Kymmenen vinkkiä, joiden avulla saat energiaa kiireiseen arkeen.

1. Ravitse henkeäsi

Jos on sisältä tyhjä elämä tuntuu lattealta. Hanki sielunravintoa käymällä näköaloja avartavilla kursseilla. Lue viisaita kirjoja, katso hyviä elokuvia tai teatteriesityksiä.

Lukemiselle ei ruuhkavuosina kannata odotella ihanteellista ajankohtaa. Hengenravinto on haalittava lennossa! Parhaita paikkoja lukemiselle ovat työmatkat (jos kuljet julkisilla), leikkipuiston penkki tai se ankea pukuhuone, jossa odottelet lastasi jääkiekko/baletti/jalkapallo-harjoituksista.

Varaa aikaa elämän merkityksen pohtimiselle. Kuuntele muiden kokemuksia siitä, mikä antaa heille elämän sisältöä.

2. Suojaudu energiavampyyreilta

Energiavampyyri-tuttavien kanssa oli ehkä varaa kaveerata vielä huolettomina opiskeluaikoina. Ruuhkavuosina ei - nämä tyypit imevät väsyneestä perheenäidistä tai -isästä viimeisetkin mehut.

Energiavampyyrit ovat jaettavissa alaryhmiin, joita ovat esimerkiksi Kritisoija, Valittaja ja Toivoton.

Kritisoijalta löytyy aina jotain huomautettavaa ulkonäöstäsi, työtaidoistasi tai persoonallisuudestasi. Valittaja hekumoi negatiivisissa ajatuksissa ja näkee joka puolella vain vikoja. Astetta vakavampi on Toivoton. Hänen tuttavanaan oleminen edellyttää iltakausien uhraamista puheluille, joissa Toivoton ruotii elämänsä ongelmavyyhtejä. Positiiviset ehdotuksesi kaikuvat kuuroille korville, sillä negatiivisuudessa rypeminen on Valittajalle ja Toivottomalle elämäntapa.

Jos et itse halua jakaa samaa elämänasennetta ota tyypeistä etäisyyttä tai vedä tiukat rajat sille mitä oikein haluat kuunnella.

3. Usko tekeväsi tarpeeksi

Työelämässä stressaantuvat vähiten ne, jotka uskaltavat lähteä pää pystyssä kotiin normaalimittaisen työpäivän päätteeksi. On turha toivoa, että työnantaja kantaisi sinut pihalle merkiksi siitä, että olet tehnyt ”tarpeeksi”. Rajat työn ja muun elämän välille pitää oppia vetämään itse.

Panosta työmukavuuteesi. Älä anna työtehosi tyssätä hapen puutteeseen tai nestehukkaan: tuuleta ja juo vettä! Jos olet istumatyöläinen panosta selällesi sopivaan työtuoliin.

4. Popsi voimaa purkista

Viisi energisoivinta ravintolisää, suosittelijana ravitsemusasiantuntija Paula Heinonen:

  • Alfalipoiinihappo - tämän hetken kiinnostavin superantioksidantti! Piristää, lisää keskittymiskykyä, heikentää tulehdusreaktioita. Valmisteen todistettu ryppyjä silittävä vaikutus on lisäplussaa. Tuotetta löytyy mm. Bioteekin valikoimista.
  • Monivitamiinivalmiste. Kaikki tarvitsevat hyvää monivitamiini-hivenainevalmistetta, jotta vitamiinien ja hivenaineiden saanti on varmasti turvattu.
  • Viherjuoma.  Sen voi itse puristaa vihreistä vihanneksista tai ostaa helpommin valmiina jauheena.
  • Kuitu. Koska toimiva suolisto on terveyden perusta sitä kannattaa hoitaa lisäkuidulla. Eri kuitulajikkeita, kuten pellavarouhetta, kauranlesettä ja psylliumia kannattaa vaihdella.
  • Kalanmaksaöljy. Hyvien rasvojen, A- ja D-vitamiinin lähde.

5. Luovu haitallisesta - vältä edes näitä

Paula Heinosen musta lista: seuraavat nautintoaineet ryöväävät sinulta eniten energiaa.

  • Kahvi: lisää stressihormonien eritystä, kohottaa verenpainetta, vähentää aivojen verenvirtausta (kolmekymmentä prosenttia!), heikentää ääreisverenkiertoa ja lisää unihäiriöitä.
  • Sokeri - veren sokerin heilahtelut johtavat väsymykseen, huonovointisuuteen ja energian puutteeseen.
  • Valkoisista jauhoista valmistetut tuotteet - haitat ovat samat kuin sokerissa.
  • Teollisesti valmistetut ruoat - lisäainepitoisuus on niissä korkealla, ravintoainetiheys alhaalla.

