iStockphoto
iStockphoto

Kesäloma lähestyy – kirjastosta löytyy lukemista.

Meidän Perheen toimitus ja lukijat jakavat kanssanne parhaat kirjavinkit. Kesäloma lähestyy, joten nyt kipin kapin kirjastoon lainaamaan kivaa kesälukemista koululaiselle.

  • Aili Somersalo, Mestaritontun seikkailu: on kirja, jota koko lapsikatraamme on rakastanut pienestä asti ensin äidin ääneen lukemana, sitten itse luettuna. Kirjan mystinen, taianomainen maailma on lumonnut lukijansa jo kahden sukupolven ajan, itsekin pidin sitä lempikirjanani pienenä. Nuorimmaiseni on nyt 9v ja lukee kirjaa uudestaan ja uudestaan.
  • Aino Havukainen - Sami Toivonen, Tatun ja Patun Oudot kojeet: : Kirja kolahti 9v. tyttäreeni. Hän käy taidekoulua ja pitää hyvin tehdyistä kuvista. Tarinat ovat mukavia ja kuvat loistavia. Mielikuvitusta on käytetty nokkelasti. Tarinat ovat arkipäivästä- lapsen näkökulmasta-mikä tärkeintä. Kirja kolahti äitiinkin. Vaihtelua tavallisiin satuihin. suosittelen lapsille joilla löytyy mielikuvitusta ja huumoria.
  • Anders Jacobsson, Lasse ekaluokkalainen: kertoo perheen elämästä, kömmähdyksistä, ja riidoista, iloista, koulusta ja koulumaailmasta hauskasti, ja lasta koskettavasti. 8 v odottaa nukkumaan menoa aina mielellään, kun tietää että on luvasssa pätkä lassen kommelluksia, äidin kainalossa. hetki jolloin isokin voi olla pieni.
  • Anni Polva, Tiina-kirjat: Näitä luki aikoinaan jo isoäiti, mutta iätön sisältö vetoaa yhä. Sopivan reipasta meininkiä ja ripaus tykkäämisjuttuja, muuta ei kymppivuotias tarvitse!
  •  Astrid Lindgren, Lotta -kirjat: kun tyttö on Lotta.
  • Astrid Lindgren, mestarietsivä Kalle Blomqvist: Mahtava kirja moneneikäiselle. Poikani nyt 14 v.
  • Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu: Lapset nyt 10-,8- ja 6-vuotiaita
  • Astrid Lindgren, Ronja Ryövärintytär: tulee ensiksi mieleen, tyttäreni oli 9v lukiessaan sitä itse. Kävimme katsomassa myös Ronjan tarinan Lohjan Teatterissa. Tunnelma oli mahtava ja kirjaa ja näyteltyä versiota vertailtiin jälkeenpäin, tästä puhuttiin kauan! Äidillekin tuli oma lapsuus mieleen, minäkin pidin kovasti kirjasta lapsena.
  • Vanhin tytär lukee uudestaa ja uudestaan Ronja ryövärintytär-kirjaa ja luulen, että koska hänen nimensä on Ronya, se on vaikuttanut asiaan.
  • Carolyn Keene, Neiti Etsivä-kirjasarja: kaikki teokset!! Lapseni on 12-vuotias tyttö
  • Cathy Hopkins, Frendejä, kundeja-sarja: Tytti on 12v.
  • Charles M. Schulz, Ressun Raamattu. Ei niinkään sisältönsä puolesta vaan siksi, että poika luki silloin ensimmäisen kerran ylipäätänsä mitään ja siitä lähtien on lukenut itsekseen joka päivä jotakin. Enimmäkseen Aku Ankan taskukirjoja, mutta paljon myös lasten sekä nuorten kirjoja. Tuo tapahtui silloin, kun poika oli 4-vuotias. Nyt menee syksyllä 5. luokalle ja on erittäin innokas kirjaesitelmien pitäjä sekä lukee todella paljon. Ikä nyt 10 v.
  • C.S Lewis, Narnia-sarja: Luimme sitä ääneen ja nyt 10-vuotias tytär lukee jo itse. Elokuvana on katsottu lapsille sallittu versio. Narniassa on tarunhohtoista seikkailua, hyvän ja pahan kamppailua ja mielikuvitukselle paljon pureskeltavaa....
  • Dav Pilkey, Kapteeni Kalsari: 9-vuotias poikani pitää Kapteeni Kalsari-kirjoista. Hauskat kuvat ja tarinat.
  • 10-vuotias poikani ei ole koskaan ollut mikään lukutyyppi. Äiti on kuitenkin sinnikkäästi yrittänyt aina kirjastosta etsiä jotain mielekästä luettavaa. Kerran käteen sattui Kapteeni Kalsari ja se olikin sitten menoa. Tuolloin 8-9-vuotias Joona ahmimalla ahmi koko kirjasarjan ja harmitteli kun ei ollut kirjoitettu enempää. Mukanaan vei se äidistä älyttömältä tuntuva huumori ja hassuttelu ja se höpsö kieli. Sarja on ilmeisesti muidenkin suosikki, koska jouduimme jopa varaamaan kirjoja että saisimme järjestyksessä seuraavan kirjan.
