Hyvällä lapsuudella on iso arvo koko yhteiskunnalle. Kuva: iStockphoto
Hyvällä lapsuudella on iso arvo koko yhteiskunnalle. Kuva: iStockphoto

Syntyvyyttä ei saada nousuun vauvatalkoilla vaan tekemällä Suomesta parempi paikka lapsille ja perheille.

Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin koskaan sitten nälkävuosien. Tilannetta ei korjata synnytystalkoilla vaan sillä, että tehdään Suomesta parempi paikka kaikille lapsille ja perheille.

Kokosimme Vauvan ja Meidän Perheen teesit lapsimyönteiseen yhteiskuntaan.

1. Tuore asiantuntijatieto kunniaan

Tuore, tutkimuksiin perustuva asiantuntijatieto on otettava nykyistä paremmin huomioon, kun päätetään varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, neuvoloista, terveydenhuollosta ja lastensuojelusta. Suomessa tehdään tasokasta tutkimusta lasten kehityksestä, kasvatuksesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Kuunnellaan sitä, ei perstuntumaa tai vaihtuvia poliittisia ideologioita.

Lapsilta säästäminen tulee kalliiksi koko yhteiskunnalle.

Jokaisen päättäjän pitäisi ymmärtää, että hyvä lapsuus ei ole vain lapsiperheiden asia. Yhteiskunnan pyörittämiseen tarvitaan työkykyisiä jäseniä, ja juuri lapsuudessa luodaan pohjaa mielenterveydelle, työkyvylle ja koko myöhemmälle hyvinvoinnille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä tehokkaammin kuin mikään muu koulutus.

Lapsuudesta säästäminen tulee lopulta kalliiksi koko yhteiskunnalle.

2. Lapsiköyhyys on saatava laskuun

Suomalaisen yhteiskunnan kukoistus on perustunut siihen, että kaikille annetaan mahdollisuus. Se on tarkoittanut, että kotiapulaisen tyttärestä voi tulla presidentti ja puusepän pojasta pankinjohtaja. On häpeä ja inhimillisten resurssien tuhlausta, että hyvinvoivassa maassa lapsiperheköyhyys on viime vuosina kasvanut. Tutkimusten mukaan vauvavuonna koettu köyhyys vaikuttaa lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin pitkään.

Koulutuksen on oltava aidosti ilmaista.

Taloudellisesti haavoittuvaisia nuoria perheitä on tuettava nykyistä enemmän. Perhe-etuuksia ei saa enää leikata, ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Koulutuksen on oltava aidosti ilmaista niin, että vanhempien varallisuus ei vaikuta nuorten koulutusvalintoihin.

3. Apua pitää saada, kun sitä tarvitsee

Kun perhe tarvitsee apua esimerkiksi kasvatuspulmiin tai vanhempien jaksamiseen, sitä pitää olla tarjolla nykyistä helpommin. Matalalla kynnyksellä, yhdeltä luukulta, ilman lastensuojelun asiakkuutta. Ajoissa tarjottu apu ehkäisisi ruuhkia lastensuojelussa ja psykiatrisissa palveluissa. Säästyisi rahaa ja inhimillistä kärsimystä.

Sama ennaltaehkäisyn logiikka pätee moneen. Esimerkiksi synnytyspelko on yleistynyt samalla kun synnytysvalmennusta on vähennetty, ja sen hoitaminen vasta pelkodiagnoosin jälkeen on raskaampaa ja kalliimpaa kuin synnytysvalmennuksen tarjoaminen kaikille. Sektioiden osuus on Suomessakin kääntynyt nousuun osin siksi, että vakavan synnytyspelon takia tehtyjen sektioiden määrä on lisääntynyt.

Matalan kynnyksen palveluista säästäminen tulee lopulta kalliiksi – ja vaikuttaa viime kädessä myös meidän kaikkien turvallisuuteen.

4. Tasa-arvoinen vanhemmuus on kaikkien etu

Vanhempien roolit ja työnjako ovat muuttuneet tasa-arvoisemmiksi, mutta tekemistä riittää vielä. Lapselle on turvallista, kun molemmat vanhemmat ovat yhtä läheisiä lohduttajia, ruuanlaittajia, nukuttajia. Parisuhde voi paremmin, kun kumpikaan osapuoli ei yksin uuvu kotitöiden ja lastenhoidon tai taloudellisen vastuun alle, jolloin eroriskikin pienenee.

Tasa-arvoista vanhemmuutta pitää tukea yhteiskunnan tasolla korjaamalla vanhempainvapaa sellaiseksi, että isätkin pitäisivät sitä enemmän.

5. Huomataan se hyvä, mitä meillä on, ja vaalitaan sitä

Suomessa on hieno koulujärjestelmä ja koulutetut ja motivoituneet opettajat. Meillä on turvallinen yhteiskunta, jossa lapsilla on paljon vapautta ja esimerkiksi mahdollisuus liikkua itse kouluun ja harrastuksiin. Suomalaiset äidit ja isät satsaavat vanhemmuuteen ja tekevät parhaansa ollakseen parempia kasvattajia kuin aiemmat sukupolvet. Sen seurauksena on kasvanut empaattinen, tunteista puhuva lasten ja nuorten sukupolvi, jota ei ole kasvatettu kurittamalla ja nöyryyttämällä ja jolla on siksi paremmat tunnetaidot kuin millään aiemmalla sukupolvella. Moneen muuhun maahan verrattuna tyttöjen ja poikien tasa-arvo on meillä jo pitkällä.

Tästä kaikesta voimme olla iloisia ja ylpeitä. Vaalitaan kaikkea hyvää, mitä meillä on, ja kehitetään sitä eteenpäin.