Lastenhoitajien suuri huoli on, kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Kuva: iStockphoto
Lastenhoitajien suuri huoli on, kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Kuva: iStockphoto

Uusi varhaiskasvatuslaki näyttäytyy varhaiskasvattajalle päiväkotiarjessa lisääntyvinä sijaisuuksina ja jo valmiiksi kankeiden rakenteiden vahvistamisena. Miten turvataan lapsen kanssa vietetty aika ja hoiva? kysyy Suomen Lastenhoitoalan Liitto.

Uuden varhaiskasvatuslakiesityksen mukaan päiväkotien kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Yhdellä kolmasosalla päiväkotien työntekijöistä pitää olla yliopistosta hankittu varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.

Tämä on niin sanottu joustava 1+1+1-malli ja sitä on noudatettava viimeistään vuoden 2030 alusta lähtien. Opetusministeriön ja ministeri Sanni Grahn-Laasosen varhaiskasvatuslakiesitys lähti lausuntokierrokselle tällä viiikolla.

– Iso kysymys on,  saadaanko kyseisiä ammattilaisia palkattua, toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari Suomen Lastenhoitoalan Liitosta sanoo.

Seppälä-Vessarin mukaan 1+1+1-mallin keinotekoinen jako varhaiskasvatuksen sosionomeihin ja varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajiin jäykistää rakenteita. Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

Iästä riippumatta päiväkotilapsen päivä on kokonaisuus, josta on Seppälä-Vessarin mukaan hankala eriyttää opetusta, kasvatusta ja hoitoa eri aikaan tapahtuviksi toiminnoiksi. Varsinkin alle 3-vuotiaiden ryhmissä tarvitaan edelleen eniten lastenhoitajien osaamista.

Seppälä-Vessari korostaa, että pedagogiikkaa ei voi ulkoistaa vain yhden ammattikunnan suorittamiksi toimiksi, vaan se on läsnä ja mukana kaikissa arjen toiminnoissa, pukemisista ruokailuihin ja ohjattuihin hetkiin. Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa painotetaan lapsen osallisuutta ja lämmintä vuorovaikutusta. Tämä edellyttää henkilökunnan konkreettista ja riittävää läsnäoloa myös ajallisesti.

– Tuntuu, että pedagogiikkaa korostetaan tänä päivänä liiaksi – yhtään sen tärkeyttä väheksymättä. On muistettava, että päiväkodissa lapset ovat pieniä, he tarvitsevat vielä paljon apuja päivittäisissä toimissa ja läsnäolevaa sensitiivistä vuorovaikutusta aikuisen kanssa.

 


Lastenhoitajat kokevat jäävänsä yksin

Uudessa, helmikuussa 2018 solmittavassa kunnan työntekijöiden työehtosopimuksessa lastentarhanopettajan suunnitteluaikaa lisätään kahdeksasta prosentista kolmeentoista.

– Sinänsä hyvä asia, mutta onko kukaan ajatellut, että tuo aika on sitten lapsilta pois? Mitä saadaan tilalle? Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

Kehittäminen ei saisi Seppälä-Vessarin mielestä tarkoittaa vahvuuksista luopumista, vaan uuden rakentamista vahvuuksien varaan. Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

– Olemme yhdessä Tehyn kanssa kiertäneet viime syksyn ja tämän talven aikana yli 15 paikkakunnalla #kallislasti -jäsenkiertueella.Se vahvisti käsityksiäni varhaiskasvatuksen arjesta suuresti: työtä ei pystytä tekemään enää niin kuin ennen, vaan rimaa on ollut pakko laskea. Ja nyt puhutaan lapsista ja heidän turvallisuudestaan!

Uuden mallin sijaan pitäisi Seppälä-Vessarin mielestä keskittyä jo olemassa olevien vaikeuksien voittamiseen noudattamalla lakia, asetuksia ja työehtosopimuksia. Silloin oltaisi jo kovin paljon paremmalla tolalla asioiden ja olosuhteiden kanssa.

Ensin on taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito

Seppälä-Vessari kertoo, että Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäseniltä tulee runsaasti viestejä, että lastenhoitaja on usein yksin ison lapsiryhmän kanssa. Lastentarhanopettajien aikaa vievät esimerkiksi kirjalliset tehtävät, vasukeskusteluiden pitäminen ja palavereihin osallistuminen. Lastenhoitajien huoli on suuri: Kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Lisääntyvätkö poissaolot itse hoivatyöstä pedagogisen painotuksen kustannuksella? Jääkö lastenhoitaja entistä enemmän yksin ison lapsiryhmän kanssa?

