Nyt minä mekastan. Äänekäs aika on tarpeen, mutta välillä pitää saada olla hiljaa. Kuva: iStockphoto
Nyt minä mekastan. Äänekäs aika on tarpeen, mutta välillä pitää saada olla hiljaa. Kuva: iStockphoto

Kun korvat lepäävät, aivot rauhoittuvat. Siksi melulta kannattaa suojautua, kertoo tutkija Outi Ampuja.

Mitä meteli lapselle aiheuttaa?

Lapset ovat yleisesti herkempiä melulle kuin aikuiset. Jos lapsi altistuu riskirajat ylittävälle melulle koulussa tai päiväkodissa, se voi heikentää hänen muistiaan, tarkkaavaisuuttaan ja keskittymistään sekä viivästyttää lukemaan oppimista. Luetun ymmärtäminen häiriintyy.

Asuinalueen meluisuus viivästyttää lukemaan oppimista ja heikentää muistia. Hälyisillä alueilla asuvat lapset eivät jaksa olla yhtä sinnikkäitä kuin muut keskittymistä vaativissa tehtävissä.

Melu aiheuttaa lisäksi stressiä ja nostaa verenpainetta. Vaikutukset aikuisilla ovat samanlaisia.

Melualtistuksessa alkava kuulovaurio syntyy yleensä vuosien tai vuosikymmenten altistuksen seurauksena.

Millainen melu on turvallista?

Suomessa ei ole määritelty raja-arvoja lasten kuulon suojelemiseksi. Ruotsissa alle 13-vuotiaille suunnatuissa tapahtumissa äänitason tulee pysyä 90 desibelin alapuolella. Aikuisilla altistus yli 80 desibelin äänitasolle päivittäin nostaa selvästi kuulovaurion riskiä. Lapsen kuuloa olisi hyvä suojata erikseen äkillisiltä kovilta ääniltä.

Jos päivä on hälyisä, pitäisikö kotona pyrkiä hiljaisuuteen?

Kyllä. Korvat ja aivot kaipaavat lepoa. Jos koulu- tai päiväkotipäivä on meluisa ja lisäksi lapsi harrastaa jotakin äänekästä, kuten vaikkapa soittaa bändissä, melukuorma voi olla merkittävä.

Kun korvat lepäävät, mielikin voi rauhoittua. Se tarkoittaa lepoa myös aivoille. Siksi on tärkeää, että kotona ei olisi koko aikaa taustahälinää.

Mistä tiedän, että lapsi kuormittuu melusta liikaa?

Se ei välttämättä ole helppoa, sillä lapset eivät yleensä suhtaudu kriittisesti ympäristöönsä. He eivät aina tunnista melua syyksi hankalaan oloon.

Jos lapsi mainitsee melusta esimerkiksi koululuokassa, siitä kannattaa kysellä lisää. Opettajalta voi kysyä, kärsivätkö muutkin samasta ongelmasta ja miten tilanne luokassa hoidetaan. Kuulosuojainten käyttö keskittymisen turvaamiseksi on lopulta aika surullinen keino.

Toiset lapset ovat muita herkempiä melulle. Se liittyy persoonallisuuteen ja ääniympäristöä koskeviin odotuksiin ja toiveisiin. Vajaa 40 prosenttia aikuisista on meluherkkiä, ja on viitteitä siitä, että se kasautuu perheisiin.

Osaksi herkkyys voi olla on opittua. Jos perheessä kiinnitetään paljon huomiota ääniin, lapsikin tekee niin. Meluherkkä lapsi voi ilmaista itseään myös suurella hiljaisuuden tarpeella.

Lapsi huutaa. Mistä se kertoo?

Lapsilla ei ole sosiaalisia pidäkkeitä madaltaa ääntään. He käyttävät ääntä railakkaasti varsinkin innostuessaan, ja se on ihan luonnollista. Jos lapsi keskustelee jatkuvasti kovalla äänellä, se voi kertoa olosuhteista. Päiväkodin ryhmäkoko voi olla hyvin suuri tai akustiikka huono, tai lapsi ei saa muuten huomiota kuin ääntään korottamalla.

Pitäisikö lapsella olla kuulokkeetonta aikaa kuten ruudutontakin?

Kyllä pitäisi. Kuuntelemisesta kannattaa pitää taukoja ja tarkistaa, että desibelilukema jää alle 80:n. Kuunteluun sisältyy lisäksi turvallisuusriski: liikenteessä se voi estää kuulemasta ympäristön tärkeitä varoitusääniä.

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että jopa yli miljardin teinin ja aikuisen kuulo on vaarassa kuulokkeiden käytön vuoksi. Toki asiaan vaikuttaa se, kuinka kovaa ja usein niillä kuuntelee. Kaupunkiympäristössä voi joutua nostamaan volyymia liikaa.

Asiantuntijana melututkija Outi Ampuja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.