Lastenhoitajien suuri huoli on, kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Kuva: iStockphoto
Lastenhoitajien suuri huoli on, kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Kuva: iStockphoto

Uusi varhaiskasvatuslaki näyttäytyy varhaiskasvattajalle päiväkotiarjessa lisääntyvinä sijaisuuksina ja jo valmiiksi kankeiden rakenteiden vahvistamisena. Miten turvataan lapsen kanssa vietetty aika ja hoiva? kysyy Suomen Lastenhoitoalan Liitto.

Uuden varhaiskasvatuslakiesityksen mukaan päiväkotien kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Yhdellä kolmasosalla päiväkotien työntekijöistä pitää olla yliopistosta hankittu varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys.

Tämä on niin sanottu joustava 1+1+1-malli ja sitä on noudatettava viimeistään vuoden 2030 alusta lähtien. Opetusministeriön ja ministeri Sanni Grahn-Laasosen varhaiskasvatuslakiesitys lähti lausuntokierrokselle tällä viiikolla.

– Iso kysymys on,  saadaanko kyseisiä ammattilaisia palkattua, toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari Suomen Lastenhoitoalan Liitosta sanoo.

Seppälä-Vessarin mukaan 1+1+1-mallin keinotekoinen jako varhaiskasvatuksen sosionomeihin ja varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajiin jäykistää rakenteita. Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon.

Iästä riippumatta päiväkotilapsen päivä on kokonaisuus, josta on Seppälä-Vessarin mukaan hankala eriyttää opetusta, kasvatusta ja hoitoa eri aikaan tapahtuviksi toiminnoiksi. Varsinkin alle 3-vuotiaiden ryhmissä tarvitaan edelleen eniten lastenhoitajien osaamista.

Seppälä-Vessari korostaa, että pedagogiikkaa ei voi ulkoistaa vain yhden ammattikunnan suorittamiksi toimiksi, vaan se on läsnä ja mukana kaikissa arjen toiminnoissa, pukemisista ruokailuihin ja ohjattuihin hetkiin. Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa painotetaan lapsen osallisuutta ja lämmintä vuorovaikutusta. Tämä edellyttää henkilökunnan konkreettista ja riittävää läsnäoloa myös ajallisesti.

– Tuntuu, että pedagogiikkaa korostetaan tänä päivänä liiaksi – yhtään sen tärkeyttä väheksymättä. On muistettava, että päiväkodissa lapset ovat pieniä, he tarvitsevat vielä paljon apuja päivittäisissä toimissa ja läsnäolevaa sensitiivistä vuorovaikutusta aikuisen kanssa.

 


Lastenhoitajat kokevat jäävänsä yksin

Uudessa, helmikuussa 2018 solmittavassa kunnan työntekijöiden työehtosopimuksessa lastentarhanopettajan suunnitteluaikaa lisätään kahdeksasta prosentista kolmeentoista.

– Sinänsä hyvä asia, mutta onko kukaan ajatellut, että tuo aika on sitten lapsilta pois? Mitä saadaan tilalle? Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

Kehittäminen ei saisi Seppälä-Vessarin mielestä tarkoittaa vahvuuksista luopumista, vaan uuden rakentamista vahvuuksien varaan. Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

Lastentarhanopettajan ollessa suunnittelemassa, lastenhoitaja on lapsiryhmän kanssa entistä enemmän yksin, tai ainakin läsnäolevia aikuisia on vähemmän.

– Olemme yhdessä Tehyn kanssa kiertäneet viime syksyn ja tämän talven aikana yli 15 paikkakunnalla #kallislasti -jäsenkiertueella.Se vahvisti käsityksiäni varhaiskasvatuksen arjesta suuresti: työtä ei pystytä tekemään enää niin kuin ennen, vaan rimaa on ollut pakko laskea. Ja nyt puhutaan lapsista ja heidän turvallisuudestaan!

Uuden mallin sijaan pitäisi Seppälä-Vessarin mielestä keskittyä jo olemassa olevien vaikeuksien voittamiseen noudattamalla lakia, asetuksia ja työehtosopimuksia. Silloin oltaisi jo kovin paljon paremmalla tolalla asioiden ja olosuhteiden kanssa.

Ensin on taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito

Seppälä-Vessari kertoo, että Suomen Lastenhoitoalan Liiton jäseniltä tulee runsaasti viestejä, että lastenhoitaja on usein yksin ison lapsiryhmän kanssa. Lastentarhanopettajien aikaa vievät esimerkiksi kirjalliset tehtävät, vasukeskusteluiden pitäminen ja palavereihin osallistuminen. Lastenhoitajien huoli on suuri: Kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa. Lisääntyvätkö poissaolot itse hoivatyöstä pedagogisen painotuksen kustannuksella? Jääkö lastenhoitaja entistä enemmän yksin ison lapsiryhmän kanssa?

