Jos vanhempi jatkuvasti käyttää sanaa varo, se menettää merkityksensä.

Varo ettet tipu! Varo ettet kaadu! Varo reunaa! Varovasti nyt siellä ylhäällä... 

Lapsen varoittelu on ihan inhimillistä: Emmehän halua, että sille rakkaimmalle sattuu mitään. Turvallisuuspuhetta tulvii ympärillemme. Olemme sukupolvi, joka otti käyttöön turvavyöt, pyöräilykypärän ja erilaisten liikuntaharrastusten suojavarusteet. Emme vain yksinkertaisesti voi olla varoittelematta lasten töheltäessä sinne tänne, keikkuessa oksilla ja kiipeillessä pelottomasti, koska meidät kasvatettu suojautumaan. 

Konttauskypärille, turvaistuinten vanhenemispohdinnoille tai sängyn turvakaiteille tekee ehkä mieli hymähdellä, jos omat lapset on kasvatettu aikana, jolloin takapenkillä sai seistä. Mutta on lisääntyneellä turvallisuudella ollut vaikutustakin: tapaturmat ja lapsikuolemat ovat vähentyneet selkeästi. 

Välillä menee silti överiksi. Meitä jännittävät myös liukumäet, kaatuva maito tai vesilätäköt. Jatkuva varoittelu voi tehdä lapsesta ylivarovaisen ja vanhempi saattaa siirtää omat pelkonsa lapseen. Ja jos lapsi ei koskaan opi tuntemaan, että matalalta tippuessa sattuu, miten hän oppii varomaan korkealla? Usein jatkuva varoittelu kaikuu kuuroille korville, koska varo-sana menettää merkityksensä, kun sitä käytetään liian usein. 

– Minkä käsityksen lapsi saa itsestään, kun ympärillä on koko ajan aikuisten huoli siitä, miten hän pärjää? Muistan itse, miten tärkeää oli, että aikuinen osoitti luottamusta. Mitä, jos tällaisia kokemuksia ei enää tulekaan? sanoo lapsuuden hallintaa tutkinut professori Harriet Strandell Helsingin yliopiston so­siaalitieteiden laitokselta.

Kokosimme 20 lausetta, joilla vanhempi voi korvata sanan "varo":

1. Mitä teet?

2. Tarvitsetko apua?

3. Muista hallittu jarrutus.

4. Oletko tukevasti siellä ylhäällä?

5. Pidätkö tiukasti kiinni?

6. Rauhallisesti.

7. Olen tässä, jos tarvitset minua.

8. Juokse vain, mutta laita ­­­___ pois.

9. Onko sinulla riittävästi tilaa tehdä noin?

10. Mitä suunnittelet tekeväsi?

11. Siirry kauemmaksi.

12. Liiku hitaasti ja rauhallisesti ___ lähellä.

13. Katso ympärillesi.

14. Häiritsetkö nyt jotakuta?

15. Tuntuuko sinusta, että pysyt varmasti pystyssä?

16. Pystytkö tuohon ilman, että kaadut?

17. Tuntuuko sinusta, että kaikilla on hauskaa, vaikka toimit noin?

18. Mieti, olisiko kivaa, jos joku tekisi sinulle noin.

19. Sinuun sattuu, jos teet noin.

20. Laske se kivi maahan. Mitään ei heitetä.

Vierailija

Kun tekee mieli huutaa "varo", kokeile näitä sen sijaan

No eiväthän nuo kaikki käy edes samankaltaisiin tilanteisiin. Jos toisella on kivi kädessä, ei silloin karjaista varo. Jos muksu on kiipeilytelineessä, joka on hänelle hiukan tavallista vaativampi, seison henkeä pidättäen vieressä, puren kieleeni ja sanon, että hienosti menee, juuri noin, muista kunnon käsiote ennen kuin siirrät jalkoja. Mahalihakset palautuvat krampista joskus parin tunnin päästä, kurkku on käheä pidätellystä kirkunasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Imetyskouluttajan mielestä monelle äidille on, epäselvää missä he voivat imettää. Vauva.fi:n kyselyyn vastanneet äidit kannattavat lakia.

Kätilö ja imetyskouluttaja Anitta Nykyrin mukaan Suomessa on todellinen tarve laille, jonka mukaan äiti saisi imettää lastaan paikasta riippumatta. Myös suurin osa Vauvan kyselyyn vastanneista haluaisivat turvata julki-imetyksen lailla. 

Nykyri on ollut mukana kansallisessa imetyksen edistämisen seurantaryhmässä. Ryhmä on yhdessä tuottanut imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018–2022.

