Jos vanhempi jatkuvasti käyttää sanaa varo, se menettää merkityksensä.

Varo ettet tipu! Varo ettet kaadu! Varo reunaa! Varovasti nyt siellä ylhäällä... 

Lapsen varoittelu on ihan inhimillistä: Emmehän halua, että sille rakkaimmalle sattuu mitään. Turvallisuuspuhetta tulvii ympärillemme. Olemme sukupolvi, joka otti käyttöön turvavyöt, pyöräilykypärän ja erilaisten liikuntaharrastusten suojavarusteet. Emme vain yksinkertaisesti voi olla varoittelematta lasten töheltäessä sinne tänne, keikkuessa oksilla ja kiipeillessä pelottomasti, koska meidät kasvatettu suojautumaan. 

Konttauskypärille, turvaistuinten vanhenemispohdinnoille tai sängyn turvakaiteille tekee ehkä mieli hymähdellä, jos omat lapset on kasvatettu aikana, jolloin takapenkillä sai seistä. Mutta on lisääntyneellä turvallisuudella ollut vaikutustakin: tapaturmat ja lapsikuolemat ovat vähentyneet selkeästi. 

Välillä menee silti överiksi. Meitä jännittävät myös liukumäet, kaatuva maito tai vesilätäköt. Jatkuva varoittelu voi tehdä lapsesta ylivarovaisen ja vanhempi saattaa siirtää omat pelkonsa lapseen. Ja jos lapsi ei koskaan opi tuntemaan, että matalalta tippuessa sattuu, miten hän oppii varomaan korkealla? Usein jatkuva varoittelu kaikuu kuuroille korville, koska varo-sana menettää merkityksensä, kun sitä käytetään liian usein. 

– Minkä käsityksen lapsi saa itsestään, kun ympärillä on koko ajan aikuisten huoli siitä, miten hän pärjää? Muistan itse, miten tärkeää oli, että aikuinen osoitti luottamusta. Mitä, jos tällaisia kokemuksia ei enää tulekaan? sanoo lapsuuden hallintaa tutkinut professori Harriet Strandell Helsingin yliopiston so­siaalitieteiden laitokselta.

Kokosimme 20 lausetta, joilla vanhempi voi korvata sanan "varo":

1. Mitä teet?

2. Tarvitsetko apua?

3. Muista hallittu jarrutus.

4. Oletko tukevasti siellä ylhäällä?

5. Pidätkö tiukasti kiinni?

6. Rauhallisesti.

7. Olen tässä, jos tarvitset minua.

8. Juokse vain, mutta laita ­­­___ pois.

9. Onko sinulla riittävästi tilaa tehdä noin?

10. Mitä suunnittelet tekeväsi?

11. Siirry kauemmaksi.

12. Liiku hitaasti ja rauhallisesti ___ lähellä.

13. Katso ympärillesi.

14. Häiritsetkö nyt jotakuta?

15. Tuntuuko sinusta, että pysyt varmasti pystyssä?

16. Pystytkö tuohon ilman, että kaadut?

17. Tuntuuko sinusta, että kaikilla on hauskaa, vaikka toimit noin?

18. Mieti, olisiko kivaa, jos joku tekisi sinulle noin.

19. Sinuun sattuu, jos teet noin.

20. Laske se kivi maahan. Mitään ei heitetä.

Vierailija

Kun tekee mieli huutaa "varo", kokeile näitä sen sijaan

No eiväthän nuo kaikki käy edes samankaltaisiin tilanteisiin. Jos toisella on kivi kädessä, ei silloin karjaista varo. Jos muksu on kiipeilytelineessä, joka on hänelle hiukan tavallista vaativampi, seison henkeä pidättäen vieressä, puren kieleeni ja sanon, että hienosti menee, juuri noin, muista kunnon käsiote ennen kuin siirrät jalkoja. Mahalihakset palautuvat krampista joskus parin tunnin päästä, kurkku on käheä pidätellystä kirkunasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen

Bloggari Tiina Arponen vinkkaa maistuvat herkut leppoisiin kesäpäiviin. 

Pidät käsitöihin keskittyvää Muita ihania -blogia. Millainen ruuanlaittaja olet?

”Teen melko tavallisia arkiruokia. Suurin toiveeni on, että tekemäni ruoka maistuisi kaikille kolmelle lapselleni. Joskus innostun kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Silloin leivon sämpylöitä ja valmistan pihvit sekä salaatit itse alusta alkaen. Sanoisin, että olen hyvä ruuanlaittaja, mutta en aina erityisen innostunut, joten kalapuikot ovat välillä ihan ok.”

Grillikausi on alkanut. Mitkä ovat teidän perheenne kesäsuosikkeja?

”Makkara ja maissi tietysti ovat lasten lemppareita. Itse tykkään valmistaa siihen seuraksi jotain hyvää lihaa, ananasta, sieniä sekä muhkean salaatin. Kun pöydässä on paljon kaikkea, ollaan täydellisen grilliaterian ytimessä.”

Asutte kerrostalossa, jonka sisäpihalta löytyy asukkaiden yhteinen grillipaikka. Mitä siellä yleensä valmistuu? 

”Kesäisin grillaamme pihallamme harva se ilta. Useimmiten paistamme makkaraa, hodareita ja erilaisia vartaita, mutta viime kesänä innostuimme myös pyöräyttämään pizzoja naapureiden kanssa.”

Grillatut maissit

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Maissi on kesäpöydän klassikko. Kokeile maustaa maissi majoneesilla, ja saat siihen uutta twistiä. Ohjeen löydät täältä.

Tortillaveneet

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Tortillaveneistä saat helposti varioitua kasvis- ja lihaversion. Tästä löydät ohjeen hauskoihin kesäherkkuihin.

Jäätelö ja paahdetut mansikat

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Helppo herkku syntyy ilman jäätelökonetta. Voit tarjoilla jäätelön lisukkeena mansikoita, mutta myös muut marjat käyvät. Kurkkaa resepti täältä!

Juttu on julkaistu kesäkuun Meidän Perheessä.

Mökkiolosuhteet tekevät immuunipuolustusjärjestelmälle hyvää.

Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo kahden viikon altistus erilaisille maaperästä löytyville mikrobeille voi parantaa ihmisen vastustuskykyä. Kun keho saa torjuttavakseen monipuolisesti luonnon tavallisia ja vaarattomia bakteereja, se pysyy ikään kuin hereillä ja osaa erottaa ihmiselle oikeasti haitalliset bakteerit. 

– Jos elimistö ei saa riittävästi mikrobialtistusta, immuunipuolustusjärjestelmän kyky kontrolloida ylilyöntejä heikkenee, Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty kertoo. 

Esimerkiksi kaupungissa asuva lapsi ei välttämättä altistu arjessa riittävästi luonnon omille bakteereille, jolloin seurauksena voi olla erilaisia allergioita tai  suolistosairauksia.

Tutkimuksessa koehenkilöiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineksia.

Tutkimuksessa oli mukana kaupungissa asuvia koehenkilöitä, joiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineita. Sen jälkeen kädet pestiin vain vedellä. Tutkimuksessa selvisi, että kahden viikon jakson jälkeen koehenkilöiden mikrobisto oli monipuolisempi kuin ennen testiä.

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla lapsilla on vähemmän atooppista ihottumaa kuin kaupunkilaislapsilla. Hyviä bakteereja ja mikrobeja löytyy erityisesti metsästä.

Joten kesän mökkireissulla voi relata rauhassa: jos lapsi möyrii mullassa eikä pese heti perään käsiään, se on ihan okei. Hän kasvattaa huomaamattaan vastustuskykyään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.