Presidentti vastasi Lumin ihmettelynaiheeseen kirjeellä, jossa on terveiset myös Lennu-koiralta.

Kun espoolainen Lumi Metsä, 4, eilen palasi voimisteluharjoituksista, häntä odotti kotona juhlavannäköinen kirjekuori. Sisältä paljastui kirje tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

Tarina sai alkunsa viime itsenäisyyspäivän iltana, kun Lumi katseli televisiosta Linnan juhlia yhdessä vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa

– Lumille tuli ilmeisesti kauniista puvuista mieleen hääkuvamme, ja hän tuumi, että te voitte äidin kanssa mennä sinne juhliin, kun teillä on vielä jäljellä ne prinssi- ja prinsessapuvut, vaikka hänellä ja Ilmolla, 2, ei olekaan, Lumin isä Kimmo Metsä kertoo.

Kohta Lumi kyseli, onko presidentti perheen ystävä.

– Hämmästeltyäni, että miten niin, Lumi vastasi, että kun se ei kutsu meitä juhliin.

Isä vastasi, että Linnan juhliin kutsutaan tärkeitä ihmisiä – mihin Lumi tuumasi, etteivätkö he ole tärkeitä. Tähän olikin jo vaikeampi vastata.

Lumin mentyä nukkumaan Kimmo lähetti sähköpostiviestin presidentin kansliaan ja mainitsi, että ehkäpä tasavallan presidentti osaisi vastata paremmin.

Isä vastasi, että Linnan juhliin kutsutaan tärkeitä ihmisiä – mihin Lumi tuumasi, etteivätkö he ole tärkeitä. 

26. tammikuuta päivätty kirje saapui perille sattumoisin presidentin virkaanastujaispäivänä 1. helmikuuta.

Presidentti Niinistö vastaa Lumille, että valitettavasti kaikkia ihmisiä ei voida kutsua itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle, vaikka he ansaitsisivat tulla kutsutuiksi. Linnaan kun mahtuu vain tietty määrä ihmisiä. Hän myös valottaa, miten vieraat Suomen 100-vuotisjuhliin oli valittu.

Vuoden 2017 itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla teemana oli sukupolvien kohtaaminen. Kutsuttujen joukossa oli legendoja ja nuoria kykyjä. Jokaisesta Suomen maakunnasta oli erikseen kutsuttu kaksi ansioitunutta nuorta tulevaisuuden edustajaa. Kunniavieraita olivat tänäkin vuona sotiemme veteraanit ja lotat.

Lopuksi Niinistö toivottaa Lumille ja tämän perheelle hyvää alkanutta vuotta. Kirjepaperia komistaa suuri kuva Lennu-koirasta, ja kirjeen ovat allekirjoittaneet sekä tasavallan presidentti että Lennu.

"Tunnen suurta ylpeyttä niin tyttärestäni kuin kirjeen lähettäjästä."

Lumille kirje oli isän mukaan iloinen yllätys, ja nyt etsinnässä ovat sopivan arvokkaat kehykset, joissa ripustaa kirje seinälle.

–  Tunnen suurta ylpeyttä niin tyttärestäni kuin kirjeen lähettäjästä, joka ei jätä huomiotta vähäiseltäkään vaikuttavaa yhteydenottoa, vaan vastaa siihen.

 

Illat pimenevät mutta vauvalle paistaa aurinko. Kuva: Ninna Lindström
Illat pimenevät mutta vauvalle paistaa aurinko. Kuva: Ninna Lindström

Saiko ystäväsi vauvan? Ilahduta pienokaista ja tuoreita vanhempia aurinkoisella hymynaamakortilla.

Näitä tarvitset:

  • keltaista kartonkia
  • muovisia tai pahvisia mehupillejä
  • yleisliimaa tai kuumaliimapistoolin .
  • Tee näin:

  1. Leikkaa kartongista kaksi ympyrää, halkaisijaltaan noin 10 senttimetriä. Pätki mehupillit noin 5 sentin pituisiksi palasiksi niin, että niitä on yhteensä 30–40 kappaletta. Liimaa pillit alimmaisen ympyrän reunaan siten, että reunan yli jää pilkistämään noin pari kolme senttiä.
  2. Jos haluat, että hymynaaman voi ripustaa, kiepauta nauhasta tai nyöristä lenkki ja liimaa se pahvin reunaan.
  3. Liimaa mehupillien päälle toinen kartonkiympyrä siten, että mehupillit jäävät auringonsäteiksi kartonkien väliin.
  4. Tee hymynaama liimaamalla auringolle mustasta kartongista silmät ja suu ja punaisesta paperista posket.

