Meidän Perheen työaikakyselystä selvisi, että työn ja perheen yhdistäminen sujuu mukavimmin osa-aikatyössä.

Kokoaikaista päivätyötä tekee alle puolet vastanneista, selvisi Meidän Perheen työaikakyselystä. Vastanneilta kysyttiin, millaista työaikaa he tekevät ja miten he ovat kokeneet työn ja lapsiperhearjen yhdistämisen.

Vastanneista noin 44 prosenttia kertoi tekevänsä ns. tavallista päivätyötä. Ilta-, viikonloppu- tai yötyö kuuluu yli kolmanneksen arkeen: vuorotyöläisiä oli vastanneista 36 prosenttia. Noin kymmenesosa on tällä hetkellä työelämän ulkopuolella.

Osa-aikatyö helpottaa arkea

Läheskään kaikilla työviikko ei ole se tavallinen viisipäiväinen. Lyhennettyä työaikaa tai muuten osa-aikaista työtä tekee vastanneista peräti kolmasosa.

Osa-aikatyössä olevista moni kokee, että arjessa ehtii ja jaksaa enemmän – kunhan työn määrä vastaa työaikaa:

"Lyhyemmällä työpäivällä jää energiaa myös lapsen kanssa touhuamiseen ja kotihommiinkin."

"Mielestäni varsin toimivaa tehdä lyhennettyä työaikaa niin, että saa yhden ylimääräisen vapaapäivän viikkoon. Lisäksi kun tekee lauantaita silloin tällöin ja isä hoitaa lapsia silloin kotona, eivät lapset tarvitse kuin 15 hoitopäivää. Kaikki saavat siis enemmän aikaa kotona yhdessä."

"Olimme osa-aikaisella hoitovapaalla niin, että me vanhemmat vuorottelimme viikon töissä ja viikon kotona hoitovapaalla. Saimme palkkatuloja, kotihoidontukea ja kuntalisää, pysyimme mukana työelämässä ja saimme lapsemme hoidettua kotona."

"Olin vuoden osittaisella hoitovapaalla lyhentämällä työaikaani kuuteen tuntiin. Tuo ei käytännössä toiminut ollenkaan, koska tein lyhyemmässä ajassa ihan samat työt kuin muutkin. Nyt olen tehnyt vuoden neljän päivän työviikkoa ja ollut todella tyytyväinen!"

Vuorotyö ei ole aina paha asia

Vuorotyössäkin nähdään paljon positiivista, kunhan puolisokin osallistuu arjen pyörittämiseen:

"Koen, että saan olla lasten kanssa enemmän kuin jos tekisin arkipäivisin toimistotyöaikaa. Arkivapaat ja se, että ennen iltavuoroon menoa saan olla lasten kanssa kotona aamun ja aamupäivän, ovat pelkkää plussaa!"

"Hyvä puoli vuorotyössä on se, että saa viikolla vapaata ja mies on viikonloppuna kotona, kun itse on töissä. Eli hoidon tarve ei ole niin suuri."

"Silloin kun minä ja mieheni molemmat työskentelimme vuorotöissä, lapsilla riitti 13 hoitopäivää/kk. Nyt kun mies tekee aamu ja -iltavuoroja ja minä olen arkisin 8-16 töissä lapset ovat hoidossa 16 pvä/kk. Rahaa tulee tilille saman verran kuukaudessa, mutta hoitomaksut ovat suuremmat kuin ennen. Myös lasten hoitoajat ovat pidentyneet. Eli vuorotyö ei ole aina paha asia."

Haastava yhdistelmä on yksinhuoltajuus ja vuorotyö:

"Yksinhuoltajana on usein vaikea yhdistää työtä ja lastenhoitoa. Mutta onneksi on  hyvä tukiverkosto, johon kuuluu lasten mumma ja ystävät. Viikonlopputyöt ovat kaikista hankalimmat järjestää."

Joustoa kokoaikatyöhön

Miten sitten pyörii kokoaikaista päivätyötä tekevän arki? Sitä helpottaa, jos on joustava työaika:

"Aamusta kiire. Iltapäivästä kiire. Iltatoimintaa lasten kanssa ja lopulta illalla tai keskiyöllä kaadutaan sänkyyn. Lomalla helpottaa. Ehkä."

"Työn ja lastenhoidon yhdistäminen on jatkuvaa tasapainoilua vaativa huono kompromissi, jossa aina tuntee laiminlyövänsä jompaa kumpaa. Erityisesti lyhyt ilta lasten kanssa on ikävä."

"Omat työni ovat sellaiset, että olen niistä itse vastuussa ja kunhan hoidan hommani deadlineen mennessä ja oikein, on työnantajani tyytyväinen. Hyvin on toiminut."

Sitaatit ovat lainauksia työaikakyselyn vastauksista. Kysely toteutettiin Meidän Perheen netissä huhti-toukokuun vaihteessa 2013, ja vastauksia tuli yhteensä 186. Kiitos kaikille osallistuneille!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Niki Strbian

Luot tulevaan vauvaasi tunnesuhteen jo raskausaikana ajattelemalla vain ajattelemalla häntä. 

Positiivinen raskaustesti sysää liikkeelle käsittämättömän määrän muutoksia: Fyysiset muutokset näkyvät päällepäin, mutta niiden rinnalla myös raskaana olevan mieli alkaa myllertää.

Psyykkisistä muutoksista olennaisimpiin lukeutuu mielikuvaprosessi: raskaana oleva alkaa vähitellen ajatella vauvaa persoonana sekä kuvitella itseään juuri tämän vauvan vanhempana.