– Meillä on nyt jo arjessa paljon tilanteita, jossa ei valitettavasti pystytä takamaan lasten turvallisuutta niin kuin pitäisi. Varhaikasvatuslain tavoitteet eivät toteudu, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi paikalla.

Meillä on nyt jo arjessa paljon tilanteita, jossa ei valitettavasti pystytä takamaan lasten turvallisuutta niin kuin pitäisi.

Tämä käy ilmi myös Meidän Perheen laajasta kyselystä, johon vastasi yli 700 lastentarhan työntekijää. 96 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen.

Tehyn viime syksynä tekemän selvityksen mukaan lastenhoitajien kokema riittämättömyyden tunne siitä, ettei työtään pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi tai oma ammattietiikka edellyttäisi, oli Seppälä-Vessarin mielestä suorastaan riipaiseva. Vastauksissa kerrottiin, että arki on usein selviytymistä päivästä toiseen ja iltaisin ei jaksa muuta kuin odottaa kauhulla seuraavaa päivää. Riittämättömyyden tunne taas aiheuttaa uupumista työssä.

Mistä sijaisia, jos päteviä ei löydy?

Pätevyysvaatimusten kiristäminen voi lisätä lyhytaikaisten sijaisten käyttöä. Uusi varhaiskasvatuslaki esittää, että mikäli ei pätevää löydy, voidaan tilalle palkata epäpätevä enintään vuoden ajaksi.

– 1+1+1-malli tulee aiheuttamaan sijaisten käyttöä, koska jo nyt on tilanne, jossa päteviä lastentarhanopettajia ei tahdo löytyä, Seppälä-Vessari summaa.

Varhaiskasvatusala ei ole kovin vetovoimainen johtuen vastuullisesta ja raskaasta työstä ja huonosta palkasta. Lastentarhanopettajista noin 40 prosenttia ei jää alalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan varhaiskasvatusalalla on runsaasti alanvaihtohalukkuutta. Tämä on yksi syy sijaispulaan.

1+1+1-malli  tulee aiheuttamaan sijaisten käyttöä, koska jo nyt on tilanne, jossa päteviä lastentarhanopettajia ei tahdo löytyä

Myös mahdollisuutta tilapäiseen poikkeamaan käytetään Seppälä-Vessarin mukaan nyt jo liikaa – toisin kuin laki sanoo. Tilapäistä poikkeamista eli sitä, että päiväkotiryhmässä on liian vähän aikuisia lapsien määrään nähden, saa lain mukaan käyttää vain ainoastaan äkillisiin, ennakoimattomiin poissaoloihin. Seuraavalle päivälle tulee jo sada sijainen.

– Tehyn tekemän selvityksen mukaan yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että sijaista ei palkata kuin satunnaisesti tai ei koskaan. Ongelma on tietysti myös se, jos sijaista ei saada, vaikka olisi tahtoa palkata sijainen.

Tämä taas aiheuttaa sen, että työyhteisölleen lojaalit työntekijät eivät lähde esimerkiksi täydennyskoulutuksiin, koska tietävät tilanteen olevan katastrofaalinen, jos joku tiimistä on pois, Seppälä-Vessari jatkaa.

Vierailija

Lastenhoitajat uudesta varhaiskasvatuslaista: "Ensin olisi taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito"

Uusien kalliiden yliopistokoulutusten sijaan voitaisiin satsata rahat ryhmäavustajien palkkaamiseksi ryhmiin. Ylimääräisestä käsiparista on lapsille paljon isompi hyöty kuin siitä, että yksi henkilökunnan jäsen on nykyistä pidemmälle koulutettu. Samalla saataisiin työttömyyttä vähennettyä, ryhmäavustajalla kun ei ole muuta pätevyysvaatimusta kuin se, että on hyvä lasten kanssa.
Lue kommentti
Vierailija

Lastenhoitajat uudesta varhaiskasvatuslaista: "Ensin olisi taattava kaikille tasapuolinen ja turvallinen hoito"

"Kuinka arki saadaan tulevaisuudessa sujumaan esimerkiksi kahden lastentarhanopettajan toimiessa ryhmässä yhden lastenhoitajan kanssa." Se tulee olemaan selviytymistaistelua jossa lasten turvallisuus vaarantuu ja aikuisilla ei ole aikaa huomioida lapsia. Sanotaan mitä kauniita sanoja tahansa, mutta näin se tulee menemään. "Lisääntyvätkö poissaolot itse hoivatyöstä pedagogisen painotuksen kustannuksella?" Lisääntyy. Nytkin jo mennään tiukilla, pahemmaksi menee. "Jääkö lastenhoitaja entistä...
Lue kommentti

Lasten kannattaisi harjoitella useampaa kuin vain yhtä urheilulajia. Yksipuolinen treeni lisää vammoja, sanoo urheilulääkäri Katja Mjøsund.