  • Edgar Rice Burroughs, Tarzan: hyviä seikkailukirjoja. Tulee itsekin vielä lueskeltua
  • Elvyn Hartley Edwards, koko maailman hevoset: Kirjoitan serkkuni tytön (7v) puolesta joka on minulle kuin oma kummityttö. Ronja rakastaa tietokirjaa koko maailman hevoset ,jossa esitellään eri hevosrotuja. Tykkäämme katsoa eri hevosrotuja, unelmoida niistä ja keksiä niille nimiä.
  • Felix Salten: Bambi. Seitsemänvuotiaan lapseni suosikkikirja. Tässä sadussa yhdistyy seikkailu, jännitys , huumori ja myös menetys ja suru. Kirjan tunneskaala on kattava, ihan niinkuin oikeakin elämä on täynnä iloja ja suruja. Ehkä lapsen on helppo samaistua eri tunteisiin joita kirjan päähenkilö kokee.
  •  Finne Jalmari, Kiljusen herrasväki: 8 vuotias poika ihastui siihen, koska heille sattuu hassun hauskoja asioita ja heillä on hassut nimet.
  • Enid Blyton, Viisikko kirjat, erittäin sopivia lasten seikkailukirjoja.
  • J.K. Rowling, Harry Potterit: Hän on vaikuttunut siitä miten joku pystyy kuvailemaan noin hyvin mielikuvitusmaailmaa ja sen tunnelmaa. Lapsi on 18.
  • Jorma Kurvinen, susikoira Roi: lapseni on 9v
  • Kaija Pispa, Kärpäslätkää: Kyseinen runoteos teki näppärillä sananparsillaan heti vaikutuksen hiljattain lukemaan oppineeseen kuusivuotiaaseen esikoiseeni. Tyttö hihittelee nokkelille sanakäännöksille ja kartuttaa samalla omaa (suhteellisen laajaa) sanavarastoaan. Äiti itse ei voi kuin olla samaa mieltä!
  • Lea Pennanen, Me leijonat: Tyttäreni on tykästynyt kovasti Lea Pennasen kirjaan me leijonat.. Se luettiin läpi ja kun se loppui olisi se seuraavana iltana pitänyt aloittaa alusta. Kirjan kieli oli rikasta ja uskon että se oli syy miksi meillä sitä niin kovasti luetaan. Tyttäreni on 8-vuotias
  • Lesley Sims, Roomalaisen sotilaan käsikirja: on vauhdittanut monia leikkejä. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti roomalaisen sotilaan varustuksesta ja arvohierarkiasta jne. Lapsi on nyt 9-vuotias
  • Marjatta Kurenniemi, Onneli ja Anneli -kirjat: tytöt 7 ja 9 vuotta. Sopiva sekoitus tyttömäistä tarinaa ja jännitystä. Äidinkin suosikki lapsuudesta.
  • Mark Twain, Tom Sawyer
  • Mauri Kunnas, Koiramäen talossa: Lapsi poika, ikä 10v.
  • Nicky Cruz, Juokse poika Juokse: Vaikutuksen teki kirjassa sen aitous ja elämän tavat. Ikä 14.
  • R.L. Stine, Goosebumps: -kirjat ovat suursuosikkeja molemmille lapsilleni, 12v tyttö ja 9v poika. Niitä luetaan moneen kertaan ja tykkäävät että minäkin luen niitä ääneen.
  • Roald Dahl, Jali ja suklaatehdas: (poika 8 v)
  • Sinikka Nopola - Tiina Nopola, Heinähattu ja Vilttitossu kirjat. Kirjat ovat humoristisia mutta takaa löytyy myös tosijuttuja. Perhe hauska omine iloineen ja hassutuksineen. Lapset 10 ja 7 vuotta.
  • Sinikka Nopola - Tiina Nopola, Risto Räppääjä: Isommalle(7v.) neidille uppoaa nyt kaikki Risto Räppääjä -kirjat ja pienemmän (4v.) neidin suokkari on Tomppa! Molempien lemppareita on Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat.
  • Kahteen vanhimpaan lapseeni nyt 15v ja 13v, suuriman vaikutuksen teki muutama vuosi sitten Risto Räppääjä kirjat, ne luettiin moneen kertaan. Nykyäänkin kun uusi kirja on ilmestynyt se on yleensä lainattu ja luettu. Ne on vaan niin hyviä. Kunhan nämä kaksi nuorinta kasvat nyt 2v ja 4v, luen ne kyllä heillekin.
  • Timo Parvela, Ella ja kumppanit-kirjat ovat tehneet vaikutuksen 8-vuotiaaseen tyttööni. Samaa kirjaa lukee myös 11vuotias tyttö.
  • Timo Parvela, Maukka ja Väykkä. Lapseni on 12-vuotias tyttö.
  • Tuula Kallioniemi, Konsta-kirjat: innostivat 8-vuotiaan lukemaan. Lapsi on tällä hetkellä 10 v
  • Walt Disney, Aku Ankat
  • Walt Disney, Viluinen pingviini, poika on jo 9 vuotias.
  • Walter Moers, Uinuvien kirjojen kaupunki: 14 vuotias tyttö