– Imettäminen on asia, jota pidetään luonnollisena. Silti imettävä äiti herättää ihmisissä enemmän tunteita kuin vaikka mainoksen vähäpukeinen nainen, Nykyri pohtii.

Nykyrin mukaan useat äidit ovat sitä mieltä, että emme tarvitse lakia turvataksemme niinkin itsestäänselvää asiaa kuin imetys. Samanlaisia mietteitä oli Vauva.fi:n kyselyyn vastanneella äidillä:

”Olen imettänyt molempia paikasta ja ajasta riippumatta, mikäli lapsi on ollut nälkäinen. En yritä piilotella tai peitellä itseäni, mutta siisteillä ja hyvillä imetysvaatteilla siihen ei ole tarvettakaan, koska mitään ylimääräistä ei näy. Tarkoitus on ruokkia lapsi, ei aiheuttaa pahennusta tai saada kanssaihmisiä vaivaantumaan.”

Toisaalta monella äidillä on myös erilainen kokemus julki-imetyksestä:

Lääkärin odotushuoneessa eräs hoitaja koitti kovasti patistaa minua 'auttavaisesti' huoneeseen imettämään käytävällä istumisen sijaan. Vauva suuttui nälkäisenä kun hoitajan kanssa piti väitellä.”

Koen, että periaatteessa voisin imettää julkisella paikalla, mutta se tuntuu hieman epämiellyttävältä. Pelkään, että joku pahoittaa mielensä.”

”Ollaan pyydetty poistumaan paikalta useamman kerran (ostoskeskukset, ravintolat) ja minua on katsottu halveksuvasti.”

Kannusta ja tsemppaa arvostelun sijaan

Nykyrin mielestä moni äiti on epävarma siitä, voiko jossain tietyssä paikassa imettää. Myös sosiaalinen media avaa tilaa imetyskeskustelulle, ja negatiiviset kokemukset tuodaan julki herkästi.

– Suomessa häveliäisyyskulttuuri voi olla osaltaan syynä siihen, että julkisesti imettävää äitiä katsotaan pitkään. Lisäksi imetysluku oli meillä pitkään pieni, joka taas tarkoitti sitä, että imetys ei näkynyt julkisesti juuri ollenkaan, Nykyri pohtii. 

Jotkut Vauvan kyselyyn vastanneista miettivät, pitääkö imettäessä olla hienotunteinen. Kuinka paljon saa näkyä tai kuulua?

Olen peittänyt vauvan pään ettei tissi ole vilkkunut kaikelle kansalle. Vauvaa saa ja pitää syöttää julkisissa tiloissa, mutta hienotunteisesti. Niin, ettei rinta ole siinä kaikkien katseiden alla.”

Olisiko parempi että vauva huutaa nälkäänsä? Minusta se on ihan luonnollinen asia, että vauvaa imetetään silloin kun sillä on nälkä. Niin on ennenkin tehty”, kommentoi eräs lukija.

Nykyrin mielestä julki-imetys tuo äideille mahtavan tilaisuuden vertaistuelle. 

– Haasteet kuuluvat imetykseen. Olisi mahtavaa, jos äidit voisivat arvostelun sijaan tsempata ja kannustaa toisiaan. 

Maailmalla julki-imetys on turvattu lailla muun muassa Australiassa, Britanniassa sekä osassa Yhdysvaltoja. Tämä tarkoittaa, että imettävää äitiä ei saa lain mukaan pyytää esimerkiksi ravintolan vessaan imettämään, vaan äidillä on oikeus imettää lasta ravintolapöydässä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kaija Storbom ja Antti Lindtman Linnan juhlissa 2015. Kuva: Antti Hämäläinen

Pariskunnalle sataa onnitteluja, kun he kertoivat tyttärensä syntymästä sosiaalisessa mediassa.

Kansanedustaja Antti Lindtman, 35, ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54, ovat saaneet esikoisensa. Pariskunnan tytär syntyi Naistenklinikalla Helsingissä. Lindtman kertoi onnellisesta perhetapahtumasta Instagramissa ja Facebookissa. 

 

Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, kaikki hyvin❤️

Henkilön Antti Lindtman (@anttilindtman) jakama julkaisu

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni, Lindtman kirjoittaa kuvansa postauksessa.

– Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin. Elämä on tässä ja nyt.

Pariskunta on puhunut avoimesti siitä, miten vaikeaa lapsen saaminen on heille ollut. Nyt pienelle perheelle sataa onnitteluja myös sosiaalisen median kautta. 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.