Jos et ole varma ihmisen sukupuolesta, käytä hänestä sukupuolineutraaleja sanoja. Kuva: iStockphoto
Jos et ole varma ihmisen sukupuolesta, käytä hänestä sukupuolineutraaleja sanoja. Kuva: iStockphoto

Lapset eivät hätkähdä, kun puhutaan sukupuolen moninaisuudesta. Aikuisille aihe tuntuu olevan hankalampi, sanoo Maiju Ristkari, yksi Sukupuolena ihminen -tietokirjan tekijöistä.

”Nyt jälkikäteen ajatellen olin tajunnut tän asian ihan lapsena. Kun kiivettiin naapurin poikien kanssa puuhun, mulle saatettiin sanoa, että ei tytöt tee tuollaista. (...) mä ajattelin silloin, että niin, mutta kun mä en ole tyttö.”

Näin kertoo transsukupuolinen Jamie Sukupuolena ihminen -nettisivustolla

”Jos lapsi on transsukupuolinen, asia koskee myös vanhempia, ei vain sitä lasta. Kuvittele, että sä olisit kohdellut sun lasta tietyllä tavalla koko sen elämän, ja sitten sulle selviää, ettei se ikinä olisi halunnut tulla kohdelluksi ja nähdyksi sillä tavalla. Siinä varmaan helposti kysyy itseltään, miten mä saatoin tehdä sen mun lapselleni, miten mä en huomannut sitä.”

Trans- ja muunsukupuolisten tarinoita kertova Sukupuolena ihminen -valokuvanäyttely on kiertänyt Suomea yli vuoden, ja nyt tarinoiden jatkoksi on tekeillä on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja sukupuolen moninaisuudesta.

– Siitä tulee tietokirja yläkouluikäisille ja lukiolaisille – ja myös heidän vanhemmilleen. Tuntuu, että nuorilla on nykyään aika hyvin tietoa asioista, mutta vanhemmilla on enemmän outoja käsityksiä, sanoo hankkeen tuottaja Maiju Ristkari.

Miten vanhempien siis kannattaa suhtautua, jos oma lapsi pohtii sukupuoli-identiteettiään tai ilmaisee sukupuoltaan tavoilla, joka ei istu perinteisiin normeihin?

1. Anna tilaa

– Jos esimerkiksi poika haluaa pukeutua mekkoihin, antaisin hänen tehdä niin, Maiju Ristkari sanoo.

Anna lapselle tilaa pohtia, kuka ja millainen hän on. Tärkeintä on, että lapsi tuntee olevansa kotona rakastettu sellaisena kuin on.

– Ei sen pitäisi olla keneltäkään pois, jos jonkun kokemus omasta sukupuolestaan ei istu perinteisiin normeihin. Normeja tärkeämpää on ihmisyys.

2. Älä pelkää

Kielteiset asenteet erilaisuuteen kumpuavat usein pelosta.

– Vanhempi saattaa pelätä, että lasta kiusataan erilaisuuden takia. On silti tosi tärkeää, että lapsi tuntee olevansa kotona hyväksytty omana itsenään. Ettei kotona tarvitsisi hävetä sitä, kuka ja millainen on. Häpeä on niin musertava tunne.

Jos huomaa olevansa peloissaan, kannattaa miettiä, miksi oikeastaan. Vertaistukea saa esimerkiksi Translasten ja -nuorten perheiden yhdistyksestä.

3. Ota selvää

Sukupuolen moninaisuuteen liittyy paljon vääriä käsityksiä.

– Usein kuulee sanottavan, että eikö enää tytöt saa olla tyttöjä ja pojat poikia. Asia on juuri päinvastoin: jokaisen pitää saada olla se, joka tuntee sisimmissään olevansa.

Sukupuolen moninaisuutta käsitellään nykyään kouluissa, mutta aikuistenkin on hyvä päivittää tietojaan. Esimerkiksi Seta on julkaissut oppaan Sukupuolen moninaisuus, joka löytyy netistä.

4. Kunnioita ihmisen omaa kokemusta

Kun kohtaat ihmisen, jonka sukupuolesta et ole varma, toimi näin:

Käytä toisesta sitä nimeä, jota hän pyytää käyttämään. Tämä koskee myös lempinimiä.