”Lasten rasitusvammat ovat lisääntyneet, ja niitä tulee entistä nuoremmille, jopa kahdeksanvuotiaille. Yksipuolinen ja äkillisesti kasvava rasitus lisäävät vammoja. Enää lapset eivät juoksentele päivittäin pihapeleissä, vaan treenaavat ohjatusti, tavoitteellisesti ja kovaa muutaman kerran viikossa.

Rapatessa roiskuu, eli kaikkia rasitusvammoja on mahdoton välttää. Niiden määrää voidaan kuitenkin vähentää, ja vakavimmat vammat pitäisi estää kokonaan.

Lajiharjoittelun pitäisi olla nykyistä monipuolisempaa. Monipuolinen treeni kehittää lahjakkuutta yksipuolista harjoittelua paremmin. Jalkapallojunnujen viikoittaisista treeneistä yhdet voisivat olla vaikka telinejumppatreenit. Tanssijat voisivat kokeilla parkouria.

Vaikka tavoite olisi huippu-urheilussa, on hyvä muistaa, että tutkimusten mukaan myöhäinen lajiin erikoistuminen tuo parempia tuloksia aikuisena. Hyvän urheiluseuran yksi tunnusmerkki on se, että se rohkaisee lapsia monipuoliseen liikuntaan ja unohtaa lajimustasukkaisuuden.

Vanhempien kannattaa vaatia lapsilleen koulutettuja, osaamistaan päivittäviä valmentajia.

Monessa lajissa on tapana, että pienempiä, aloittelevia lapsia ohjaavat usein kokemattomimmat valmentajat. Lasten terveyden kannalta tässä piilee vaara.

Rasitusvammojen ehkäisy edellyttää ohjaajilta ymmärrystä lapsen kasvuvaiheista, ja sen tajuamista, ettei lapsi ole miniaikuinen. Lapsella on esimerkiksi luissa kasvutumakkeita, jotka tietyissä kasvun vaiheissa kestävät varsinaista luuta huonommin rasitusta ja ovat alttiimpia vammautumaan.

Esimerkiksi kantapää on arassa vaiheessa kahdeksan–kymmenvuotiaana ja polven alapuolinen sääriluu 12–14-vuotiaana. Valmentajien pitäisi osata suunnitella harjoitukset siten, että esimerkiksi kahdeksan–kymmenvuotiaiden treeneissä ei olisi liikaa kantapäätä kuormittavia hyppyjä kovalla alustalla.

Vanhempien kannattaa vaatia lapsilleen koulutettuja, omaa osaamistaan päivittäviä valmentajia. Lajiliittojen puolestaan pitäisi huolehtia myös aloittelevien valmentajien riittävästä koulutuksesta.

Lievimmät rasitusvammat ovat kasvutumakkeiden ärsytyksiä, jotka rauhoittuvat viikossa, vakavimmat rasitusmurtumia. Yleensä lapsi paranee vammoista hyvin, mutta luutumatta jäänyt rasitusmurtuma voi vaivata aikuisenakin.

Kipu ei kuuluu liikkumiseen.

Vanhemman tehtävä on ohjata lasta kuuntelemaan kehoaan. Kipu ei kuuluu liikkumiseen. Jos liike tekee kipeää, tekniikka vaatii hiomista tai keho lepoa.

Vammojen pelossa ei kuitenkaan pidä kieltää liikuntaa tai urheilua. Lapsen normaali, terve kehitys ja kasvu vaativat päivittäistä liikuntaa. Liikkumattomuus on lapselle huomattavasti isompi haitta kuin rasitusvamma."

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Katja Mjøsund on monen huippu-urheilijan omalääkäri sekä suosittu lasten ja nuorten urheilulääkäri.

Meidän Perhe 5/2018

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uudessa lastensairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhemmilla on tilaa viettää aikaa lastensa luona ja jäädä yöksikin.

Vastikään valmistuneet uuden lastensairaalan tilat Helsingin Meilahdessa luovutettiin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Pääsimme ensimmäisten joukossa tutustumaan uuteen sairaalaan. Tässä kiinnostavimmat yksityiskohdat!