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Moni mies herää tasa-arvon tärkeyteen tyttärensä myötä. Justin Trudeau perustelee, miksi se on myös poikien vanhempien asia.

Kanadan pääministeri, Justin Trudeau, 45, ihastuttaa mielipiteillään. Muun muassa kirjallisuutta ja kasvatustieteitä opiskellut Trudeau on puhunut esimerkiksi tiukemman ilmastopolitiikan ja tuloeroja tasaavan verotuksen puolesta sekä marssinut perheensä kanssa Pride-kulkueessa. Kun Trudeau valittiin pääministeriksi vuonna 2015, hallitukseen nousi ensimmäistä kertaa tasamäärä naisia ja miehiä.

Nyt häntä on jälleen kerran erityinen syy ihailla, nimittäin kasvattajana ja vanhempana. Trudeau kertoo MarieClaire.com-sivustolle kirjoittamaan esseessä kasvattavansa pojistaan Xavierista, 9, ja Hadrienista, 3, feministejä ja perustelee, miksi.

Tyttöjen tsemppaaminen ei riitä

Trudeau kertoo, että isänä, poikana, aviomiehenä ja kansalaisena hän joutuu todistamaan epätasa-arvoa ja haasteita, joita maailman tytöt ja naiset kohtaavat joka päivä. Siksi hän haluaa opettaa tyttärelleen Ella-Gracelle, 8, että hän riittää ja on arvokas omana itsenään. Trudeaun vaimo, Sophie Grégoire Trudeau, sai hänet ymmärtämään, että se ei ole vielä tarpeeksi. Sen lisäksi pitää opettaa poikia.

Trudeau toivoo, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen sekä heille että muille.

Justin Trudeau kertoo ymmärtäneensä, että pojilla on valta ja vastuu muuttaa seksistinen yhteiskuntamme. Hän kirjoittaa toivovansa, että hänen poikansa eivät juutu toteuttamaan miehen mallia, joka on vahingollinen paitsi heille, myös ympäröiville ihmisille. Hän haluaa poikiensa olevan ylpeitä feministejä, jotka puolustavat sitä, mikä on oikein.

Lopulta feminismissä ei ole kyse vain naisten ja miesten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikilla on samat oikeudet ja vapaudet, Trudeau huomauttaa.

Suomessa ysiluokkalaiset saivat feminismikirjan

Trudeaun lailla moni mies on tyttären myötä havahtunut huomaamaan sen, millaisia oletuksia tyttöyteen ja naiseuteen kuuluu.

Kahden tyttären isä kertoo vauva.fin jutussa ottavansa tasa-arvon nyt eri tavalla tosissaan kuin ennen lapsia.

– Olen miettinyt monta kertaa, miten joskus kerron tytöille, että joidenkin miesten mielestä on ihan ok käyttäytyä naisia kohtaan halveksivasti ja että sitä ei tarvitse sietää, että heitä ei tarvitse kuunnella, eikä ainakaan uskoa. 

Meillä on jo kasvamassa suomalainen ikäpolvi, jotka eivät ehkä kaikki ole feministejä, mutta ovat ainakin saaneet mahdollisuuden kuulla, mistä on kyse. Suomessa kaikille ysiluokkalaisille jaettiin viime keväänä Chimamanda Ngozi Adichien essee Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä. Kirjalahjoitus kuului valtakunnalliseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on synnyttää monimuotoista keskustelua tasa-arvosta.

