Ylikorostunut reippaus ja pärjääminen voivat kätkeä avun tarpeen, kirjoittaa Toisenlaiset äidit -ohjelman psykologi Leea Mattila.

Naiset ovat itsenäisiä ja vahvoja, turhasta ei pidä valittaa. Eikä tartte auttaa. Tällaista on suomalainen kulttuuri: pärjäämisen ja työteliään arjen kulttuuria. Sen juuret ovat maaseutuhistoriassa, ymmärrettävästi.

Samalla on tyypillistä toimia ihmissuhteissa varauksellisesti, eikä lasten tarpeiden kannalta saatavilla oleminen ole ollut yhtä tärkeää kuin vaikkapa työ.

Heikkouden näyttäminen ja avun pyytäminen tuntuvat vieläkin paljastavalta ja haavoittavalta. Meissä on alituinen alttius häpeän tunteelle.

Häpeä syntyy siitä kokemuksesta, ettei oteta vastaan, ettei tule nähdyksi ja hyväksytyksi. Vuorovaikutuksessa se on myrkyllistä.

Ylikorostunut reippaus ja pärjääminen voivat näyttää vahvuudelta.

Ylikorostunut reippaus ja pärjääminen voivat näyttää vahvuudelta, mutta tukahduttaa sen, mikä tekee inhimilliseksi. Vaikeudesta hakea lohtua ja turvaa ja ilmaista ja jakaa hankalia asioita toisten kanssa voi seurata vahvuuteen sairastuminen.

Vahvuuteen sairastunut romahtaa äkillisesti. Eikä kukaan ole huomannut siitä mitään merkkejä.

Turvallisuuden tunne sekä yksilön elämässä että yhteiskunnassa yleensä syntyy siitä, että voi tukeutua toisiin ja luottaa, että apua saa. Että tietää, ettei jää yksin.

Vanhempi joutuu erityisen koville esimerkiksi silloin, jos vauva ei nuku, tai jos on yksin vastuussa lapsesta.

Sosiaalinen tuki suojaa vanhemmuutta. Kun isovanhempia tai läheisiä ei ole, tai he asuvat kaukana, on erityisen tärkeää opetella avun pyytämistä ja vastaanottamista.

Kun apua pyytää, myös lapset oppivat siihen, ettei yksin tarvitse pärjätä.

Kun apua pyytää, myös lapset oppivat siihen, ettei yksin tarvitse pärjätä.

Kaikilla perheillä ei ole voimaa ja kykyä pyytää apua. Siksi vaikeudet saattavat kasautua kenenkään tietämättä. Hiljaa.

Siihen jokainen voi vaikuttaa. Katso ympärillesi. Tarjoa apua, käy kaupassa tai laita taulu seinään. Pysähdy, kuule ja kuuntele.

 

Näin opettelet pyytämään apua

  1. Harjoittele pienin askelin. Onnistumisen kokemukset madaltavat kynnystä seuraavalla kerralla.
  2. Ota yhteyttä neuvolaan. Sen tehtävä on vastata, jos pyydät perhetyötä ja kotipalvelua.
  3. Etsi vertaistukiryhmä järjestöstä tai netistä.
  4. Selaa puhelimesi muisti. Onko naapureissa, sukulaisissa tai ystävissä sellaisia, joilta voisit pyytää pientä apua silloin tällöin?

Lue lisää Leean kolumneja täältä.

Leea Mattila on lapsen ja vanhemman suhteeseen erikoistunut psykologi. Hän työskentelee omassa Psykologipalvelut MindLink -yrityksessään ja on asiantuntija Livin Toisenlaiset äidit -ohjelmassa. Liv ja vauva.fi kuuluvat Sanoma-konserniin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kotiin ei voi taikoa lisää huoneita, mutta sisarusten yhteisen tilan voi onneksi jakaa osiin. Se onnistuu maalilla, kalusteilla tai vaikkapa majalla, jonka suojiin voi vetäytyä.

Muuntuva peti. Lundia Loft matala parvisänky muuntuu lisäosilla kerrossängyksi. Alle voi rakentaa löhönurkkauksen tai hyllytilaa. 210 x 103 x 143 cm. Alk. 1 643 e, lundia.fi.
Muuntuva peti. Lundia Loft matala parvisänky muuntuu lisäosilla kerrossängyksi. Alle voi rakentaa löhönurkkauksen tai hyllytilaa. 210 x 103 x 143 cm. Alk. 1 643 e, lundia.fi.


Koti kaikille. Vallilan Satumetsä-tapetin asukkaat elävät rauhanomaisesti yhdessä. 53 x 1120 cm. 45 e, vallila.fi.
Koti kaikille. Vallilan Satumetsä-tapetin asukkaat elävät rauhanomaisesti yhdessä. 53 x 1120 cm. 45 e, vallila.fi.
3. Tuolileikki. Pöydän ääressä askarrellaan ja pidetään teekutsut. Kids Conceptin Linus-jakkara 23,90 e ja pöytä 49,90 e, jollyroom.fi.
3. Tuolileikki. Pöydän ääressä askarrellaan ja pidetään teekutsut. Kids Conceptin Linus-jakkara 23,90 e ja pöytä 49,90 e, jollyroom.fi.
Tarinatuokio. iFrogzin kuulokkeiden äänenvoimakkuus on rajoitettu 85 dB:iin. Kuulokejakajan avulla kuuntelu onnistuu kaverin kanssa. 19,99 e, Clas Ohlson.
Tarinatuokio. iFrogzin kuulokkeiden äänenvoimakkuus on rajoitettu 85 dB:iin. Kuulokejakajan avulla kuuntelu onnistuu kaverin kanssa. 19,99 e, Clas Ohlson.

