Onko "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö" -termi vanhentunut?

Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan useita muutoksia raiskauslainsäädäntöön. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä samassa yhteydessä tulisi saattaa ajan tasalle myös rikosnimike ”lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö”.

Nimike ”lapsen seksuaalisen koskemattomuuden loukkaus” kuvastaa liiton mielestä täsmällisemmin teon luonnetta ja vakavuutta.

– Uusi rikosnimike ilmaisisi täsmällisesti, mistä rikoksessa on kyse. Siinä loukataan nimenomaan seksuaalista koskemattomuutta, toteaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Heikki Sariola.

– Rikoksen tunnusmerkistöstä poistettiin muutama vuosi sitten seksuaalisen kiihottumisen tai tyydytyksen tavoittelun vaatimus. Nimike lapsen seksuaalisen koskemattomuuden loukkaus olisi sopusoinnussa myös tämän lakimuutoksen kanssa.

Painopiste tulee siirtää tekijästä siihen, mitä teko on sen kohteen kannalta, eli koskemattomuuden loukkaukseen. Hyväksikäyttö-termi keskittyy tekijään. Lapsen seksuaalisen koskemattomuuden loukkaus -termi myös kuvastaa keskusliiton käsityksen mukaan hyväksikäyttöä paremmin lapsiin kohdistuvien tekojen loukkaavuutta.

– Hyväksikäyttö-termi on alusta lähtien istunut vähän huonosti suomenkieleen. Sen aiheuttamat mielleyhtymät vievät monella tavalla harhaan. Yhtäältä viitataan johonkin hyvään. Toisaalta taas hyväksikäyttö synnyttää mielikuvan taloudellisesta riistosta tai hyväksikäytöstä.

– Määritelmän muuttaminen toisi uusia tekoja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän raiskauksen piiriin. Sitä kautta saataisiin tyttöihin ja poikiin kohdistuvat seksuaalisen koskemattomuuden loukkaukset tuomittua samanlaisin perustein ja samantasoisin rangaistuksin, Sariola toteaa.

Lue koko Lastensuojelun Keskusliiton lausunto oikeusministeriölle. 

Lähde: Lastensuojelun Keskusliitto

Taapero ei rauhoittuisi millään unille tai herää yöllä vähän väliä? Kokeile näitä keinoja.

Kysyimme lukijoilta, miksi vauva tai taapero valvottaa, ja miten yöt rauhoittuvat parhaiten.

Raastavinta on, kun...

Vauva on jo jokusen kuukauden nukkunut hyvin mutta alkaa kuin puskista heräillä 30–60 minuutein välein läpi yön itkemään, seurustelemaan tai leikkimään.

Ryömimään oppimisen aikaan illat ja yöt olivat pahimmat. Poika ei olisi halunnut nukkua, vaan pyöri pinnasängyssään ja huusi suoraa huutoa. Sylissä oli hetken hiljaa, kunnes alkoi taas huutaa. Lattialle päästessään oli ensin tyytyväinen ja ryömi menemään mutta oli niin väsynyt, ettei pitkään jaksanut. Huuto oli välillä lohdutonta, välillä raivokasta. Pahimpana yönä nukahdimme vasta puoli kolmelta.

Vauva ei nukahda, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Kello kolmen jälkeen alkaa silmitön raivo, huuto ja itkeminen. Taapero huutaa hetken, ja juuri kun itse nukahdat, aloittaa raivon uudestaan. Lopulta on noustava aamuyöllä kello neljä aamutoimille.

Vanhemmat ovat rättiväsyneitä ja haluaisivat aikaisin nukkumaan, mutta vauva on pirteä kuin peipponen perhepedissä eikä nukahda tissille, ennen kuin on jokeltanut ja kiipeillyt äidin päällä puoli tuntia.

Tämä toimii! 7 hyvää keinoa

Tärkeintä (ja vaikeinta) on ollut psyykata itsensä rauhalliseksi, vaikka väsymys on tuntunut välillä ylitsepääsemättömältä. Usein äidin rauhallinen hengitys on saanut lapsenkin rauhoittumaan vatsan päälle.

Samat rutiinit joka ilta samassa järjestyksessä: iltapala, pesut, iltasatu, valot pois, rauhoittuminen. Kun valot sammuvat, seurustelu loppuu. Yöllä ei puhuta, ei sytytetä tarpeettomasti valoja tai oteta pois sängystä.

Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää.

Illalla ei enää katsella telkkaria tai kuunnella musiikkia kovalla.

Illalla leikkiä, iltapala, kylpyyn tai suihkuun. Yövaatteet päälle, sitten hammaspesu ja iltatissi. Lapsi nukahtaa, kun aikuinen on vieressä, joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä. Yöllä mahdollisimman vähän virikkeitä, jos herää. Syliin ja viereen saa tulla.

Kunnon patja, eli hengittävä luonnonmateriaalista tehty lasten futon, joka ei hiosta ja kutita.

Joskus hyräillään tai silitellään lapsen pyynnöstä.

