Mirjam Sokka alkoi miettiä lastenvaatevalintojensa ekologisuutta ja eettisyyttä saatuaan esikoisensa kolme vuotta sitten. Kuopus syntyi viime keväänä. Kuva: Amanda Aho
Mirjam Sokka alkoi miettiä lastenvaatevalintojensa ekologisuutta ja eettisyyttä saatuaan esikoisensa kolme vuotta sitten. Kuopus syntyi viime keväänä. Kuva: Amanda Aho

Mirjam Sokka perusti ensimmäisellä äitiyslomallaan oman yrityksen, joka myy eettisesti valmistettuja vaatteita. Omille lapsilleen hän ostaa ensisijaisesti käytettyä.

Mistä tiedän, että lastenvaate on eettisesti ja ekologisesti tuotettu?

Tätä Mirjam Sokka, 26, alkoi pohtia saatuaan esikoisensa kolme vuotta sitten. Nyt hän on kahden lapsen äiti ja huomannut, että yhtä oikeaa vastausta kysymykseen ei ole.

– Esimerkiksi luomupuuvillan käyttö on lopulta aika epäekologista, koska sen tuotanto kuluttaa erityisen paljon vettä. Työolosuhteisiin voi myös liittyä eettisiä ongelmia, hän miettii.

– Ekologisempien materiaalien, kuten pellavan, nokkosen tai kierrätysmateriaalien, minimierät taas ovat niin valtavia, että niidenkin valmistus kääntyy epäekologiseksi, jos vaatteita ei saada myydyksi. Näiden materiaalien käyttö myös nostaa vaatteiden hintaa entisestään.

Aina voi kuitenkin pyrkiä tekemään parempia valintoja: lyocell mielummin kuin viskoosi, luomu tai reilun kaupan puuvilla mieluummin kuin tavallinen.

Vaatealaan perehtyminen ja rakkaus muotiin johtivat siihen, että Mirjam perusti oman yrityksen, Kaiko Clothingin. Kaiko valmistaa lasten- ja naistenvaatteita, ja syksyllä ilmestyvät myös ensimmäiset miestenvaatteet.

Kipinä yrittämiseen oli oikeastaan syttynyt jo muutamaa vuotta aiemmin, kun Mirjam katseli uutisia Bangladeshissa romahtaneista vaatetehtaista.

– Suomessa alettiin noihin aikoihin suosia kotimaassa tuotettuja lastenvaatteita, mikä on hyvä, mutta jäin miettimään, millainen kehitysmaissa työskentelevien naisten kohtalo olisi, jos heiltä loppuisivat työt. Halusin auttaa heitä, ja siksi Kaiko lahjoittaa säännöllisesti rahaa nepalilaisten naisten kouluttamiseen.

Kun ostan lastenvaatteita,

  • suosin käytettyä. Etenkin pienten lasten vaatteet jäävät niin vähälle kulutukselle, että hyväkuntoisia vaatteita löytyy paljon kirpputoreilta.
  • uusista vaatteista tarkastan, onko niillä ekologisesta tuotannosta ja myrkyttömistä materiaaleista kertovia sertifikaatteja. Tällaisia ovat esimerkiksi GOTS (Global Organic Textile Standard), joka kertoo, että vaate on valmistettu ympäristöystävällisesti, ja Öko-Tex, joka takaa, ettei vaatteessa ole haitallisia kemikaaleja. 
  • tutustun vaatteet valmistaneen yrityksen tarinaan. On mielenkiintoista tietää, minkälaiset arvot yrityksellä on ja mitkä asiat brändi kokee tärkeiksi.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.