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun lapsi tapaa vanhempaansa valvotusti, moni asia saattaa jännittää: suuttuuko lähivanhempi, jos halaan tai iloitsen tapaamisesta? Tavoitteena on, että lapsi saa olla tapaamisissa mahdollisimman huoleton.

Joskus vanhempien välit kärjistyvät esimerkiksi huoltajuusriidassa niin, ettei lapsen tapaamisoikeuksista päästä sopuun. Voi myös olla, ettei lapsen ole turvallista tavata toista vanhempaansa yksin. Tapaamispaikassa järjestettyjen valvottujen tapaamisten tarkoitus on suojella lasta aikuisten välisiltä ristiriidoilta ja varmistaa, että lapsen oikeus pitää yllä suhdetta kumpaankin vanhempaan toteutuu.

Kun aiemmin asuttiin saman katon alla, miltä lapsesta tuntuu tavata toista vanhempaansa ainoastaan sovittuina aikoina ja niin, että paikalla on tapaamispaikkaohjaaja valvomassa tilannetta?

Usein tapaamistilanne on lapselle ristiriitainen, kertoo avopalveluiden johtaja Jaana Vaittinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksestä. Hän on sosiaalityöntekijä ja erityistason psykoterapeutti ja on työssään mukana tapaamissa, joissa lapsi kohtaa vanhemman, josta asuu erossa.

– Lapsi saattaa kertoa meille etukäteen, että häntä jännittää vanhemman tapaaminen, koska edellisestä kerrasta on pitkä aika tai että hän haluaisi halata vanhempaa tai mennä syliin. Samaan aikaan häntä kuitenkin pelottaa, suuttuuko toinen vanhempi siitä, jos tapaamisessa on ollut mukavaa.

Valvottu tapaaminen voi johtua tuomioistuimen antamasta määräyksestä tai viranomaisen vahvistamasta vanhempien välisestä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevasta sopimuksesta tai lastensuojelun päätöksestä. Syitä taustalla voivat olla esimerkiksi vanhemman vakavat päihde- tai mielenterveysongelmat ja väkivalta tai sen epäily.

– Tavoitteena on, että lapsi saisi olla tapaamisessa aina mahdollisimman huoleton, Vaittinen kertoo.

– Moni lapsi jännittää, mitä tapahtuu, kun riitaisat vanhemmat kohtaavat. Siksi vanhemmat saapuvat paikalle ja poistuvat eri aikoihin, jotta kohtaamista ei tapahdu.

Valvotulle tapaamiselle on myös tarkat säännöt: aikuisten välisiä ristiriitoja ei saa ottaa lapsen kanssa puheeksi eikä sitä vanhempaa, jonka kanssa lapsi asuu, saa arvostella. Lapselta ei myöskään saa udella.

Aikuisten välisiä ristiriitoja ei saa ottaa lapsen kanssa puheeksi.

Vaittinen työskentelee Perhekulma Puhurissa, josta on tehty mahdollisimman lapsiystävällinen kohtaamispaikka. Lapsi ja vanhempi voivat esimerkiksi pelata tai piirrellä yhdessä. Jos he eivät ole tavanneet pitkään aikaan, tapaamisen valvoja auttaa aluksi jään murtamisessa.

Lapsen kanssa voidaan sopia etukätäteen myös turvasana, jolla lapsi voi halutessaan lopettaa tapaamisen.

– Jos vanhempi ottaa epämukavia tunteita tai muistoja herättävän asian puheeksi, lapsi voi sanoa sovitusti vaikka, että haluaa Afrikan tähden käytävän hyllystä. Hänellä voi myös olla taskussaan pieni esine, jonka esiin ottaminen on valvojalle viesti, ettei lapsi halua jatkaa senkertaista tapaamista.

Jos tapaamiseen liittyy kaappaamisen uhka, tapaamispaikan uloskäynnin välittömässä yhteydessä, ei kuitenkaan huoneessa, on vartija.

Lapsi voi halutessaan lopettaa tapaamisen.

Vaittisen kokemuksen mukaan valvotut tapaamiset ovat aina rankka paikka myös tapaajavanhemmalle mutta usein hyvä ratkaisu esimerkiksi pitkittyneisiin huoltajuusriitoihin.

– Joskus tilanne on sellainen, että puhumalla asiat eivät enää parane, vaan tarvitaan tekoja. Jos tapaamiset sujuvat hyvin, puhumisen ja riitelyn sijaan saadaan aikaan turvallisia kohtaamisia. Ne  mahdollistavat vanhempien välisen luottamuksen lisääntymisen.

Vaittinen toivookin, että tuomioistuimet määräisivät enemmän valvottuja tapaamisia. 

– Ne varmistavat lapsen turvallisuuden ja tuovat lapsen ääni kuulluksi elämäntilanteessa, jossa aikuiset usein käyttäytyvät käsittämättömällä tavalla. Jos lapsella ei ole ketään omaa sosiaalityöntekijää viemässä hänen viestiään, esimerkiksi väkivallan uhka saattaa jäädä huoltajuuspäätöksessä huomaamatta.

Hyvin sujuneen tapaamisen jälkeen lapsesta välittyy ilo ja riemu.

Vaittinen kannattaa valvottuja tapaamisia myös siksi, että lapsella on mahdollisuus säilyttää yhteys toiseenkin vanhempaansa.

– On aina parempi tutustua vanhempaan sellaisena kuin tämä on ja saada realistinen kuva kuin että tämä olisi vain etäinen ihminen mielikuvissa, hän perustelee.

– Hyvin sujuneen tapaamisen jälkeen lapsesta välittyy ilo ja riemu. Vaikka vanhempi ei kykenisi muunlaiseen vanhemmuuteen kuin valvottuihin tapaamisiin, se on lapsen kannalta merkityksellistä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.