Kunnioita toisen oikeutta yksityisyyteen. Jokaisella on oikeus pitää sukupuolensa, transsukupuolisuutensa, kehonsa piirteet ja läpikäymänsä muutokset omana tietonaan.

Jos et tiedä toisen sukupuolta, puhu hänestä sukupuolineutraalisti.

(Neuvot poimittu täältä.)

Maiju Ristkarin, Nina Sunin ja Veera Jussilan tietokirja Sukupuolena ihminen ilmestyy ensi syksynä.

Vierailija

Mitä jos lapsi ei ole tyttö eikä poika? Neljä neuvoa vanhemmille

Hyvä, että näistä asioista puhutaan ja intersukupuolisekin nostettiin esille. On järkyttävää, että edelleen pikkulapsille tehdään kosmeettisia kirurgisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat sukuelimiin, koska aikuisia häiritsee niiden ulkonäkö. Sitten vielä kehdataan kutsua näitä leikkauksia "korjausleikkauksiksi" ikään kuin jokin tietty sukuelinten ulkonäkö olisi jotenkin väärä.
Lue kommentti
Vierailija

Mitä jos lapsi ei ole tyttö eikä poika? Neljä neuvoa vanhemmille

Hyviä vinkkejä, kiitos! Oma lapseni ei ole koskaan käyttäytynyt synnynnäiselle sukupuolelleen ns. stereotyyppisellä tavalla, joten olemme antaneet lapselle tilaa toteuttaa itseään omalla tavallaan. Toisen sukupuolenkokemus voi olla niin henkilökohtainen ja vaikea aihe dysforioineen, että sitä ei tulisi koskaan pakottaa tai painostaa toisesta ulos, eikä myöskään yrittää pakottaa ahtaaseen muottiin mihin itse kuvittelee toisen kuuluvan.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lämpimänä pysymisen salaisuus on kerroksissa ja oikeissa materiaaleissa. Viisi nyrkkisääntöä helpottavat uloslähtöä.

1. Kerroksia sään mukaan

Touhuava taapero tuottaa liikkuessaan lämpöä, joten liikaakaan ei pitäisi päälle topata. Useat ohuet kerrokset lämmittävät paremmin kuin yksi paksu, sillä kerrosten väliin jää ilmaa. Kerroksia on myös tarvittaessa helppo riisua pois.

Ihoa vasten kannattaa pukea esimerkiksi merinovillaa, joka lämmittää ja siirtää kosteutta. Puuvilla taas on pakkasella ihoa vasten kylmä. Välikerrokseksi sopivat fleece, college ja villa, ja päällysvaatteet suojaavat tuulelta ja tuiskulta.

Puuvilla on pakkasella ihoa vasten kylmä.

2. Ei turhaa kasvunvaraa

Isoissa kengissä lapsen on kömpelö liikkua, ja liian isoilla rukkasilla on hankala tarttua leluihin, mikä vie ulkoilusta ilon ja liikkeen. Paikallaan nököttävä taapero palelee helposti. Myöskään liian pieni vaate ei lämmitä, sillä alle ei mahdu lisäkerroksia.

3. Kunnon kengät

Hyvissä talvikengissä on paksu pohja ja vuori, ja niihin mahtuu tarvittaessa ohut villasukka. Tarpeeksi tilavassa kengässä myös ilma eristää lämpöä.

Paikallaan nököttävä taapero palelee helposti.

4. Sukilla on väliä

Pienenkin lapsen jalka hikoilee, joten helposti kostuva puuvilla on pakkasella huono vaihtoehto.

Jalat pysyvät parhaiten lämpiminä sekoitemateriaalista, merinovillasta tai villasta valmistetuissa sukissa. Jarrusukkia ei kannata jättää jalkaan ulkoillessa, sillä sukka ei liu’u normaalisti kenkään ja varpaat jäävät kippuraan.

5. Päätä ei saa paleltaa

Pään kautta lämpöä poistuu tehokkaasti, ja lapsilla pään osuus kehosta on suhteellisesti suurempi kuin aikuisilla. Hattu on sopivan lämmin, jos lapsen niska on ulkoillessa lämmin. 

Villapipo pitää lämmön ja siirtää kosteutta iholta. Kypärähatun plussa on, että se pitää kasvot, kaulan ja niskan lämpimänä. Toppahattu taas on tarpeen kovimmilla pakkasilla.