1. Vihdoin tilaa vanhemmille

Tässä sairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhempien yöpymiselle lastensa luona on varattu tarkoituksella tilaa. Vuodeosaston huoneisiin tulee vuodesohva ja teho-osastonkin huoneisiin lepotuoli, jossa vanhempi voi halutessaan viettää yön. Teho-osastolla on myös vanhemmille tarkoitettu olohuone. 

Kolmannes uuden lastensairaalan potilaista tulee HUS:n sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Esimerkiksi elinsiirtopotilaat ja heidän vanhempansa viettävät sairaalassa pitkiäkin aikoja. Siksi vanhemmille on osastolla jopa pyykinpesumahdollisuus.

Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.
Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.

Uudessa lastensairaalassa toimii Suomen suurin lasten päivystys, jossa käy noin 40 000 potilasta vuodessa. Päivystysosastolla on 12 seurantahuonetta, joissa vanhempi voi niin ikään olla lapsen kanssa yön yli.

Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.
Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.

2. Ajatukset pois sairastamisesta

Kun sairaalaan tuleva lapsi odottaa vuoroaan, hän saa valita kuudesta Avatar-elokuvan eläinhahmosta mieleisensä, ja saa hahmon mukaisen rannekkeen. Hahmo kutsuu lasta odotustilan näytöllä, kun on hänen vuoronsa. 

Pienet, lapsenomaiset asiat hälventävät epäilemättä jännitystä ja saavat ajatukset sairaalan tulon syystä hetkeksi muualle.

Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.
Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.

Jokaisessa sairaalan kerroksessa on lapsille leikkihuone ja laboratorion odotustilassa lisäksi sisarushuone, jossa testeihin tulleen sisarukset voivat odotellessaan leikkiä tai katsella meriakvaarion kaloja.

Lastensairaala on saanut lahjoituksina runsaasti leluja ja kirjoja sekä taidetta.

Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.
Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.

Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.
Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.

3. Muumien viisaudet

"Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat tarttuneet toisiinsa." Tämä Pikku Myyn ajatelma korostaa uuden lastensairaalan kahvilan seinää. 

Vastaavia Muumi-kirjoista tuttuja viisauksia voi lukea seiniltä suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. 

Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.
Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.

Uusi lastensairaala sai käyttöoikeuden Muumi-kuvituksiin ja -kertomuksiin lahjoituksena Moomin Charactersilta. Yrityksen taiteellinen johtaja Sophia Jansson totesi lastensairaalan luovutustilaisuudessa, että toivoo kuvien ja tekstien ruokkivan lasten mielikuvitusta ja muistuttavan leikistä sekä sairaalan ulkopuolisesta elämästä. 

Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.
Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.

Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.
Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.

4. Voimaa väreistä

Uuden lastensairaalan tilat ovat hillityn värikkäitä, valoisia ja selkeitä. Auloista ja odotustiloista tulee mieleen ennemmin tyylikäs lääkäriasema kuin perinteinen sairaala.

Sisustuksen teemat ovat meri ja saaristo. Jokaisella kerroksella on oma nimensä, ja kunkin kerroksen aulalla ja hoitaja-asemalla on oma tunnusvärinsä.

Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.
Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.

Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.
Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.

Uusi lastensairaala otetaan käyttöön syyskuussa. Sen rakennuskustannukset olivat 168 miljoonaa euroa, joista reilut 38 miljoonaa katettiin lahjoituksin. 

Kuuden jalkapallokentän kokoinen sairaala

  • Lastensairaalassa on 8 maanpäällistä kerrosta, 1 kellarikerros ja konehuonekerros.
  • Sairaalassa on yhteensä 2 069 huonetilaa, joista 12 on leikkaussaleja ja 16 tehohoitoyksikköjä. Potilashuoneita on 118 ja vastaanotto- tai kuntoutustiloja 220.
  • Kokonaispinta-ala on on 48 000 neliötä, mikä vastaa kuutta jalkapallokenttää. Tilavuus on 230 000 kuutiota, eli sairaala on yli kahden Eduskuntatalon kokoinen.
  • Lastensairaalan päivystyksessä käy vuosittain arviolta 40 000 potilasta, ja vuodeosastolla yöpyy joka yö vähintään sata lasta.
  • Sairaalan budjetti oli 160 miljoonaa euroa, jonka päälle tuli 15 miljoonaa euroa Husin toivomia lisätöitä. Budjetista noin 38 miljoonaa euroa tuli lahjoituksina.
  • Rakentaminen alkoi elokuussa 2014, ja sairaala luovutettiin Husille huhtikuussa 2018. Pääurakoitsijana toimi rakennusyhtiö SRV. 
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.