Lastenhoitajien suuri huoli on, kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Kuva: iStockphoto
Lastenhoitajien suuri huoli on, kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Kuva: iStockphoto

Uusi varhaiskasvatuslaki näyttäytyy varhaiskasvattajalle päiväkotiarjessa lisääntyvinä sijaisuuksina ja jo valmiiksi kankeiden rakenteiden vahvistamisena. Miten turvataan lapsen kanssa vietetty aika ja hoiva? kysyy Suomen Lastenhoitoalan Liitto.

Uuden varhaiskasvatuslakiesityksen mukaan päiväkotien kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Yhdellä kolmasosalla päiväkotien työntekijöistä pitää olla yliopistosta hankittu varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.

Tämä on niin sanottu joustava 1+1+1-malli ja sitä on noudatettava viimeistään vuoden 2030 alusta lähtien. Opetusministeriön ja ministeri Sanni Grahn-Laasosen varhaiskasvatuslakiesitys lähti lausuntokierrokselle tällä viiikolla.

– Iso kysymys on,  saadaanko kyseisiä ammattilaisia palkattua, toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari Suomen Lastenhoitoalan Liitosta sanoo.

Seppälä-Vessarin mukaan 1+1+1-mallin keinotekoinen jako varhaiskasvatuksen sosionomeihin ja varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajiin jäykistää rakenteita. Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

Iästä riippumatta päiväkotilapsen päivä on kokonaisuus, josta on Seppälä-Vessarin mukaan hankala eriyttää opetusta, kasvatusta ja hoitoa eri aikaan tapahtuviksi toiminnoiksi. Varsinkin alle 3-vuotiaiden ryhmissä tarvitaan edelleen eniten lastenhoitajien osaamista.

Seppälä-Vessari korostaa, että pedagogiikkaa ei voi ulkoistaa vain yhden ammattikunnan suorittamiksi toimiksi, vaan se on läsnä ja mukana kaikissa arjen toiminnoissa, pukemisista ruokailuihin ja ohjattuihin hetkiin. Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa painotetaan lapsen osallisuutta ja lämmintä vuorovaikutusta. Tämä edellyttää henkilökunnan konkreettista ja riittävää läsnäoloa myös ajallisesti.

– Tuntuu, että pedagogiikkaa korostetaan tänä päivänä liiaksi – yhtään sen tärkeyttä väheksymättä. On muistettava, että päiväkodissa lapset ovat pieniä, he tarvitsevat vielä paljon apuja päivittäisissä toimissa ja läsnäolevaa sensitiivistä vuorovaikutusta aikuisen kanssa.

 


Lastenhoitajat kokevat jäävänsä yksin

Uudessa, helmikuussa 2018 solmittavassa kunnan työntekijöiden työehtosopimuksessa lastentarhanopettajan suunnitteluaikaa lisätään kahdeksasta prosentista kolmeentoista.

– Sinänsä hyvä asia, mutta onko kukaan ajatellut, että tuo aika on sitten lapsilta pois? Mitä saadaan tilalle? Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

Kehittäminen ei saisi Seppälä-Vessarin mielestä tarkoittaa vahvuuksista luopumista, vaan uuden rakentamista vahvuuksien varaan. Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

– Olemme yhdessä Tehyn kanssa kiertäneet viime syksyn ja tämän talven aikana yli 15 paikkakunnalla #kallislasti -jäsenkiertueella.Se vahvisti käsityksiäni varhaiskasvatuksen arjesta suuresti: työtä ei pystytä tekemään enää niin kuin ennen, vaan rimaa on ollut pakko laskea. Ja nyt puhutaan lapsista ja heidän turvallisuudestaan!

Uuden mallin sijaan pitäisi Seppälä-Vessarin mielestä keskittyä jo olemassa olevien vaikeuksien voittamiseen noudattamalla lakia, asetuksia ja työehtosopimuksia. Silloin oltaisi jo kovin paljon paremmalla tolalla asioiden ja olosuhteiden kanssa.

Ensin on taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito

Seppälä-Vessari kertoo, että Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäseniltä tulee runsaasti viestejä, että lastenhoitaja on usein yksin ison lapsiryhmän kanssa. Lastentarhanopettajien aikaa vievät esimerkiksi kirjalliset tehtävät, vasukeskusteluiden pitäminen ja palavereihin osallistuminen. Lastenhoitajien huoli on suuri: Kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Lisääntyvätkö poissaolot itse hoivatyöstä pedagogisen painotuksen kustannuksella? Jääkö lastenhoitaja entistä enemmän yksin ison lapsiryhmän kanssa?

– Meillä on nyt jo arjessa paljon tilanteita, jossa ei valitettavasti pystytä takamaan lasten turvallisuutta niin kuin pitäisi. Varhaikasvatuslain tavoitteet eivät toteudu, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi paikalla.

Meillä on nyt jo arjessa paljon tilanteita, jossa ei valitettavasti pystytä takamaan lasten turvallisuutta niin kuin pitäisi.

Tämä käy ilmi myös Meidän Perheen laajasta kyselystä, johon vastasi yli 700 lastentarhan työntekijää. 96 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen.

