Tuhti tietopaketti sikainfluenssasta.

Oireet

Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Influenssa ei tyypillisesti ala pelkällä nuhalla. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys. Oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia influenssassa, mutta näitäkin oireita voi esiintyä. Lapsilla voi olla myös vatsakipua.

Huomattava osa sikainfluenssaan sairastuneista ei saa oireita ollenkaan: jopa yli puolet saanee oireettoman tartunnan. Oireettomatkin kehittävät vasta-aineita, ja vastedes tauti tulee heille lievempänä.

Jo puhjenneen sairauden hoidossa voidaan käyttää viruslääkkeitä, jotka ovat oseltamiviiriä sisältävä Tamiflu ja tsanamiviiriä sisältävä Relenza. Ne ovat turvallisia myös raskaana oleville ja imettäville. Ennaltaehkäisevää viruslääkitystä ei suositella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Milloin lapsi viedään lääkäriin?

Jos lapsi sairastuu ja hänellä on seuraavia oireita, hakeudu heti lääkärin hoitoon:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
  • lapsella on hengitysvaikeuksia hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
  • influenssaoireet katoavat, mutta palaavat kuumeen ja pahentuneen yskän kanssa takaisin.

Miten vaarallinen tauti on?

Sikainfluenssa muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa. Suurin osa sairastuneista ei tarvitse lääke- tai sairaalahoitoa. Sikainfluenssaan sairastunee kuitenkin normaalia suurempi osa väestöstä kuin kausi-influenssaan.

Sikainfluenssaan liittyy jälkitautien, esimerkiksi keuhkokuumeen vaara. Jälkitautien tärkein aiheuttaja on pneumokokkibakteeri. Yli kaksikuukautisille lapsille suositellaan pneumokokkikonjugaattirokotetta, joka ei toistaiseksi ole kansallisessa rokotusohjelmassa. Rokotteen saamiseksi tarvitaan siis resepti, ellei lapsi ole alle kolmivuotias ja kroonisesti sairas.

Pikkulasten rokottaminen suojelee bakteerilta myös vanhuksia, joille keuhkokuume on vaarallinen.

Jos influenssan oireet katoavat, mutta palaavat uudestaan, ota heti yhteys lääkäriin.

Sikainfluenssan riskiryhmät

Riskiryhmiin kuuluvien pitää ottaa puhelimitse yhteys terveyskeskukseen tai lääkäriin, jotta hoidon tarve voidaan selvittää.

Raskaana oleva on riskiryhmää, samoin sairaalloisesti ylipainoinen ja pitkäaikaissairas. Lisäksi riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, aineenvaihduntasairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. Lue riskiryhmistä lisää THL:n sivuilta.

Vastasyntyneen puolustuskyky on huono ylipäätään, mutta vauva saa jonkin verran suojaa äidin vasta-aineista. Vastasyntyneet eivät joudu tekemisiin laajojen ihmisjoukkojen kanssa, joten tartunnanaiheuttajia on vähemmän. Pikkuvauvalle tauti on sen verran kova, että se hoidetaan sairaalassa.

Näin toimit sikainfluenssassa

  • Jos ei kuulu riskiryhmään, voi sairastaa kotona. Sairaana ei saa mennä kouluun, päiväkotiin tai töihin.
  • Tartunnan saaneet levittävät virusta vuorokauden ajan ennen oireita ja jopa viikon ajan sairastumisen jälkeen. Oireinen ihminen on erityisen tartuttava muutaman ensimmäisen vuorokauden ajan.
  • Pyydä jotakuta toista käymään asioilla ja kaupassa puolestasi
  • Älä hoida pientä lasta sairastuttuasi.
  • Jos lapsi sairastuu, vain yhden aikuisen kannattaisi hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan ei pitäisi olla ensisijainen hoitaja.
  • Jos kuulut riskiryhmään etkä voi välttää hoitamista, hanki suu-nenä-suojain.
  • Älä kutsu kotiin vierailijoita.
  • Jos mahdollista, sairastuneen kannattaa oleskella eri huoneessa kuin muiden.
  • Kuivaa kädet paperipyyhkeellä tai varaa kaikille omat käsipyyhkeet.
  • Huolehdi ilmanvaihdosta.
  • Huolehdi nesteytyksestä.
  • Jos sairastunut lapsi yskii sylissäsi, aseta hänen leukansa olkapäälle niin, ettei hän yski sinua päin.
  • Lapset ja pitkäaikaissairaat tartuttavat tautia eteenpäin vielä oireiden hävittyä. Päiväkodista ja koulusta pitää pysyä pois, kunnes lapsi on ollut kuumeeton ja oireeton vähintään vuorokauden.
  • Heitä käytetyt nenäliinat pois ja pese kätesi koskettuasi niihin.
  • Pyyhi pöydät ja muut kosketuspinnat päivittäin puhdistusaineella.
  • Sairastuneiden liinavaatteet ja astiat pitää pestä ennen kuin muut koskevat niihin. Älä pidä pyykkejä sylissäsi, kun nostelet niitä koneeseen. Pese kätesi kosketeltuasi likaisia pyykkejä. Sairastuneiden pyykkejä tai tiskejä ei kuitenkaan tarvitse pestä erikseen.

Näin vähennät tartuntavaaraa

  • Sikainfluenssa tarttuu kuten muutkin influenssataudit: yskiessä ja aivastaessa sekä hengitystie-eritteillä tahriintuneiden käsien välityksellä.
  • Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Heitä käytetty nenäliina roskiin.
  • Jos nenäliinaa ei ole, yski tai aivasta hihan yläosaan, kyynärtaipeen kohdalle.
  • Hyvä hygienia suojaa tavalliselta flunssataudilta - miksei siis sikainfluenssaltakin?
  • Puhdas vesi ja saippua ovat käsien pesuun kaikkein parhaat.
  • Jos vettä tai saippuaa ei ole, voit käyttää desinfioivaa geeliä.
  • Ota sormukset pois, kun peset käsiäsi.
  • Vältä silmien, nenän ja suun koskettelua likaisin käsin.

Lue myös Vauva.fi:n tietopaketti Sikainfluenssa ja raskaus.

 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla