Uhmakas kaksivuotias menee päivunille hirveällä huudolla. Mikä avuksi?

Lukija kysyy

Meidän perheessä pähkäillään nyt erittäin uhmakkaan kaksivuotiaan pojan kanssa. Kiukkukohtauksia saattaa tulla mistä vain, mutta haasteellisinta on nyt päiväunille meno. Poika ei halua nukkumaan, vaan vastustaa unille menemistä, vaikka aloitan asiasta puhumisen jo hyvissä ajoin.

Lopulta poika menee sänkyyn hirveällä huudolla. Hän heittelee peittoaan ja unilelujaan, potkii pinnasängyn reunoja ja yrittää pää edellä sieltä pois. Olen yrittänyt silitellä ja rauhoitella, lauleskella ja selitellä, mutta joka päivä hän huutaa itsensä uneen. Tuntuu kurjalta pakottaa itkevä lapsi nukkumaan, mutta hän tarvitsee vielä päiväunia. Pari kertaa on jätetty unet pois, ja iltakiukku on ollut kahta kauheampi. Olen myös koettanut siirtää päiväunia myöhemmäksi, mutta silloin yöunille meneminen vaikeutuu huomattavasti, kun taas muulloin se sujuu paljon rauhallisemmin. Olemme neuvottomia, ja tilanne tuntuu kurjalta kaikkien kannalta. Mikä avuksi?

Vahvatahtoisen pojan äiti

Janna vastaa

Kaksivuotiaan päiväunet ovat pulmana monessa perheessä. Aivojen kehitykselle päiväunet olisivat vielä todella tärkeät, mutta lapsi ei tästä informaatiosta paljon perusta. Mutta ainakin sinä pystyt pysymään ihailtavan rauhallisena turhauttavina nukutushetkinä!

Päättelen kirjeestä, että lapsenne on kotihoidossa. Päiväunien perusta on vanhemmalle aika tylsä, mutta lasta monin tavoin tukeva säännöllinen päivärytmi ruokailuineen, ulkoiluineen ja lepohetkineen. Kaksivuotias ei tarvitse elokuvia, pelejä tai muuta ruutuaikaa lainkaan. Liian pitkä altistus näkyy usein raivokohtauksina, joita luullaan uhmaksi. Koneet on syytä sammuttaa viimeistään kaksi tuntia ennen unille menoa. Tarkistakaa ruutuajan vaikutus ainakin kahden viikon kokeiluna.

Missähän määrin vaikeus liittyy päiväuniin ja missä määrin uhmaan yleensä? Kuinka päivän muut uhmat syntyvät ja rauhoittuvat? Joskus edellinen kiukku on jäänyt lapsen mieleen kytemään ja pitää yllä hankalaa kierrettä. Uhmaan auttaa rajojen asettamisen lisäksi myös myötätunto: ”No voi ihme, meinaako meille kahdelle rakkaalle tulla taas riitaa...”

Voit pyytää neuvolasta vielä apua päivärytmin tarkistukseen ja tukea uhmaikäisen kanssa elämiseen. Itse käytin uhmakkaasti valvovien lasteni kanssa samaa tekniikkaa kuin muissakin ristiriidoissa: minä ja lapset olemme samalla puolella vähän hölmöjä päikkäreitä vastaan. Vakuutin lapseni, ettei heidän ole pakko nukkua, mutta lepäämme sängyissä samassa huoneessa puolisen tuntia, päiväunisadun jälkeen, makuulla, vain unilelun kanssa. Pidin lupaukseni. Jos uni ei tullut, puolen tunnin jälkeen nousimme pois. Väliin he nukahtivat, väliin eivät.

Meidän Perhe 3/2016

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi meidanperhe@sanoma.com otsikolla "Janna vastaa".

Taapero ei rauhoittuisi millään unille tai herää yöllä vähän väliä? Kokeile näitä keinoja.

Kysyimme lukijoilta, miksi vauva tai taapero valvottaa, ja miten yöt rauhoittuvat parhaiten.

Raastavinta on, kun...

Vauva on jo jokusen kuukauden nukkunut hyvin mutta alkaa kuin puskista heräillä 30–60 minuutein välein läpi yön itkemään, seurustelemaan tai leikkimään.

