Maria Nordin kannustaa kaikkia äitejä tutustumaan itseensä ennen synnytystä. Kuva: Essi Haapanen
Maria Nordin kannustaa kaikkia äitejä tutustumaan itseensä ennen synnytystä. Kuva: Essi Haapanen

– Olen vielä synnytyksen jälkeisessä kuplassa, on ihanaa vain katsella vauvaa tuntikausia, arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin kertoo.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordinin kolmas yhteinen lapsi syntyi 31.7.2018. Maria kertoo olevansa nyt äitinä täydellisen rento ja rauhallinen, ehkä ensimmäistä kertaa.

– Olen ollut onnellinen ja tyytyväinen kahden edellisenkin synnytyksen jälkeen, mutta aiemmilla kerroilla olen käynyt vähän ylikierroksilla, ollut sellaisessa hybriksessä, positiivisesti toki. En ehkä ymmärtänyt, että positiivinen stressikin on stressiä. 

Marian mielestä äitiys on parasta silloin, kun  osaa rentoutua ja tunnistaa stressin, ja osaa työstää sen pois.

– Omaan mieleen tutustuminen on todella tärkeää – kehoon ja vaistoihin luottaminen. Siinä auttaa vaikkapa meditointi, Maria neuvoo uusia äitejä. 

Kotisynnytys tuntui turvalliselta

Maria oli alunperinkin ajatellut synnyttää luonnonmukaisesti ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.

– Lääkkeelliseen kivunlievitykseen liittyy aina riskejä niin vauvalle kuin äidille. Lääkkeet ja niiden antaminen myös häiritsevät synnytyksen luonnollista kulkua. Halusin antaa keholleni ”työskentelyrauhan” synnytyksen ajaksi.

Maria synnytti kotona, mutta kotisynnytys ei ollut hänelle ehdoton asia. Ajatus kotisynnytyksestä heräsi hänen tutustuttuaan hypnosynnytysmenetelmään, jonka opin mukaan on tärkeää synnyttää paikassa, joka tuntuu turvalliselta eikä stressaa. 

– Hypnosynnytyksessä ei yritetä vain selvitä synnytyksen kivuista tai kestää niitä, vaan harjoitellaan jotta kivun kokemusta ei edes syntyisi.

Maria kertoo tehneensä hypnosynnytystä varten harjoitteita koko raskausaikansa, noin tunnin päivässä. Harjoitteissa opitaan assosioimaan kivun tuntemukset eri alueisiin aivoissa ja estämään stressihormonin syntyä.

– Mehän olemme ihan eläimiä, kun synnytämme. Ainoa mikä meidät erottaa, on tietoinen mieli. Ja hypnosynnytyksessä juuri se tietoinen mieli koetetaan sulkea pois päältä.

Ja Maria onnistui siinä mielestään ihan täydellisesti. Synnytyksessä mukana olleet kaksi kätilöä tiesivät, että Maria on avoin lähtemään sairaalaan milloin tahansa, mutta sille ei ollut tarvetta.

– Tuntuu, että minä en itse tehnyt mitään koko synnytyksessä. Vartaloni tiesi, miten toimia. En kokenut kipua, vaan vain intensiivistä painetta.

Toisin kuin elokuvissa tai sairaaloiden info-kuvissa, Marian ei tarvinnut ähistää tai ponnistaa lasta ulos, vaan kroppa ikään kuin ponnisti itse lapsen ulos, hän vain matkusti supistustuntemusten laineilla.

– Minun tehtäväni oli vain pitää itseni ja mieleni rentona. Kaikki muu tapahtui kuin itsestään.

