Lapsen kaikki vaatteet sukista kuravaatteisiin kannattaa nimikoida tarkkaan. Kuva: iStockphoto
Lapsen kaikki vaatteet sukista kuravaatteisiin kannattaa nimikoida tarkkaan. Kuva: iStockphoto

Lapsen sosiaalisia taitoja olisi hyvä hioa jo ennen päiväkodin aloittamista, sanoo lastentarhanopettaja Anne-Maria Kettunen.

1. Opetelkaa toimimista muiden kanssa

”Ennen päiväkodin aloittamista lapsella olisi hyvä olla kokemusta muistakin hoitajista kuin omista vanhemmista. Hoidossa olemista voi harjoitella vaikka muutaman tunnin leikkipuistohetkellä mummin tai kummin kanssa. Lapsen päiväkotiuran aloitusta helpottaa, jos lapsi on jo joissakin hetkissä tottunut siihen, että äiti tai isä ei ole aina saatavilla. 

Päiväkodissa lapsen sosiaalinen elämä mullistuu, sillä uusien aikuisten lisäksi lapsen päiviin tulee monia uusia kavereita. Sosiaalisia taitoja, kuten lelujen jakamista ja muiden huomioimista, voisi olla hyvä hioa ennen päivähoidon aloittamista vaikka kerhossa.”

2. Harjoitelkaa päiväkodin rytmiä

”Päiväkodin arjessa mennään tietyn rytmin mukaan, sillä niin on vain pakko tehdä, jotta arki rullaa. Kotona ei välttämättä kuitenkaan ole samanlainen päivärytmi kuin hoitopaikassa. Päiväkodin ruoka- ja uniajat voi kysyä suoraan hoitopaikasta, jotta lasta voi jo kotona totuttaa niihin.

Hyväksy alun väsymys: päiväkoti kuormittaa lasta samalla tavalla kuin työpäivä aikuista. 

Päiväkoti kuormittaa lasta samalla tavalla kuin työpäivä kuormittaa aikuista. Siispä vanhempien kannattaa huolehtia siitä, että lapsi saa päiväkodin aloitettuaan riittävän pitkät yöunet.”

3. Opeta lapsi nukahtamaan yksin

”Päiväkotipäivän aikana nukutaan yleensä yhdet päiväunet. Lapset nukutetaan omiin sänkyihinsä. Nukutettavia lapsia saattaa olla paikalla 12, ja hoitajia kolme. Kädet eivät riitä tuudittamaan jokaista lasta yksitellen sylissä uneen. 

Päiväkotia aloittaessa olisikin tärkeää, että lapsi osaisi nukahtaa yksin päiväunille. Se helpottaa nukahtamista myös päiväkodissa. Lapsen avuksi nukahtamiseen voi ottaa vaikka unilelun tai -rievun. Lapsi kokee olonsa tutun unikaverin kanssa turvalliseksi.” 

4. Tutustukaa tulevaan hoitopaikkaan

”Kun tuleva hoitopaikka on tiedossa, lapsen kanssa kannattaa käydä tutustumassa siihen ja sen aikuisiin. Mitä useammassa tilanteessa lapsi on mukana jo ennen kuin päiväkoti alkaa, sitä tutummaksi lapsi kokee päiväkodin arjen.

Perhe voi hyvin tulla yhtenä päivänä vaikkapa leikkimään päiväkotiin ja toisena päivänä iltapäiväulkoilulle. On kuitenkin hyvä muistaa, että ennen kuin päiväkoti virallisesti alkaa, lapsi on aina tutustumiskäynneillä vanhempiensa vastuulla.”

Ensimmäinen viikko hoidossa on usein rankin.

5. Kehittäkää omat lähtörutiinit

”Yleensä ensimmäinen viikko päivähoidossa on sekä lapselle että vanhemmalle se rankin. Vanhempi voi kokea huonoa omaatuntoa jättäessään itkevän lapsen hoitoon. 

Näihin tilanteisiin kannattaa luoda kaikille sopivat lähtörutiinit. Lapsen kanssa voi sopia, että annetaan halaus ja pusu, ja vanhempi vielä viimeiseksi vilkuttaa kävellessään pois. Eräs lapsistamme kertoo vanhempiensa kanssa puujalkavitsejä lähdön hetkellä. Rutiini voi siis olla mitä vain, kunhan se sopii lapselle ja aikuiselle.” 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Parhaimmillaan uusperhe tuo lasten elämään lisää rakastavia aikuisia, selvisi Meidän Perheen kyselystä.

Luottamusta molemmille

”Tulemme kaikki aikuiset hyvin toimeen. Saan kohdella toisen lasta kuin omaani ja siihen luotetaan. Se tuo rauhan äitipuolen rooliin.”

”Tyttäreni on ottanut mieheni "omakseen", pitää hänestä ja on erittäin kiintynyt häneen. On sanonut rakastavansa häntä kuten minua ja isäänsäkin.”

”On ollut ihanaa kun olen saanut miehen lapsien luottamuksen. Oma tyttöni sai yhteen muuton myötä kaksi sisarusta.”

Läheiset välit 

”Yhteiset höpsöttelyhetket. Kun koko porukka on kutituskilpailua tai tyynysotaa ja kaikki nauravat poskensa kramppiin. Minusta on ihanaa, kun puolisoni esiteini hakeutuu seuraani ja jutellaan tyttöjen juttuja. Ja on hellyttävää katsoa, kun oma pieneni osoittaa kiintymystä puolisolleni, halaa ujosti tai hipsuttaa partaa.”

”Kärsimme mieheni kanssa pitkään lapsettomuudesta, ja tuolloin ajattelin, että jos emme saa yhteisiä lapsia, niin onhan minulla nämä bonuslapset. Lapsettomuusvuodet vahvistivat suhdettani mieheni lapsiin.”

”Lapsi on saanut elämäänsä uusperheen kautta myös uudet isovanhemmat.”

”Mies puhuu molempien lapsista meidän lapsina.”

Parasta on yhteinen arki

”Kaikki aikuiset hoitavat kaikkia hommia, kun syödään yhteisestä jääkaapista – silloin kaikki muukin on yhteistä.”

”Arjen jakaminen ja toistemme tukeminen.”

”Elämäni mieheni ja tyttäreni kanssa on joka päivä ihanaa.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusperheen aikuiset muuttavat yhteiseen kotiin rakastumisen huumassa. Miten auttaa lapsia sopeutumaan uuteen arkeen?

1. Puhukaa toisillenne

Puhuminen on tärkeää kaikissa perheissä, mutta etenkin uusperheissä, joissa on paljon liikkuvia osia. Keskustelut auttavat myös reiluuden ilmapiirin rakentamisessa.

2. Kuuntele lasta

Lapset eivät tietenkään tee päätöksiä aikuisten asioissa, mutta auttaa paljon, jos lasta kuunnellaan häntä koskevissa käytännön asioissa: esimerkiksi, millaisen sängyn hän haluaa uuteen yhteiseen kotiin. Kuuntelu on osa lapsen tunteiden huomioon ottamista.

3. Anna lapselle tilaa

Uusperheen aikuiset muuttavat yhteiseen kotiin rakastumisen huumassa. Lapsi ei usein ole asiasta yhtä innoissaan. Lasta ei voi pakottaa tykkäämään uusista perheenjäsenistä, vaan tutustumiselle on annettava aikaa.

4. Tehkää asioita yhdessä

Koko perheen yhteiset harrastukset tai vaikka yhteinen iltapalahetki auttavat parantamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta perheessä.

Neuvot antoi pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.