 

Jaa oma juttu

Millaisia askarteluja tai tuunauksia olet tehnyt vauvalle? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Ovelta ei kannata enää kääntyä takaisin, sillä edestakaisin sahaaminen tekee erosta lapselle vain vaikeamman.

Sano iloiset heipat, näytä luottavaista naamaa ja suunnista reippaana ulos päivähoitopaikan ovesta, vaikka kyyneleet puskisivat omiinkin silmäkulmiin. Näinhän meitä vanhempia yleensä opastetaan, kun taapero ei haluaisi päästää äitiä tai isää silmistään hoitopäivän alkaessa.

Ihan näin ehdoton ei tarvitse olla, lohduttaa MLL:n Vanhempainpuhelimen päivystysohjaaja Laura Pilkama.

– Lapsen rauhoittamiseen voi käyttää hetken ja kertoa, että ’nyt pyyhin kyyneleesi ja rauhoitutaan, sitten sanotaan hei hei’.

Sen jälkeen ovelta ei kuitenkaan enää pidä kääntyä takaisin, sillä edestakaisin sahaaminen tekee erosta lapselle vain vaikeampaa.

Taaperolle voi vielä huikata, että tulossa on varmasti kiva hoitopäivä ja illalla taas nähdään.

Reippautensa rippeet on hyvä kaivaa esiin siksi, että epävarmuus tarttuu helposti lapseen. Taaperolle voi vielä huikata, että tulossa on varmasti kiva hoitopäivä ja illalla taas nähdään.

Jos taaperon itkuinen aamu tuntuu itsestä lohduttomalta, se kannattaa ottaa puheeksi hoitajien kanssa.

– Voi vaikka pyytää, että otattehan lapseni syliin vilkuttamaan ja laitattehan viestin, miten päivä lähtee käyntiin.

Matkalla töihin onkin sitten aikaa rauhoitella itseään: Totumme tähän kyllä. Vaikea alkukin menee ohi.

Näin hoitoon jääminen helpottuu:

  1. Tutustukaa päivähoitopaikkaan etukäteen. Olisi hyvä, että lapsi on ehtinyt kokeilla siellä olemista ilman vanhempaa jo ennen hoidon varsinaista alkamista.
  2. Varaa etenkin ensimmäisiin aamuihin aikaa. Jos olet itse kiireinen tai ärtynyt tulevasta työpäivästä, tunne tarttuu helposti lapseen.
  3. Jutelkaa jo ennen lähtöä siitä, mitä päiväkodilla tapahtuu. Ensin riisutaan vaatteet, sitten laitetaan tossut jalkaan ja pestään kädet. Sitten äiti/isä antaa halin ja sanotaan heipat. Vaikka aamuihin mahtuisi itkuakin, niistä tulee kuitenkin pikkuhiljaa rutiinia.
  4. Kerro lapselle, että tulossa on kiva päivä, ja illalla äiti/isä hakee hänet kotiin.
  5. Jos lapsi on eronhetkellä kovin itkuinen, luota siihen, että itku yleensä hellittää pian vanhemman poistuttua paikalta. Voit myös kokeilla ottaa hänet vielä hetkeksi syliin ja kertoa, että ”äiti/isä pyyhkii vielä kyyneleesi ja rauhoitutaan, ja sitten äiti/isä sanoo hei hei ja lähtee. Jos taas lapsi menee tästä entistä enemmän pois tolaltaan, on parempi olla lähdöissään ripeä.
  6. Pysy itse rauhallisena. Jos hätäilet, lapselle voi tulla tunne, ettei hoitoon jääminen olekaan turvallista.
  7. Kun olet sanonut, että lähdet, lähde. Lapsen ja hoitajien kannalta pahinta on vanhemman epävarma sahaaminen edestakaisin. Älä myöskään livahda pois lapsen huomaamatta.
  8. Hoitopäivän rutiineista on hyvä jutella lapsen kanssa varsinkin ensimmäisinä päivinä, mutta ei kuitenkaan toitottaa asiasta niin paljon, että se kasvaa lapsen mielessä liiankin isoksi asiaksi.
  9. Kysy, voisiko lapsi tuoda hoitopaikkaan oman lelun tai perheensä kuvan, joka toisi turvaa ikävän hetkillä. Voit kertoa lapselle, että sinäkin ajattelet häntä päivän aikana ja sinulla on hänen kuvansa mukanasi.
  10. Jos lapsen jättäminen itkuisena tuntuu itsestäsi pahalta, juttele asiasta hoitajien kanssa. Voit pyytää heitä ottamaan lapsen syliin lähdönhetkellä ja laittamaan päivän aikana viestin, miten hoitopaikassa sujuu. Useimmiten hyvin, vaikka eronhetki olisikin ollut haikea.