Ryömimään oppimisen aikaan illat ja yöt olivat pahimmat. Poika ei olisi halunnut nukkua, vaan pyöri pinnasängyssään ja huusi suoraa huutoa. Sylissä oli hetken hiljaa, kunnes alkoi taas huutaa. Lattialle päästessään oli ensin tyytyväinen ja ryömi menemään mutta oli niin väsynyt, ettei pitkään jaksanut. Huuto oli välillä lohdutonta, välillä raivokasta. Pahimpana yönä nukahdimme vasta puoli kolmelta.

Vauva ei nukahda, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Kello kolmen jälkeen alkaa silmitön raivo, huuto ja itkeminen. Taapero huutaa hetken, ja juuri kun itse nukahdat, aloittaa raivon uudestaan. Lopulta on noustava aamuyöllä kello neljä aamutoimille.

Vanhemmat ovat rättiväsyneitä ja haluaisivat aikaisin nukkumaan, mutta vauva on pirteä kuin peipponen perhepedissä eikä nukahda tissille, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Tämä toimii! 7 hyvää keinoa

Tärkeintä (ja vaikeinta) on ollut psyykata itsensä rauhalliseksi, vaikka väsymys on tuntunut välillä ylitsepääsemättömältä. Usein äidin rauhallinen hengitys on saanut lapsenkin rauhoittumaan vatsan päälle.

Samat rutiinit joka ilta samassa järjestyksessä: iltapala, pesut, iltasatu, valot pois, rauhoittuminen. Kun valot sammuvat, seurustelu loppuu. Yöllä ei puhuta, ei sytytetä tarpeettomasti valoja tai oteta pois sängystä.

Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää.

Illalla ei enää katsella telkkaria tai kuunnella musiikkia kovalla.

Illalla leikkiä, iltapala, kylpyyn tai suihkuun. Yövaatteet päälle, sitten hammaspesu ja iltatissi. Lapsi nukahtaa, kun aikuinen on vieressä, joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä. Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää. Syliin ja viereen saa tulla.

Kunnon patja, eli hengittävä luonnonmateriaalista tehty lasten futon, joka ei hiosta ja kutita.

Joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä.

Paras tapa on ollut se, että olen siirtynyt lastenhuoneeseen patjalle nukkumaan huonon univaiheen ajaksi.

Unikoulu oli ainoa tapa. Jos 1-vuotias nykyisin herää yöllä, en mene huoneeseen edes käymään, ellei huuda ihan kurkku suorana. Siinä tapauksessa käydään rauhoittelemassa ja poistutaan huoneesta. Yleensä nukahtaa tunnin sisällä uudestaan.

Lähde: Vauvan kysely. Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 12/17.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

86 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että äitiys on haastavampaa kuin isyys.

Vastauksia kyselyyn tuli lähes 1500. Kaikki vastaajat olivat äitejä. Äitien mielestä lapsiperheen hommat jakautuvat epätasaisemmin kuin olisi tarpeen. Syynä mainitaan äidin ja lapsen vahva suhde, perinne ja miesten uraohjautuvuus.

”Äiti hoitaa uran, kodin ja lapset sekä perheen sosiaaliset suhteet – ja muistaa kaiken. Ja äitiys käy enemmän fysiikan päälle.”

”Äidit tekevät enemmän kotitöitä, ja koska ovat lasten synnyttäjiä, hoitavat lapsia henkisesti paljon enemmän. Isät eivät vain muista.”

Äideillä on kaikki langat väsyneissä käsissään

Raskaus tulee väistämättä äidin hoidettavaksi ja mahdollinen täysimetys on äidin hommaa. Vain äidillä on Suomessa mahdollisuus jäädä äitiysvapaalle, mutta äidit käyttävät myös leijonanosan vanhempain- ja hoitovapaista. Joten vastuu vauvasta on usein enemmän äidin kontolla syntymänsä jälkeen.

”Äitiyslomalla ollessa oletetaan, että äiti hoitaa yöt, kun ei kerran töihin tarvitse lähteä. En ole yli puoleen vuoteen nukkunut yli neljää tuntia putkeen.”