6. Armahda itseäsi

Älä aseta tavoitteitasi kohtuuttomiin korkeuksiin. Lena Holsteinin runo supernaisen lopusta muistuttaa, että kannattaa hidastaa ajoissa.

Hän oli hyvä äiti,
kiihkeä seksikumppani,
ymmärtäväinen vaimo,
menestyvä uranainen
poliittisesti valveutunut
ja kuntosalin kanta-asiakas.
Ikkunat oli juuri pesty
ja mattojen hapsut kammattu
ja koko talo tuoksui
vasta paistetulta leivältä ja itse tehdyltä appelsiinihillolta
--kun ambulanssi ajoi pihaan.

Älä odota romahdukseen asti - terveenäkin on lupa rentoutua! Ylikierroksista kielii se, ettei enää muista millaisista tekemisistä pitää. Aika ajoin kannattaa tehdä kirjoittaa itselleen lista ”30 asiaa, jotka teen mielelläni”, ja valita listasta viisi asiaa, joita aikoo myös tehdä nykyistä enemmän. Päivämäärät tekemisille täytyy lyödä lukkoon heti.

7. Nuku oikeaan aikaan

Väsymystä ei aina ratkaista lisäämällä nukkumisen määrää, vaan siirtämällä nukkumaanmenon ajankohtaa aikaisemmaksi. Kautta aikojen on tiedetty, että virkistävintä on alkuyön uni.

Lännessäkin suositun intialaisen auyrveda-terveysopin mukaan vuorokausi koostuu sykleistä, joiden aikana energiataso vaihtelee. Kuuden ja kymmenen välillä illalla on sykli, jolle on ominaista hitaus ja raskaus. Jos menet nukkumaan kymmeneen mennessä, nukahdat helpommin ja nukut sikeämmin kuin puoli yhdestätoista lähtien, jolloin alkaa stimuloivampi jakso.

Aikaisempi nukkumisrytmi tuo lisäbonuksena myös lisää omaa aikaa. Aikainen nukkumaanmenijä jaksaa nousta reilusti ennen muuta perhettä. Tunti pari omaa aikaa ennen päivän aherruksen alkua kohentaa elämänlaatuasi uskomattoman paljon ja antaa hyvän vireen koko päivälle.

Aamuinen oma aika voittaa iltaisen monesta syystä. Aamulla ihminen on pirteämpi ja koko maailma on rauhallisempi. Aamulla syntyvät suuret ajatukset ja oivallukset; kaikkien uskontokuntien luostareissa ei ole sattumalta herätty kautta aikojen juuri aamuyöstä.

Aamuisin voi joogata, voimistella, lukea, kirjoittaa. Suomessa riittää valoisaa aikaa, jolloin aamukävelyt ovat upeita kokemuksia. Talvi-aamuna tähtien valossa tehty aamukävelykin on tunnelmallinen.

Kun muut heräävät tuntuu kuin olisit saanut elää jo kokonaisen päivän, eikä loppupäivän kiire stressaa enää samalla tavalla.

8. Jätä tissuttelu

Suomalaisten yhä lisääntyvä alkoholinkäyttö kielii siitä, että mannermainen alkoholikulttuuri on käsitetty pieleen. Välimeren maissa ei litkitä lasikaupalla viiniä joka päivä eikä ylipäätään nautita viiniä ilman tukevaa ateriaa.

Kohtuurajoissakin pysyvä päivittäinen alkoholinkäyttö vie energiaa, lihottaa, huonontaa yöunen laatua ja aiheuttaa salakavalaa riippuvuutta. Riippuvuuden rajana voi pitää jo sitä, ettei enää oikein osaa rentoutua iltaisin ilman sitä yhtä viinilasillista.

9. Hoida ystävyyssuhteita kävelytreffeillä

Ennen perhettä oli aikaa vetelehtiä ystävien kanssa kahviloissa tai kapakkakierroksilla. Nyt on lyötävä monta kärpästä samalla iskulla.

Kroonisesta aikapulasta kärsivä vanhempi yhdistää kävelytreffeillä ystävän kanssa kolme asiaa: ystävän tapaamisen, terapeuttisen juttelun ja liikunnan luonnossa. Ystävän kanssa tulee käveltyä pidempiä lenkkejä mitä itse ikinä jaksaisi, kun juoruttavaa riittää.