Vierailija

Maria Nordin ei kokenut lainkaan synnytyskipua: "Hypnosynnytys onnistui täydellisesti"

Nordinille on kaikki elämystä ja tarinoissa hieman värikynää (vai kuukautisvertako hän siveltimissään käytti ). Kotisynnytystä voidaan markkinoida myös väärin. Tuskinpa kukaan enää haluaa muistaa niitä kuolleita kaksosvauvoja, joiden äiti ihan oikean doulan avustamana yritti synnyttää kotona. Mut ihquuihanaa - ihan kivuton synnytys on nyt keksitty.
Lue kommentti
FER

Maria Nordin ei kokenut lainkaan synnytyskipua: "Hypnosynnytys onnistui täydellisesti"

"Toisin kuin elokuvissa tai sairaaloiden info-kuvissa, Marian ei tarvinnut ähistää tai ponnistaa lasta ulos, vaan kroppa ikään kuin ponnisti itse lapsen ulos, hän vain matkusti supistustuntemusten laineilla." Tälle on ihan nimityskin, FER, eli fetal ejection reflex. Synnytin toisen lapsistani luomuna ja sain myös kokea tämän. Vähän saman kaltainen 'kramppi' kuin oksentaessa; sitä ei pysty estää ja se tulee ihan itsestään todella kovalla voimalla. Ei todellakaan tarvinnut itse tietoisesti...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kalapuikoista tulee minulle vieläkin mieleen äitiysvapaa. Niiden äärellä käytiin monta tärkeää keskustelua.

Pian siellä. Tuon kalapuikkoja!

Ystävän viesti pelastaa päivän. Minä ja vauva saamme seuraa.

Äitiysvapaalla on päiviä, jolloin kaikki tuntuu kepeältä. Vaunukoppaan mahtuu tämä kaikki uusi ja ihana, ja päiväkahvi maistuu poikkeukselliselta vapaudelta. Sitten on niitä päiviä, jolloin väsymys harmauttaa mielen, ja koko maailma kutistuu kahvikuppiakin pienemmäksi.

Äitiystävälle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä.

On helppo sanoa, mikä äitiystävässä on kullan­arvoista: hän tietää tunteen. Hänelle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä. Hän selättää ihan samaa sekamelskaa ja valvottuja öitä.

Toisilla on hätäkahvit, minulla ja ystävälläni oli kalapuikot. Hänen pakastimestaan niitä löytyi aina, minä puolestani taioin lautasille lisukkeet. Keittiönpöydässä jaoimme vauvojen vaiheet, puimme parisuhteen senhetkistä tolaa ja pohdimme, mitä töihin paluu toisi tullessaan.

Näinä iltapäivinä kello ei pysähtynyt kuten niin usein kaksin vauvan kanssa.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan.

Kotona ollessa moni asia tuntuu arkisemmalta kuin onkaan. Jälkeenpäin kaipaan montaa asiaa, kuten sitä, että oli aikaa pitää yhteyttä ystäviin. Tiesin tarkalleen, mitä heille kuului.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan. Käyttöä olisi jopa niille hitaasti kuluville tunneille.

Kirjoitus on Vauva-lehden 8/2018 pääkirjoitus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Illat pimenevät mutta vauvalle paistaa aurinko. Kuva: Ninna Lindström
Illat pimenevät mutta vauvalle paistaa aurinko. Kuva: Ninna Lindström

Saiko ystäväsi vauvan? Ilahduta pienokaista ja tuoreita vanhempia aurinkoisella hymynaamakortilla.

Näitä tarvitset:

  • keltaista kartonkia
  • muovisia tai pahvisia mehupillejä
  • yleisliimaa tai kuumaliimapistoolin .
  • Tee näin:

  1. Leikkaa kartongista kaksi ympyrää, halkaisijaltaan noin 10 senttimetriä. Pätki mehupillit noin 5 sentin pituisiksi palasiksi niin, että niitä on yhteensä 30–40 kappaletta. Liimaa pillit alimmaisen ympyrän reunaan siten, että reunan yli jää pilkistämään noin pari kolme senttiä.
  2. Jos haluat, että hymynaaman voi ripustaa, kiepauta nauhasta tai nyöristä lenkki ja liimaa se pahvin reunaan.
  3. Liimaa mehupillien päälle toinen kartonkiympyrä siten, että mehupillit jäävät auringonsäteiksi kartonkien väliin.
  4. Tee hymynaama liimaamalla auringolle mustasta kartongista silmät ja suu ja punaisesta paperista posket.

 

Millaisia askarteluja tai tuunauksia olet tehnyt vauvalle? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.