Villapipo pitää lämmön ja siirtää kosteutta iholta.

Paljon liikkuvalle lapselle riittää ohuempi hattu kuin taaperolle, joka ei liiku paljoakaan. Jos lapsi ensin hikoilee tukkansa märäksi liian paksussa päähineessä, paikallaan ollessa kylmä tulee nopeasti.

+ pieni materiaalisanasto

  • Merinovilla – Kuidut ovat pidempiä ja ohuempia kuin normaalin villan. Merinovilla siirtää kosteutta iholta paremmin kuin keinokuidut eikä hengittävänä hiosta sisälläkään.
  • Silkkivilla – Yhdistelmä merinovillaa ja luonnonsilkkiä. Ohuesta ja hengittävästä silkkivillasta valmistetaan esimerkiksi mukavan tuntuisia aluskerrastoja.
  • Goretex – Ohut polytetrafluorieteenikalvo, jonka ansiosta vaate tai jalkine pitää vettä ja tuulta mutta hengittää. Goretex kestää kovaakin kulutusta.
  • Primaloft – Kevyt ja pehmeä keinokuitu, joka hylkii vettä ja pitää tuulta sekä haihduttaa kosteutta iholta. Käytetään esimerkiksi sukissa, kerrastoissa ja käsineissä.
  • Thinsulate – Materiaali, joka sitoo tehokkaasti ilmamolekyylejä kehon ja ulkoilman välille ja eristää näin lämpöä. Myös thinsulate kestää kosteutta ja hengittää. 

Nappaa talteen myös talvipukeutusmisopas joulukuun 2017 Vauva-lehdestä!

Vierailija

Tuulee ja tuivertaa – 5 ohjetta taaperon talvipukeutumiseen

Vierailija kirjoitti: No huhhuh. Enpä ole koskaan huomannut, että sukkahousut tai aluspaita tuntuisivat kylmiltä päällä! Muutenkaan moni, kuten minä, ei pysty pitämään mitään villaa suoraan ihoa vasten. En siis neuvoisi laittamaan villaa iholle ennen kuin tietää, pystyykö oma lapsi villaa ollenkaan pitämään päällään. Merinovilla ei kutita.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kim Kardashian West, 37, on nyt kolmen lapsen äiti. Kuva: MV Photos
Kim Kardashian West, 37, on nyt kolmen lapsen äiti. Kuva: MV Photos

Tosi-tv-tähti Kim Kardashian West ja muusikko Kanye West saivat tyttärensä maanantaina sijaissynnyttäjän avulla. 

Kolmas Kardashian West -vauva on saapunut maailmaan. Tosi-tv-tähti Kim Kardashian West, 37, kertoi onnellisen uutisen tiistai-iltana Twitterissä ja  Instagramissa, jonne hän postasi kuvan itsestään hashtagilla #momofthree, kolmen äiti. 

 

#momofthree

Henkilön Kim Kardashian West (@kimkardashian) jakama julkaisu

Instagramin stories -osiossa hän valotti tapahtumaa lisää, ja jakoi siellä pinkein ruusuin koristellun täytekakun sekä tekstin ”Kanye ja minä olemme onnellisia ilmoittaessamme terveen, kauniin tyttäremme syntymästä. Hän on täällä”. Täytekakku oli isoäiti Kris Jennerin lahja uuden lapsenlapsen vanhemmille. 

Kim Kardashianin ja muusikko Kanye Westin, 40, haaveet kolmannesta lapsesta olivat kariutua Kimin terveysongelmiin, joiden vuoksi uusi raskaus olisi voinut olla hänelle hengenvaarallinen. Lopulta unelma toteutui sijaissynnyttäjän avulla. Onnellinen äiti kiitti häntä vuolaasti somessa: 

–  Olemme suunnattoman kiitollisia sijaissynnyttäjällemme, joka antoi meille suurimman mahdollisen lahjan. Huippuhoidosta kiitämme ihania lääkäreitä ja hoitajia, Kim kirjoitti. 

Kardashian Westin kotona uutta pikkusiskoa ihmettelevät isosisko North, 4, sekä isoveli Saint, 2.   

 

Happy Holidays

Henkilön Kim Kardashian West (@kimkardashian) jakama julkaisu

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.