10. Tee kodistasi energiakeskus

Kun elämä on kiireistä, kodin levollisuuteen ja rauhallisuuteen kannattaa panostaa. Feng shuin oppien mukaan järjestellystä energisoivasta kodista on poistettu turhat kellot. Radiot, televisiot ja tietokone pysyvät suljettuina.

Viileitä, levollisia värejä: vihreää, sinistä ja violettia kannattaa suosia sisustuksessa. Myös vesielementti rauhoittaa; siksi kylpyhuoneeseen kannattaa satsata aivan erityisesti. Siitä voi yrittää luoda keitaan, jossa asukkaat voivat sekä puhdistua että rauhoittua.

Makuuhuoneen tulee olla rauhoitettu kaikkinaiselta työltä ja muulta rasittavalta pohdiskelulta.
Elämänilo lisääntyy feng shuin mukaan, kun taloon päästetään sisään mahdollisimman paljon valoa ja raikasta ilmaa.

 

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström pitää Puhu muru -blogia vauva.fissä. Kuva: Miikka Pirinen

#metoo-kampanja on herättänyt vanhempien ahdistavat lapsuus- ja nuoruusmuistot. Mitä voimme tehdä, jotta omat lapsemme eivät joudu kohtaamaan samaa.

Kampanjan tarkoituksena on tehdä näkyväksi seksuaalisen häirinnän laajuus; se koskettaa lähes jokaista naista, ja myös useita miehiä.

Reidelle bussimatkan ajaksi laskeutuva käsi, hississä kohdattu itsensäpaljastaja, rasvaista vartalon kommentointia, kourimista tungoksessa, raiskausyrityksiä, uhkailuja, hyväksikäyttöä... Hastagilla #metoo jaetut kokemukset herättävät paitsi omat ikävät muistot, saavat vanhemman miettimään, kuinka suojella omaa lasta seksuaaliselta häirinnältä ja väkivallalta.

Opeta lasta ilmaisemaan omat rajansa

Seksuaalinen häirintä on aina ennen kaikkea toisen rajojen rikkomista, erityistason seksuaaliterapeutti (NASC) Marja Kihlström painottaa. Lapsen voi opettaa tunnistamaan omat rajansa. Se helpottaa lapsen kynnystä myös myöhemmin erottaa hyvä ja huono kosketus.

– Edes pientä lasta ei saisi koskaan pakottaa halaamaan tai istumaan sylissä, jos hän ei sellaista halua. Ei, vaikka  esimerkiksi isovanhemmat vaatisivat tai pahoittaisivat mielensä, Kihlström sanoo.

Lapsen on tärkeää itse oppia säätelemään, milloin ja kenen koskettamaksi haluaa tulla. Lapsesta voi tuntua ikävältä jokin niinkin arkinen kuin vieraan aikuisen käsi hartioilla.

– Lapsella voi olla erilaiset fyysiset rajat kuin itsellämme, ja lapsia on kuunneltava erityisen tarkkaan. Jos lapsi ei halua tulla kosketetuksi, hänen toivettaan tulee kunnioittaa, vaikka oma ajatus ei olisi missään mielessä seksuaalisesti virittynyt.

"Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa."

Lapselle pitää opettaa, että kosketukseen on oltava aina lupa. Ja jotta lapsi oppii myös itse kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja, hänelle täytyy opettaa, että sääntö koskee myös häntä itseään. Vaikka olisi kuinka rakastunut päiväkotikaveriin ja haluaisi pussata tai halata, toisen rajoja ei saa ylittää ilman lupaa.

Lapsen kanssa voi puhua siitä, millainen kosketus tuntuu hyvältä ja millainen ei. Silloin lapsi oppii säätelemään, millaista kosketusta haluaa, milloin suostuu kosketukseen vain miellyttääkseen muita ja miten hallita sitä, mitä itse haluaa.

Auta tunnistamaan hyvä ja huono kosketus

Seksuaalikasvatus on yhtä tärkeää tytöille ja pojille, Marja Kihlström muistuttaa.

– Fakta on, että myös pojat kohtaavat seksuaalista häirintää. Se aiheuttaa, jos mahdollista, vielä enemmän häpeää, sillä yleinen oletus on, ettei sellaista tapahdu.