Tehyn viime syksynä tekemän selvityksen mukaan lastenhoitajien kokema riittämättömyyden tunne siitä, ettei työtään pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi tai oma ammattietiikka edellyttäisi, oli Seppälä-Vessarin mielestä suorastaan riipaiseva. Vastauksissa kerrottiin, että arki on usein selviytymistä päivästä toiseen ja iltaisin ei jaksa muuta kuin odottaa kauhulla seuraavaa päivää. Riittämättömyyden tunne taas aiheuttaa uupumista työssä.

Mistä sijaisia, jos päteviä ei löydy?

Pätevyysvaatimusten kiristäminen voi lisätä lyhytaikaisten sijaisten käyttöä. Uusi varhaiskasvatuslaki esittää, että mikäli ei pätevää löydy, voidaan tilalle palkata epäpätevä enintään vuoden ajaksi.

– 1+1+1-malli tulee aiheuttamaan sijaisten käyttöä, koska jo nyt on tilanne, jossa päteviä lastentarhanopettajia ei tahdo löytyä, Seppälä-Vessari summaa.

Varhaiskasvatusala ei ole kovin vetovoimainen johtuen vastuullisesta ja raskaasta työstä ja huonosta palkasta. Lastentarhanopettajista noin 40 prosenttia ei jää alalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan varhaiskasvatusalalla on runsaasti alanvaihtohalukkuutta. Tämä on yksi syy sijaispulaan.

1+1+1-malli  tulee aiheuttamaan sijaisten käyttöä, koska jo nyt on tilanne, jossa päteviä lastentarhanopettajia ei tahdo löytyä

Myös mahdollisuutta tilapäiseen poikkeamaan käytetään Seppälä-Vessarin mukaan nyt jo liikaa – toisin kuin laki sanoo. Tilapäistä poikkeamista eli sitä, että päiväkotiryhmässä on liian vähän aikuisia lapsien määrään nähden, saa lain mukaan käyttää vain ainoastaan äkillisiin, ennakoimattomiin poissaoloihin. Seuraavalle päivälle tulee jo sada sijainen.

– Tehyn tekemän selvityksen mukaan yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että sijaista ei palkata kuin satunnaisesti tai ei koskaan. Ongelma on tietysti myös se, jos sijaista ei saada, vaikka olisi tahtoa palkata sijainen.

Tämä taas aiheuttaa sen, että työyhteisölleen lojaalit työntekijät eivät lähde esimerkiksi täydennyskoulutuksiin, koska tietävät tilanteen olevan katastrofaalinen, jos joku tiimistä on pois, Seppälä-Vessari jatkaa.

Vierailija

Lastenhoitajat uudesta varhaiskasvatuslaista: "Ensin olisi taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito"

Uusien kalliiden yliopistokoulutusten sijaan voitaisiin satsata rahat ryhmäavustajien palkkaamiseksi ryhmiin. Ylimääräisestä käsiparista on lapsille paljon isompi hyöty kuin siitä, että yksi henkilökunnan jäsen on nykyistä pidemmälle koulutettu. Samalla saataisiin työttömyyttä vähennettyä, ryhmäavustajalla kun ei ole muuta pätevyysvaatimusta kuin se, että on hyvä lasten kanssa.
Lue kommentti
Vierailija

Lastenhoitajat uudesta varhaiskasvatuslaista: "Ensin olisi taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito"

"Kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa." Se tulee olemaan selviytymistaistelua jossa lasten turvallisuus vaarantuu ja aikuisilla ei ole aikaa huomioida lapsia. Sanotaan mitä kauniita sanoja tahansa, mutta näin se tulee menemään. "Lisääntyvätkö poissaolot itse hoivatyöstä pedagogisen painotuksen kustannuksella?" Lisääntyy. Nytkin jo mennään tiukilla, pahemmaksi menee. "Jääkö lastenhoitaja entistä...
Lue kommentti
Illat pimenevät mutta vauvalle paistaa aurinko. Kuva: Ninna Lindström
Illat pimenevät mutta vauvalle paistaa aurinko. Kuva: Ninna Lindström

Saiko ystäväsi vauvan? Ilahduta pienokaista ja tuoreita vanhempia aurinkoisella hymynaamakortilla.

Näitä tarvitset:

  • keltaista kartonkia
  • muovisia tai pahvisia mehupillejä
  • yleisliimaa tai kuumaliimapistoolin .
  • Tee näin:

  1. Leikkaa kartongista kaksi ympyrää, halkaisijaltaan noin 10 senttimetriä. Pätki mehupillit noin 5 sentin pituisiksi palasiksi niin, että niitä on yhteensä 30–40 kappaletta. Liimaa pillit alimmaisen ympyrän reunaan siten, että reunan yli jää pilkistämään noin pari kolme senttiä.
  2. Jos haluat, että hymynaaman voi ripustaa, kiepauta nauhasta tai nyöristä lenkki ja liimaa se pahvin reunaan.
  3. Liimaa mehupillien päälle toinen kartonkiympyrä siten, että mehupillit jäävät auringonsäteiksi kartonkien väliin.
  4. Tee hymynaama liimaamalla auringolle mustasta kartongista silmät ja suu ja punaisesta paperista posket.