Ajankäyttötutkimuksista tiedetään, että naiset ja miehet tekevät vuosi vuodelta tasaväkisemmin kotitöitä. Silti lapsiperheiden äitejä väsyttää, koska henkinen vastuu arjen sujumisesta on jäänyt heille.

Vanhemmuuteen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Maiju Tokola ei yllättynyt Meidän Perheen Äiti, oletko uupunut -kyselyn vastauksista:

– Äitiysloma, äitiysvapaa tai vanhempainvapaa ovat täysin harhaanjohtavia käsitteitä. Ei se ole lomaa, kun jonglöörinä hoitaa kahdentoista tunnin työpäiviä ja yövuorot päälle vain lapset seuranaan, päivä toisensa jälkeen, ilman kahvitaukoa tai viikonloppua, Tokola sanoo.

Äidit kertovat vastauksissa kokevansa, että lapset eivät vaadi isältä samaa kuin äidiltä.

”Kotona kaikuu ihan koko ajan "äiti -äiti-äiiiitiiiiii", ei niinkään isää. Jos jotain särkyy, kaatuu tai sattuu, kaikki olettavat, että on äidin työ korjata asia. Äidin työ on myös hoitaa kaikki lapsen elämään liittyvät paperityöt, lääkärit, neuvolat, hammaslääkärit, vaateostokset, ruuat, pienten vaatteiden karsimiset ja myymiset ynnä muut asiat, eikä muut perheessä ymmärrä, miksi minä olen niin väsynyt ja kireä.”

”Hoidan lapset ja kodin. Mies käy töissä eikä pidä lomaa. Kannan kaiken vastuun, järjestelen kaikki perheen liikkuvat palikat paitsi en taloudellista vastuuta. Miehellä on kodin ulkopuolistakin elämää töissä.”

”Äidin täytyy huolehtia yhteydenpito kouluun ja päiväkotiin. Äiti huolehtii, että kaikki ovat ajoissa ja tarvittavat tavarat mukana. Äiti tekee suurimman osan kotitöistä. Äiti valvoo yöt lapsen sairastellessa. Äiti osallistuu koulun ja harrastusten myyjäisiin ja muihin tapahtumiin leipomalla, tekemällä käsitöitä ja on mukana itse myyjäisissä.”

Äiti on kapellimestari, puoliso soittelee pyydettäessä mukana

Jos äiti on tottunut vauvavaiheessa selviämään yksin, voi selviämisestä tulla tapa ja avun pyytäminen olla koko ajan vaikeampaa. Kun kysyimme äideiltä, miten vastuu jakautuu perheissä, lähes kolmasosa äideistä kertoi tekevänsä, muistavansa ja vastaavansa lähes yksin kaikesta lapsiin liittyvästä.

57 % äideistä kertoi, että vastaa perheen asioista enemmän kuin puoliso, mutta puolisokin hoitaa asioita pyydettäessä. Vain 10 äitiä eli vain noin 0,5 % lähes 1500 vastaajasta ruksasi vaihtoehdon ”puolisoni vastaa yksin lähes kaikesta, mutta minäkin hoidan asioita, kun hän pyytää”.

”Äiti on aina päävastuussa lapsesta, kun on lapsen luona, johtunee biologisista seikoista. Isä tuntuu kuvittelevan, että jos ei ole määrätty jotakin tehtävää, niin saa laiskotella ja äiti vahtii lasta.”

”Isä voi pestä kätensä tilanteesta ja jättää asiat äidin huoleksi.”

Äidit kokevat olevansa perheensä kapellimestareita puolison soitellessa patarumpuja pyydettäessä. Rooli jää helposti päälle, jos on aina hoitanut kaiken. Maiju Tokolan mukaan miehet ovat myös parempia vetämään omia rajoja kuin naiset. Heillä ei ole samanlaista pärjäämisen tarvetta kuin naisilla. Siinä missä nainen on lasten hoidon lisäksi puunannut päivittäin koko kodin, riittää miehelle, että lapset on hoidettu ja syötetty.