Seksuaalikasvatuksen voi aloittaa jo vauvana. Se käyaika lailla luonnostaan, kun vauvaa pidetään hellästi sylissä ja häntä kosketetaan rakastavasti. Taaperoa voi jo opettaa nimeämään eri ruuminosia. Tärkeää on, että perheessä ei ole kiellettyjä sanoja tai kysymyksiä liittyen seksuaalisuuteen tai vaikkapa sukupuolielimiin.

– Pimppi on pimppi eikä etupeppu. Ja siitä voi puhua yhtä arkisesti kuin kainalosta tai vatsasta. Jos kehonosiin liittyy vanhemmalla häpeää tai estoja, hän välittää ne hyvin helposti lapselle äänensävyissä tai puhumattomuutena, ja lapsi oppii, että omassa vartalossa on paikkoja, jotka ovat hävettäviä, toisarvoisia.

Hieman isommalle lapselle voi opettaa uikkarisäännön: Uimapuvun rajaavat alueet ovat lapsen omia alueita, joihin muut eivät saa koskea, lukuun ottamatta vanhempia tai muita aikusia hoivatarkoituksessa.

Harjoitelkaa avunpyytämistä

Kun lapsi alkaa liikkua yksin, pitää seksuaalisen häirinnän käsitettä avata hieman enemmän. Lapsen kanssa voi jutella myös siitä, mitä tehdä, jos joku lähestyy tavalla, joka ei itsestä tunnu hyvältä.

– Harjoitelkaa ein sanomista ja avunpyytämistä. Jos lapsi sanoo kovaan ääneen ”tuo ei tunnu kivalta”, sen pitäisi herättää myös ympärillä olevat aikuiset. Lapsen kanssa voi myös sopia, että aikuinen soittaa heti saatuaan tietynlaisen tekstiviestin.

"Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan."

Lapselle voi puhua myös lamaantumisen tunteesta. Jos joku ylittää omat rajat yllättäen tai hyvin röyhkeästi, aikuinenkin voi lamaantua niin, ettei pystykään toimimaan tai sanomaan mitään. Lapsen on hyvä ymmärtää, että lamaantuminen ei tarkoita, että hän olisi suostunut tekoihin, antanut häirikölle luvan. Lamaantumiseen tunteeseenkin voi harjoitella keinoja selviytyä, kuten vaikka napakka ein huutaminen tai edellä mainittu tekstiviesti vanhemmalle.

Rakasta, arvosta, ota vakavasti

Aikuinen ei saisi koskaan väheksyä tai sivuuttaa, jos lapsi kertoo kokeneensa epämiellyttävän kohtaamisen – ei, vaikka kyseessä olisi perheen tuttu aikuinen.

– Se saattaa olla vanhemmalta vain yksi ”no, älä nyt, sehän on sinun oma setäsi” -kommentti, joka sulkee lapsen suun vuosiksi eteenpäin ja saa lapsen ajattelemaan, että hän toimi tilanteessa jotenkin väärin, häirintä olikin hänen syytään.

Aikuisilta unohtuu, että seksuaalinen häirintä on paljon muutakin kuin käsi housuissa tai rinnan puristus. Se voi olla ohi menevä läpsäytys takapuolelle, härskejä puheita, tai vaikka esiteini-ikäisten kömpelö kopelointiyritys luokkakaveria kohtaan. Vaikka tapahtunut ei aikuisesta tuntuisi vakavalta, lapsen tunne täytyy ottaa vakavasti ja siihen on puututtava.

"Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja."

Vaikka me vanhemmat tekisimme kaikkemme suojellaksemme lasta seksuaaliselta häirinnältä ja kasvattaaksemme lapsistamme aikuisia, jotka osaisivat kunnioittaa toisen rajoja, me emme aina voi vaikuttaa siihen, minkälaista seksuaalikasvatusta lapsemme saavat muualta. Lapsen käsitykseen omista ja toisten rajoista vaikuttavat aina myös päivähoito, koulu, ystävät ja vaikkapa ystävien vanhemmat.

– Paras lääke seksuaalikasvatuksen rinnalla seksuaalista häirintää vastaan on, että lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvostettu.

Rakkaudessa kylpevä ihminen todennäköisesti arvostaa myös muiden rajoja. Kelpaamattomuuden ja rakkaudettomuuden tunne häivyttää lapsen kykyä tunnistaa omat rajansa ja kunniottaa muiden rajoja. Silloin lapsi saattaa etsiä hyväksyntää väärilläkin tavoilla ja alistuu helpommin häirinnälle.

