau huomauttaa.

Suomessa ysiluokkalaiset saivat feminismikirjan

Trudeaun lailla moni mies on tyttären myötä havahtunut huomaamaan sen, millaisia oletuksia tyttöyteen ja naiseuteen kuuluu.

Kahden tyttären isä kertoo vauva.fin jutussa ottavansa tasa-arvon nyt eri tavalla tosissaan kuin ennen lapsia.

– Olen miettinyt monta kertaa, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää, että heitä ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan uskoa. 

Meillä on jo kasvamassa suomalainen ikäpolvi, jotka eivät ehkä kaikki ole feministejä, mutta ovat ainakin saaneet mahdollisuuden kuulla, mistä on kyse. Suomessa kaikille ysiluokkalaisille jaettiin viime keväänä Chimamanda Ngozi Adichien essee Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirjalahjoitus kuului valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta.

– Adichi painottaa, että vaikka tytöt ja pojat ovat biologisesti erilaisia, heidän täytyy saada valita elämänsä itse. Kenenkään ei tule tehdä itsestään pienempää tai rajumpaa kuin on, jotta olisi hyväksytty. -- Moni aikuinenkin voisi saada kirjasta ajateltavaa, tuottaja Hanna-Mari Arosilta kirjoittaa esseestä vauva.fissä. 

Kysely

Kasvatatko pojastasi feministiä?

Kaksosraskaus muutti Katin kehoa niin rajusti, että se alkoi vaikuttaa hänen mieleensä. 

Joskus käy niin, että raskaus jättää äidin vartaloon jäljet, joista tulee taakka – vaikka kyse olisi ulkonäköseikasta.

Niin kävi Kati Saukolalle, 35, jonka kaksospojat syntyivät 13 vuotta sitten. Ihanat pojat tekivät Katista onnellisen äidin, mutta raskaus jätti kehoon pysyviä jälkiä, jotka lopulta alkoivat vaikuttaa myös mieleen. Molemmat pojat painoivat syntyessään kolme kiloa, ja Katin paino nousi raskausaikana 40 kiloa. 

Sopeutuminen omaan kehoon kärjistyi, kun Katille puhkesi pälvikalju. Kaksi vuotta sitten hän ajoi loputkin hiuksensa pois.

Tämän vuoden keväällä Kati päätyi äärimmäiseen ratkaisuun: hän hakeutui leikkaukseen, jossa löysäksi jäänyt vatsan iho operoitiin. Samalla korjattiin vatsalihasten erkauma, jonka vuoksi Kati oli kärsinyt selkäsäryistä. Kati kertoo tarinansa Kauneuden hinta -ohjelmassa, joka esitetään Avalla.

”Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.”

Operaatio tehtiin maaliskuussa. Sitä seurasi kahden kuukauden sairausloma. Heinäkuussa jälkitarkastuksessa lääkärit totesivat, että leikkaus oli sujunut suunnitellusti. Isoin muutos tapahtui Katin mielestä hänen päänsä sisällä.

– On ollut todella vapauttavaa käyttää normaaleja vaatteita. Enää minulla ei ole sellainen olo, että tarvitsisi peitellä mitään, Kati sanoo. 

– Huomasin, miten suurta taakkaa olin kantanut. Sain kaksoset 22-vuotiaana, ja kannoin roikkuvaa vatsaa koko aikuisikäni. Oli tavallista, että keksin tekosyitä olla lähtemättä minnekään, koska mietin, miltä näytän. Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.

”En piiloudu enää hassuttelun taakse”

Suurin muutos on tapahtunut suhteessa muihin ihmisiin. Kati sanoo, että hän on nyt paljon vahvempi kuin aikaisemmin. Hän on alkanut pohtia paljon myös äitien uhrautumista perheensä eteen sekä sitä, mitä äidiltä odotetaan.

– Minusta on tuntunut, että aikaisemmin olen ollut vain toisten käytettävissä. Nyt haen itsekkäästi aikaa myös itselleni. Se on ollut muille sokkikin, etten olekaan vain äiti ja vaimo vaan nainen, Kati kuvailee. 

”Minusta tuntuu, että olin hauska sen takia, että veisin huomion pois vatsastani.”

Myös omaa asennettaan Kati katsoo nyt toisesta näkökulmasta.

– Minusta tuntuu, että olen ollut kauhean hauska sen takia, että veisin huomion pois roikkuvasta vatsanahastani. Nyt ajattelen, että vakava puoleni pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun minun ei tarvitse peitellä mitään. Uskallan olla enemmän vain oma itseni ja suorassa, eikä tarvitse piiloutua hassuttelun  taakse.

Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi
Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi

Kauneuden hinta -ohjelmassa Kati puhuu siitä, että hän haluaa olla tyytyväinen itseensä paitsi äitinä ja työntekijänä, myös ilman niitä rooleja. Se on tärkeää jaksamisen kannalta, hän sanoo.

– Jos hukkaa itsensä, väsyy olemaan äiti ja täydellinen työntekijä. Silloin jää itse täysin hakoteille. Kaikesta tulee suorittamista, Kati kuvailee.

– Itsestäni tiedän, että jos naisellinen nainen ei tule esille missään, alan voimaan tosi huonosti. Nyt minulla on olo, että hohdan sisältäpäin. Kun kannan itseni, läsnä oleminen arjessa on ihan erilaista. Minusta kaikkien naisten pitäisi muistaa olla ei ylpeitä vaan ylväitä.