Paras tapa on ollut se, että olen siirtynyt lastenhuoneeseen patjalle nukkumaan huonon univaiheen ajaksi.

Unikoulu oli ainoa tapa. Jos 1-vuotias nykyisin herää yöllä, en mene huoneeseen edes käymään, ellei huuda ihan kurkku suorana. Siinä tapauksessa käydään rauhoittelemassa ja poistutaan huoneesta. Yleensä nukahtaa tunnin sisällä uudestaan.

Lähde: Vauvan kysely. Juttu on julkaistu Vauva-lehdessä 12/17.

86 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että äitiys on haastavampaa kuin isyys.

Vastauksia kyselyyn tuli lähes 1500. Kaikki vastaajat olivat äitejä. Äitien mielestä lapsiperheen hommat jakautuvat epätasaisemmin kuin olisi tarpeen. Syynä mainitaan äidin ja lapsen vahva suhde, perinne ja miesten uraohjautuvuus.

”Äiti hoitaa uran, kodin ja lapset sekä perheen sosiaaliset suhteet – ja muistaa kaiken. Ja äitiys käy enemmän fysiikan päälle.”

”Äidit tekevät enemmän kotitöitä, ja koska ovat lasten synnyttäjiä, hoitavat lapsia henkisesti paljon enemmän. Isät eivät vain muista.”

Äideillä on kaikki langat väsyneissä käsissään

Raskaus tulee väistämättä äidin hoidettavaksi ja mahdollinen täysimetys on äidin hommaa. Vain äidillä on Suomessa mahdollisuus jäädä äitiysvapaalle, mutta äidit käyttävät myös leijonanosan vanhempain- ja hoitovapaista. Joten vastuu vauvasta on usein enemmän äidin kontolla syntymänsä jälkeen.

”Äitiyslomalla ollessa oletetaan, että äiti hoitaa yöt, kun ei kerran töihin tarvitse lähteä. En ole yli puoleen vuoteen nukkunut yli neljää tuntia putkeen.”

Ajankäyttötutkimuksista tiedetään, että naiset ja miehet tekevät vuosi vuodelta tasaväkisemmin kotitöitä. Silti lapsiperheiden äitejä väsyttää, koska henkinen vastuu arjen sujumisesta on jäänyt heille.

Vanhemmuuteen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Maiju Tokola ei yllättynyt Meidän Perheen Äiti, oletko uupunut -kyselyn vastauksista:

– Äitiysloma, äitiysvapaa tai vanhempainvapaa ovat täysin harhaanjohtavia käsitteitä. Ei se ole lomaa, kun jonglöörinä hoitaa kahdentoista tunnin työpäiviä ja yövuorot päälle vain lapset seuranaan, päivä toisensa jälkeen, ilman kahvitaukoa tai viikonloppua, Tokola sanoo.

Äidit kertovat vastauksissa kokevansa, että lapset eivät vaadi isältä samaa kuin äidiltä.

”Kotona kaikuu ihan koko ajan "äiti -äiti-äiiiitiiiiii", ei niinkään isää. Jos jotain särkyy, kaatuu tai sattuu, kaikki olettavat, että on äidin työ korjata asia. Äidin työ on myös hoitaa kaikki lapsen elämään liittyvät paperityöt, lääkärit, neuvolat, hammaslääkärit, vaateostokset, ruuat, pienten vaatteiden karsimiset ja myymiset ynnä muut asiat, eikä muut perheessä ymmärrä, miksi minä olen niin väsynyt ja kireä.”

”Hoidan lapset ja kodin. Mies käy töissä eikä pidä lomaa. Kannan kaiken vastuun, järjestelen kaikki perheen liikkuvat palikat paitsi en taloudellista vastuuta. Miehellä on kodin ulkopuolistakin elämää töissä.”

”Äidin täytyy huolehtia yhteydenpito kouluun ja päiväkotiin. Äiti huolehtii, että kaikki ovat ajoissa ja tarvittavat tavarat mukana. Äiti tekee suurimman osan kotitöistä. Äiti valvoo yöt lapsen sairastellessa. Äiti osallistuu koulun ja harrastusten myyjäisiin ja muihin tapahtumiin leipomalla, tekemällä käsitöitä ja on mukana itse myyjäisissä.”

Äiti on kapellimestari, puoliso soittelee pyydettäessä mukana

Jos äiti on tottunut vauvavaiheessa selviämään yksin, voi selviämisestä tulla tapa ja avun pyytäminen olla koko ajan vaikeampaa. Kun kysyimme äideiltä, miten vastuu jakautuu perheissä, lähes kolmasosa äideistä kertoi tekevänsä, muistavansa ja vastaavansa lähes yksin kaikesta lapsiin liittyvästä.

57 % äideistä kertoi, että vastaa perheen asioista enemmän kuin puoliso, mutta puolisokin hoitaa asioita pyydettäessä. Vain 10 äitiä eli vain noin 0,5 % lähes 1500 vastaajasta ruksasi vaihtoehdon ”puolisoni vastaa yksin lähes kaikesta, mutta minäkin hoidan asioita, kun hän pyytää”.