 

Jaa oma juttu

Millaisia askarteluja tai tuunauksia olet tehnyt vauvalle? Laita hyvät ideat kiertoon Vauvan Instagramissa. Jaa kuva ja tägää se @vauvalehti #teeite.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ovelta ei kannata enää kääntyä takaisin, sillä edestakaisin sahaaminen tekee erosta lapselle vain vaikeamman.

Sano iloiset heipat, näytä luottavaista naamaa ja suunnista reippaana ulos päivähoitopaikan ovesta, vaikka kyyneleet puskisivat omiinkin silmäkulmiin. Näinhän meitä vanhempia yleensä opastetaan, kun taapero ei haluaisi päästää äitiä tai isää silmistään hoitopäivän alkaessa.

Ihan näin ehdoton ei tarvitse olla, lohduttaa MLL:n Vanhempainpuhelimen päivystysohjaaja Laura Pilkama.

– Lapsen rauhoittamiseen voi käyttää hetken ja kertoa, että ’nyt pyyhin kyyneleesi ja rauhoitutaan, sitten sanotaan hei hei’.

Sen jälkeen ovelta ei kuitenkaan enää pidä kääntyä takaisin, sillä edestakaisin sahaaminen tekee erosta lapselle vain vaikeampaa.

Taaperolle voi vielä huikata, että tulossa on varmasti kiva hoitopäivä ja illalla taas nähdään.

Reippautensa rippeet on hyvä kaivaa esiin siksi, että epävarmuus tarttuu helposti lapseen. Taaperolle voi vielä huikata, että tulossa on varmasti kiva hoitopäivä ja illalla taas nähdään.

Jos taaperon itkuinen aamu tuntuu itsestä lohduttomalta, se kannattaa ottaa puheeksi hoitajien kanssa.

– Voi vaikka pyytää, että otattehan lapseni syliin vilkuttamaan ja laitattehan viestin, miten päivä lähtee käyntiin.

Matkalla töihin onkin sitten aikaa rauhoitella itseään: Totumme tähän kyllä. Vaikea alkukin menee ohi.

Näin hoitoon jääminen helpottuu:

  1. Tutustukaa päivähoitopaikkaan etukäteen. Olisi hyvä, että lapsi on ehtinyt kokeilla siellä olemista ilman vanhempaa jo ennen hoidon varsinaista alkamista.
  2. Varaa etenkin ensimmäisiin aamuihin aikaa. Jos olet itse kiireinen tai ärtynyt tulevasta työpäivästä, tunne tarttuu helposti lapseen.
  3. Jutelkaa jo ennen lähtöä siitä, mitä päiväkodilla tapahtuu. Ensin riisutaan vaatteet, sitten laitetaan tossut jalkaan ja pestään kädet. Sitten äiti/isä antaa halin ja sanotaan heipat. Vaikka aamuihin mahtuisi itkuakin, niistä tulee kuitenkin pikkuhiljaa rutiinia.
  4. Kerro lapselle, että tulossa on kiva päivä, ja illalla äiti/isä hakee hänet kotiin.
  5. Jos lapsi on eronhetkellä kovin itkuinen, luota siihen, että itku yleensä hellittää pian vanhemman poistuttua paikalta. Voit myös kokeilla ottaa hänet vielä hetkeksi syliin ja kertoa, että ”äiti/isä pyyhkii vielä kyyneleesi ja rauhoitutaan, ja sitten äiti/isä sanoo hei hei ja lähtee. Jos taas lapsi menee tästä entistä enemmän pois tolaltaan, on parempi olla lähdöissään ripeä.
  6. Pysy itse rauhallisena. Jos hätäilet, lapselle voi tulla tunne, ettei hoitoon jääminen olekaan turvallista.
  7. Kun olet sanonut, että lähdet, lähde. Lapsen ja hoitajien kannalta pahinta on vanhemman epävarma sahaaminen edestakaisin. Älä myöskään livahda pois lapsen huomaamatta.
  8. Hoitopäivän rutiineista on hyvä jutella lapsen kanssa varsinkin ensimmäisinä päivinä, mutta ei kuitenkaan toitottaa asiasta niin paljon, että se kasvaa lapsen mielessä liiankin isoksi asiaksi.
  9. Kysy, voisiko lapsi tuoda hoitopaikkaan oman lelun tai perheensä kuvan, joka toisi turvaa ikävän hetkillä. Voit kertoa lapselle, että sinäkin ajattelet häntä päivän aikana ja sinulla on hänen kuvansa mukanasi.
  10. Jos lapsen jättäminen itkuisena tuntuu itsestäsi pahalta, juttele asiasta hoitajien kanssa. Voit pyytää heitä ottamaan lapsen syliin lähdönhetkellä ja laittamaan päivän aikana viestin, miten hoitopaikassa sujuu. Useimmiten hyvin, vaikka eronhetki olisikin ollut haikea.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.