MeToo

Miten voit suojella lastasi seksuaaliselta häirinnältä – asiantuntija neuvoo

Uikkarisääntö muuten hyvä, muttei valmista kohtaamaan aikuista, joka äkkiä tunkee limaisen kielensä esiteinin suuhun. Kertokaa siis myös, että pussailuunkin pitää olla aina lupa. Ja ettei kaikille tarvitse olla kohtelias. Ja että jos vähänkin epäilyttää, äkkiä mäkeen, soitto aikuisille ja yhteys poliisiin.
Lue kommentti
Puhu muru
Seuraa 
Liittynyt9.10.2015

Miten voit suojella lastasi seksuaaliselta häirinnältä – asiantuntija neuvoo

Olet aivan oikeassa MeToo, että uikkarisäännön lisäksi olisi hyvä puhua kaikenlaisesta koskemattomuudesta liittyen halaamiseen, suuteluun, käden laittoon reidelle, pyllylle, rinnalle. Asiat olisi tärkeää osaa selittää ikätasoon sopivalla tavalla ja vastata lapsen kysymyksiin. Nuo ohjeesi, ettei kaikille tarvitse olla kohtelias, ja karkuun lähtemisestä, vanhemmille ja /tai poliisille soitosta myöskin. Lapselle ja nuorelle on tärkeää painottaa uudelleen ja uudelleen, että kerrothan vanhemmille,...
Lue kommentti
Kuva: Niki Strbian

Luot tulevaan vauvaasi tunnesuhteen jo raskausaikana vain ajattelemalla häntä. 

Positiivinen raskaustesti sysää liikkeelle käsittämättömän määrän muutoksia: Fyysiset muutokset näkyvät päällepäin, mutta niiden rinnalla myös raskaana olevan mieli alkaa myllertää.

Psyykkisistä muutoksista olennaisimpiin lukeutuu mielikuvaprosessi: raskaana oleva alkaa vähitellen ajatella vauvaa persoonana sekä kuvitella itseään juuri tämän vauvan vanhempana.

Raskauden alussa vauvaa saattaa vielä olla vaikeaa kuvitella, mutta vatsan kasvaessa vanhempien toiveet, odotukset, ristiriidat ja kohtuvauvan havainnointi elävöittävät ajatuksia. Onko vauva liikkuvainen vai rauhallinen? Millaista vauvalla on masussa juuri nyt? Saako hän puolisosi kauniit hiukset tai sinun temperamenttisi? Minkälainen tyyppi hänestä tulee?

Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, hän tuntuu syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Ollessani seitsemännellä raskausviikolla esikoisestani matkustin Yhdysvaltoihin. Palatessani halusin tulevalle vauvalleni konkreettisen muiston ensimmäisestä yhteisestä reissustamme. Koin oloni vähän pöhköksi, mutta samalla riemukkaaksi valitessani hänelle pehmolelua hyvin huolellisesti. Käsimatkatavaroissa käteni kulkeutui tämän tästä koskettamaan sitä. Kuvittelin vauvani nukkumaan se kainalossaan. Se oli ihanaa!

Haaveilu herättää tunteita ja raivaa vauvalle tilaa vanhemman mieleen – tunteet vauvaa kohtaan alkavat syttyä. Kun suhde lapseen löytyy jo raskausaikana, hän tuntuu syntyessään tutulta, vaikkei häntä ole koskaan nähnyt.

Korostunut menettämisen pelko tai yllätysraskaus saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Yllätysraskaus, kuormittava elämäntilanne tai masennus ovat sellaisia tekijöitä, jolloin vauvan elävöittämiseen mieleen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Korostunut menettämisen pelkokin saattaa sulkea vauvan mieltä pois vanhemman mielestä.

Kun eläydyt vauvan oloon, välität hänelle turvallista kiintymystä. Kohtuvauva saa mielikuvissa olla erillinen yksilö, jolla on omia tarpeita, haluja ja toiveita. Tasapainoiset unelmat ja suunnitelmat edistävät tunnesuhdetta ja herättävät vanhemman herkkyyden lasta kohtaan. Siitä seuraa vauvan synnyttyä hyvää vuorovaikutusta.

Oma esikoisvauvani on jo 13-vuotias. Yhdysvalloista tuotu pehmo majailee hänen huoneessaan kuitenkin edelleen. Se lienee äidille tärkeämpi muisto kuin lapsi ymmärtääkään.

Psykologi Leea Mattila toimii asiantuntijana Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Hän syventää vauva.fi-kolumnissaan kunkin viikon aihetta.