– Adichi painottaa, että vaikka tytöt ja pojat ovat biologisesti erilaisia, heidän täytyy saada valita elämänsä itse. Kenenkään ei tule tehdä itsestään pienempää tai rajumpaa kuin on, jotta olisi hyväksytty. -- Moni aikuinenkin voisi saada kirjasta ajateltavaa, tuottaja Hanna-Mari Arosilta kirjoittaa esseestä vauva.fissä. 

Kysely

Kasvatatko pojastasi feministiä?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kaksosraskaus muutti Katin kehoa niin rajusti, että se alkoi vaikuttaa hänen mieleensä. 

Joskus käy niin, että raskaus jättää äidin vartaloon jäljet, joista tulee taakka – vaikka kyse olisi ulkonäköseikasta.

Niin kävi Kati Saukolalle, 35, jonka kaksospojat syntyivät 13 vuotta sitten. Ihanat pojat tekivät Katista onnellisen äidin, mutta raskaus jätti kehoon pysyviä jälkiä, jotka lopulta alkoivat vaikuttaa myös mieleen. Molemmat pojat painoivat syntyessään kolme kiloa, ja Katin paino nousi raskausaikana 40 kiloa. 

Sopeutuminen omaan kehoon kärjistyi, kun Katille puhkesi pälvikalju. Kaksi vuotta sitten hän ajoi loputkin hiuksensa pois.

Tämän vuoden keväällä Kati päätyi äärimmäiseen ratkaisuun: hän hakeutui leikkaukseen, jossa löysäksi jäänyt vatsan iho operoitiin. Samalla korjattiin vatsalihasten erkauma, jonka vuoksi Kati oli kärsinyt selkäsäryistä. Kati kertoo tarinansa Kauneuden hinta -ohjelmassa, joka esitetään Avalla.

”Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.”

Operaatio tehtiin maaliskuussa. Sitä seurasi kahden kuukauden sairausloma. Heinäkuussa jälkitarkastuksessa lääkärit totesivat, että leikkaus oli sujunut suunnitellusti. Isoin muutos tapahtui Katin mielestä hänen päänsä sisällä.

– On ollut todella vapauttavaa käyttää normaaleja vaatteita. Enää minulla ei ole sellainen olo, että tarvitsisi peitellä mitään, Kati sanoo. 

– Huomasin, miten suurta taakkaa olin kantanut. Sain kaksoset 22-vuotiaana, ja kannoin roikkuvaa vatsaa koko aikuisikäni. Oli tavallista, että keksin tekosyitä olla lähtemättä minnekään, koska mietin, miltä näytän. Tiedän, ettei ulkonäkö ole maailman tärkein asia, mutta itsetunnon kannalta sillä vain on merkitystä.

”En piiloudu enää hassuttelun taakse”

Suurin muutos on tapahtunut suhteessa muihin ihmisiin. Kati sanoo, että hän on nyt paljon vahvempi kuin aikaisemmin. Hän on alkanut pohtia paljon myös äitien uhrautumista perheensä eteen sekä sitä, mitä äidiltä odotetaan.

– Minusta on tuntunut, että aikaisemmin olen ollut vain toisten käytettävissä. Nyt haen itsekkäästi aikaa myös itselleni. Se on ollut muille sokkikin, etten olekaan vain äiti ja vaimo vaan nainen, Kati kuvailee. 

”Minusta tuntuu, että olin hauska sen takia, että veisin huomion pois vatsastani.”

Myös omaa asennettaan Kati katsoo nyt toisesta näkökulmasta.

– Minusta tuntuu, että olen ollut kauhean hauska sen takia, että veisin huomion pois roikkuvasta vatsanahastani. Nyt ajattelen, että vakava puoleni pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun minun ei tarvitse peitellä mitään. Uskallan olla enemmän vain oma itseni ja suorassa, eikä tarvitse piiloutua hassuttelun  taakse.

Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi
Katin perhe vietti elokuussa lomaa Yhdysvalloissa. Kuvassa mukana nuorin poika Veeti. Kuva: Katin kotialbumi

Kauneuden hinta -ohjelmassa Kati puhuu siitä, että hän haluaa olla tyytyväinen itseensä paitsi äitinä ja työntekijänä, myös ilman niitä rooleja. Se on tärkeää jaksamisen kannalta, hän sanoo.

– Jos hukkaa itsensä, väsyy olemaan äiti ja täydellinen työntekijä. Silloin jää itse täysin hakoteille. Kaikesta tulee suorittamista, Kati kuvailee.

– Itsestäni tiedän, että jos naisellinen nainen ei tule esille missään, alan voimaan tosi huonosti. Nyt minulla on olo, että hohdan sisältäpäin. Kun kannan itseni, läsnä oleminen arjessa on ihan erilaista. Minusta kaikkien naisten pitäisi muistaa olla ei ylpeitä vaan ylväitä.