– Meillä on nyt jo arjessa paljon tilanteita, jossa ei valitettavasti pystytä takamaan lasten turvallisuutta niin kuin pitäisi. Varhaikasvatuslain tavoitteet eivät toteudu, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi paikalla.

Meillä on nyt jo arjessa paljon tilanteita, jossa ei valitettavasti pystytä takamaan lasten turvallisuutta niin kuin pitäisi.

Tämä käy ilmi myös Meidän Perheen laajasta kyselystä, johon vastasi yli 700 lastentarhan työntekijää. 96 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen.

Tehyn viime syksynä tekemän selvityksen mukaan lastenhoitajien kokema riittämättömyyden tunne siitä, ettei työtään pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi tai oma ammattietiikka edellyttäisi, oli Seppälä-Vessarin mielestä suorastaan riipaiseva. Vastauksissa kerrottiin, että arki on usein selviytymistä päivästä toiseen ja iltaisin ei jaksa muuta kuin odottaa kauhulla seuraavaa päivää. Riittämättömyyden tunne taas aiheuttaa uupumista työssä.

Mistä sijaisia, jos päteviä ei löydy?

Pätevyysvaatimusten kiristäminen voi lisätä lyhytaikaisten sijaisten käyttöä. Uusi varhaiskasvatuslaki esittää, että mikäli ei pätevää löydy, voidaan tilalle palkata epäpätevä enintään vuoden ajaksi.

– 1+1+1-malli tulee aiheuttamaan sijaisten käyttöä, koska jo nyt on tilanne, jossa päteviä lastentarhanopettajia ei tahdo löytyä, Seppälä-Vessari summaa.

Varhaiskasvatusala ei ole kovin vetovoimainen johtuen vastuullisesta ja raskaasta työstä ja huonosta palkasta. Lastentarhanopettajista noin 40 prosenttia ei jää alalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan varhaiskasvatusalalla on runsaasti alanvaihtohalukkuutta. Tämä on yksi syy sijaispulaan.

1+1+1-malli  tulee aiheuttamaan sijaisten käyttöä, koska jo nyt on tilanne, jossa päteviä lastentarhanopettajia ei tahdo löytyä

Myös mahdollisuutta tilapäiseen poikkeamaan käytetään Seppälä-Vessarin mukaan nyt jo liikaa – toisin kuin laki sanoo. Tilapäistä poikkeamista eli sitä, että päiväkotiryhmässä on liian vähän aikuisia lapsien määrään nähden, saa lain mukaan käyttää vain ainoastaan äkillisiin, ennakoimattomiin poissaoloihin. Seuraavalle päivälle tulee jo sada sijainen.

– Tehyn tekemän selvityksen mukaan yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että sijaista ei palkata kuin satunnaisesti tai ei koskaan. Ongelma on tietysti myös se, jos sijaista ei saada, vaikka olisi tahtoa palkata sijainen.

Tämä taas aiheuttaa sen, että työyhteisölleen lojaalit työntekijät eivät lähde esimerkiksi täydennyskoulutuksiin, koska tietävät tilanteen olevan katastrofaalinen, jos joku tiimistä on pois, Seppälä-Vessari jatkaa.

Vierailija

Lastenhoitajat uudesta varhaiskasvatuslaista: "Ensin olisi taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito"

Uusien kalliiden yliopistokoulutusten sijaan voitaisiin satsata rahat ryhmäavustajien palkkaamiseksi ryhmiin. Ylimääräisestä käsiparista on lapsille paljon isompi hyöty kuin siitä, että yksi henkilökunnan jäsen on nykyistä pidemmälle koulutettu. Samalla saataisiin työttömyyttä vähennettyä, ryhmäavustajalla kun ei ole muuta pätevyysvaatimusta kuin se, että on hyvä lasten kanssa.
Lue kommentti
Vierailija

Lastenhoitajat uudesta varhaiskasvatuslaista: "Ensin olisi taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito"

"Kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa." Se tulee olemaan selviytymistaistelua jossa lasten turvallisuus vaarantuu ja aikuisilla ei ole aikaa huomioida lapsia. Sanotaan mitä kauniita sanoja tahansa, mutta näin se tulee menemään. "Lisääntyvätkö poissaolot itse hoivatyöstä pedagogisen painotuksen kustannuksella?" Lisääntyy. Nytkin jo mennään tiukilla, pahemmaksi menee. "Jääkö lastenhoitaja entistä...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.