”Äiti taitaa monesti kantaa vastuun kodin ja lasten asioista, vaikka mies osallistuukin tekemällä asioita, kun häntä pyydetään. Tämän näkymättömän jokapäiväisen aivotyön vuoksi äiti taitaa tarvitakin enemmän unta kuin isä. Äiti hoitaa siis kaiken organisoinnin”, yksi kyselyyn vastanneista kertoo.

Vastuusta on vaikea luopua

Toisaalta 46 % vastanneista kertoo, että vaikka olisi mahdollisuus jakaa päävastuu vanhemmuudesta ja kotitöistä jonkun muun, esimerkiksi puolison kanssa, he haalivat työn mieluummin itselleen. Perusteena on, että äidit kokevat tekevänsä asiat itse paremmin ja tehokkaammin:

”Olen kantanut vauvaa sisälläni ja hän on vastuullani eri tavalla. Koen olevani tulkki lapsen ja maailman välillä.”

”Vauva on enemmän äidissä kiinni ja äidistä riippuvainen kun isästä, joten isän on helpompi lähteä harrastuksiin ja töihin kuin minun. Vaikka joskus lähdenkin jonnekin yksin, mietin kuitenkin koko ajan vauvaani, isä osaa ottaa rennommin ja nauttia omasta ajasta.”

”Minähän en tiedä isyydestä, olen äiti, mutta koen äitiyden ja naisen aseman perheessä edelleen niin, että äidillä pitää olla langat käsissään”

”Meidän perheessämme minä hoidan lapsen kustannukset, yöherätykset, aamuherätykset, vaipanvaihdot ja pääasiassa ruokinnatkin. Mies tekee töitä ja töiden jälkeen nukkuu. Minä en nuku juuri koskaan, sillä kun lapsi nukkuu, alan siivoamaan kotiamme ja hoidan pakolliset hommat.”

– Monet uuvuttavat itsensä laittamalla lapsen tarpeet jatkuvasti edelle. Vietetään lapsen kanssa laatuaikaa, ja siivotaan keittiötä sitten yöllä. Vanhempien pitäisi olla itsekkäämpiä, jos se vain on mahdollista, Tokola haastaa vanhempien ajattelutapaa.

Väestöliiton Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa vinkaa, että lapsiperheissä kannattaisi pitää säännöllisin väliajoin työnjakokokous, jossa sovitaan selväsanaisesti, mitä kukin hoitaa vaikkapa seuraavan kuukauden aikana. Kumpikaan vanhempi ei saa puuttua toisen tehtäviin.

– Jos äiti toivoo, että isä ottaa hoitaakseen kummilasten joululahjat, hänen pitää myös hyväksyä miehen valitsemat lahjat ilman mutinoita.

Väsynyt tuore äiti

Äidit kertovat: äitiys on raskaampaa kuin isyys

Äitiydestä tekee todella raskasta sekin, että äitiä vastuutetaan lastenhoidosta paljon enemmän. Minulle on syydetty tämän kahden vuoden aikana, kun vanhempia olemme olleet, paljon enemmän neuvoja kuin miehelleni ja kyselty huomattavasti enemmän perusteluita miksi meidän perheessä lasten kanssa toimitaan milloin mitenkin. Äidille annetaan koko ajan piiloviestinä tai sanotaan ihan suoraan että vanhemmuuden eteen voisi tehdä sekä enemmän että jollain tavalla paremmin asioita ("Älä vilkuile...
Lue kommentti
Vierailija

Äidit kertovat: äitiys on raskaampaa kuin isyys

Näinhän se on. Itseäni ärsyttää myös suunnattomasti kuinka oletetaan että äiti nimenomaan on halunnut lapsia ja isä nyt on vain myöntynyt. Meillä nimenomaan mies halusi lapsen ja itselläni ei ollut mitään sitä vastaan, nyt kuitenkin jopa mies itse vitsailee tyyliin "katsotaan nyt tuleeko tuolle taas vauvakuume, joutuuko tässä vielä toistakin lasta tekemään.." wtf?!?! Ihan kuin hän ei oikeastaan haluaisi vaan idea olisi jotenkin minun!! Juu en halua toista lasta ainakaan tähän tyyliin että...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.