Raskauden alussa vauvaa saattaa vielä olla vaikeaa kuvitella, mutta vatsan kasvaessa vanhempien toiveet, odotukset, ristiriidat ja kohtuvauvan havainnointi elävöittävät ajatuksia. Onko vauva liikkuvainen vai rauhallinen? Millaista vauvalla on masussa juuri nyt? Saako hän puolisosi kauniit hiukset tai sinun temperamenttisi? Minkälainen tyyppi hänestä tulee?

Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, tuntuu hän syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Ollessani seitsemännellä raskausviikolla esikoisestani, matkustin Yhdysvaltoihin. Palatessani halusin tulevalle vauvalleni konkreettisen muiston ensimmäisestä yhteisestä reissustamme. Koin oloni vähän pöhköksi, mutta samalla riemukkaaksi valitessani hänelle pehmolelua hyvin huolellisesti. Käsimatkatavaroissa käteni kulkeutui tämän tästä koskettamaan sitä. Kuvittelin vauvani nukkumaan se kainalossaan. Se oli ihanaa!

Haaveilu ja mielikuvittelu herättää tunteita ja raivaa vauvalle tilaa vanhemman mieleen, tehden vauvan kokemuksellisesti hieman todemmaksi – tunteet vauvaa kohtaan alkavat syttyä. Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, tuntuu hän syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Korostunut menettämisen pelko tai yllätysraskaus saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Yllätysraskaus, kuormittava elämäntilanne tai masennus ovat sellaisia tekijöitä, jolloin vauvan elävöittämiseen mieleen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Korostunut menettämisen pelkokin saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Kun eläydyt vauvan oloon, välität hänelle turvallista kiintymystä. Kohtuvauva saa mielikuvissa olla erillinen yksilö, jolla omia tarpeita, haluja ja toiveita. Tasapainoiset unelmat ja suunnitelmat edistävät tunnesuhdetta ja herättävät vanhemman herkkyyden lasta kohtaan. Siitä seuraa vauvan synnyttyä hyvää vuorovaikutusta.

Oma esikoisvauvani on jo 13-vuotias. Yhdysvalloista tuotu pehmo majailee hänen huoneessaan kuitenkin edelleen. Se lienee äidille tärkeämpi muisto, kun lapsi ymmärtääkään.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Moni mies herää tasa-arvon tärkeyteen tyttärensä myötä. Justin Trudeau perustelee, miksi se on myös poikien vanhempien asia.

Kanadan pääministeri, Justin Trudeau, 45, ihastuttaa mielipiteillään. Muun muassa kirjallisuutta ja kasvatustieteitä opiskellut Trudeau on puhunut esimerkiksi tiukemman ilmastopolitiikan ja tuloeroja tasaavan verotuksen puolesta sekä marssinut perheensä kanssa Pride-kulkueessa. Kun Trudeau valittiin pääministeriksi vuonna 2015, hallitukseen nousi ensimmäistä kertaa tasamäärä naisia ja miehiä.

Nyt häntä on jälleen kerran erityinen syy ihailla, nimittäin kasvattajana ja vanhempana. Trudeau kertoo MarieClaire.com-sivustolle kirjoittamaan esseessä kasvattavansa pojistaan Xavierista, 9, ja Hadrienista, 3, feministejä ja perustelee, miksi.

Tyttöjen tsemppaaminen ei riitä

Trudeau kertoo, että isänä, poikana, aviomiehenä ja kansalaisena hän joutuu todistamaan epätasa-arvoa ja haasteita, joita maailman tytöt ja naiset kohtaavat joka päivä. Siksi hän haluaa opettaa tyttärelleen Ella-Gracelle, 8, että hän riittää ja on arvokas omana itsenään. Trudeaun vaimo, Sophie Grégoire Trudeau, sai hänet ymmärtämään, että se ei ole vielä tarpeeksi. Sen lisäksi pitää opettaa poikia.

Trudeau toivoo, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen sekä heille että muille.

Justin Trudeau kertoo ymmärtäneensä, että pojilla on valta ja vastuu muuttaa seksistinen yhteiskuntamme. Hän kirjoittaa toivovansa, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen paitsi heille, myös ympäröiville ihmisille. Hän haluaa poikiensa olevan ylpeitä feministejä, jotka puolustavat sitä, mikä on oikein.

Lopulta feminismissä ei ole kyse vain naisten ja miesten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikilla on samat oikeudet ja vapaudet, Trudeau huomauttaa.

Suomessa ysiluokkalaiset saivat feminismikirjan

Trudeaun lailla moni mies on tyttären myötä havahtunut huomaamaan sen, millaisia oletuksia tyttöyteen ja naiseuteen kuuluu.

Kahden tyttären isä kertoo vauva.fin jutussa ottavansa tasa-arvon nyt eri tavalla tosissaan kuin ennen lapsia.

– Olen miettinyt monta kertaa, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää, että heitä ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan uskoa. 

Meillä on jo kasvamassa suomalainen ikäpolvi, jotka eivät ehkä kaikki ole feministejä, mutta ovat ainakin saaneet mahdollisuuden kuulla, mistä on kyse. Suomessa kaikille ysiluokkalaisille jaettiin viime keväänä Chimamanda Ngozi Adichien essee Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirjalahjoitus kuului valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta.

– Adichi painottaa, että vaikka tytöt ja pojat ovat biologisesti erilaisia, heidän täytyy saada valita elämänsä itse. Kenenkään ei tule tehdä itsestään pienempää tai rajumpaa kuin on, jotta olisi hyväksytty. -- Moni aikuinenkin voisi saada kirjasta ajateltavaa, tuottaja Hanna-Mari Arosilta kirjoittaa esseestä vauva.fissä. 

Kysely

Kasvatatko pojastasi feministiä?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.