”Äiti on aina päävastuussa lapsesta, kun on lapsen luona, johtunee biologisista seikoista. Isä tuntuu kuvittelevan, että jos ei ole määrätty jotakin tehtävää, niin saa laiskotella ja äiti vahtii lasta.”

”Isä voi pestä kätensä tilanteesta ja jättää asiat äidin huoleksi.”

Äidit kokevat olevansa perheensä kapellimestareita puolison soitellessa patarumpuja pyydettäessä. Rooli jää helposti päälle, jos on aina hoitanut kaiken. Maiju Tokolan mukaan miehet ovat myös parempia vetämään omia rajoja kuin naiset. Heillä ei ole samanlaista pärjäämisen tarvetta kuin naisilla. Siinä missä nainen on lasten hoidon lisäksi puunannut päivittäin koko kodin, riittää miehelle, että lapset on hoidettu ja syötetty.

”Äiti taitaa monesti kantaa vastuun kodin ja lasten asioista, vaikka mies osallistuukin tekemällä asioita, kun häntä pyydetään. Tämän näkymättömän jokapäiväisen aivotyön vuoksi äiti taitaa tarvitakin enemmän unta kuin isä. Äiti hoitaa siis kaiken organisoinnin”, yksi kyselyyn vastanneista kertoo.

Vastuusta on vaikea luopua

Toisaalta 46 % vastanneista kertoo, että vaikka olisi mahdollisuus jakaa päävastuu vanhemmuudesta ja kotitöistä jonkun muun, esimerkiksi puolison kanssa, he haalivat työn mieluummin itselleen. Perusteena on, että äidit kokevat tekevänsä asiat itse paremmin ja tehokkaammin:

”Olen kantanut vauvaa sisälläni ja hän on vastuullani eri tavalla. Koen olevani tulkki lapsen ja maailman välillä.”

”Vauva on enemmän äidissä kiinni ja äidistä riippuvainen kun isästä, joten isän on helpompi lähteä harrastuksiin ja töihin kuin minun. Vaikka joskus lähdenkin jonnekin yksin, mietin kuitenkin koko ajan vauvaani, isä osaa ottaa rennommin ja nauttia omasta ajasta.”

”Minähän en tiedä isyydestä, olen äiti, mutta koen äitiyden ja naisen aseman perheessä edelleen niin, että äidillä pitää olla langat käsissään”

”Meidän perheessämme minä hoidan lapsen kustannukset, yöherätykset, aamuherätykset, vaipanvaihdot ja pääasiassa ruokinnatkin. Mies tekee töitä ja töiden jälkeen nukkuu. Minä en nuku juuri koskaan, sillä kun lapsi nukkuu, alan siivoamaan kotiamme ja hoidan pakolliset hommat.”

– Monet uuvuttavat itsensä laittamalla lapsen tarpeet jatkuvasti edelle. Vietetään lapsen kanssa laatuaikaa, ja siivotaan keittiötä sitten yöllä. Vanhempien pitäisi olla itsekkäämpiä, jos se vain on mahdollista, Tokola haastaa vanhempien ajattelutapaa.

Väestöliiton Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa vinkaa, että lapsiperheissä kannattaisi pitää säännöllisin väliajoin työnjakokokous, jossa sovitaan selväsanaisesti, mitä kukin hoitaa vaikkapa seuraavan kuukauden aikana. Kumpikaan vanhempi ei saa puuttua toisen tehtäviin.

– Jos äiti toivoo, että isä ottaa hoitaakseen kummilasten joululahjat, hänen pitää myös hyväksyä miehen valitsemat lahjat ilman mutinoita.

Väsynyt tuore äiti

Äidit kertovat: äitiys on raskaampaa kuin isyys

Äitiydestä tekee todella raskasta sekin, että äitiä vastuutetaan lastenhoidosta paljon enemmän. Minulle on syydetty tämän kahden vuoden aikana, kun vanhempia olemme olleet, paljon enemmän neuvoja kuin miehelleni ja kyselty huomattavasti enemmän perusteluita miksi meidän perheessä lasten kanssa toimitaan milloin mitenkin. Äidille annetaan koko ajan piiloviestinä tai sanotaan ihan suoraan että vanhemmuuden eteen voisi tehdä sekä enemmän että jollain tavalla paremmin asioita ("Älä vilkuile...
Lue kommentti
Vierailija

Äidit kertovat: äitiys on raskaampaa kuin isyys

Minä kyllä tavallaan siedin sen, että erityisesti ensimmäisinä vuosina minulla on suurempi vastuu kuin miehellä. Ajattelen näin ihan biologiankin kannalta, vaikka se monista varmasti vanhanaikaista onkin. Mutta se miten muut puuttuvat äitiyteen ja kuinka paljon syyllisyyttä äitinä joutuu kantamaan milloin mistäkin, on se mikä tekee raskasta tästä. Kyllä se niin tuppaa olemaan, että hyvään isyyteen riittää kun on paikalla ja välillä tarjoaa äidille hengähdystaukoa. Hyvään äitiyteen vaaditaan...
Lue kommentti