Lapsen saatuaan perheet suunnittelevat matkansa tarkemmin kuin ennen lapsia. Lentomatkustaminen on pysynyt suosiossa ilmastonmuutoksesta huolimatta.

Lasten syntymän jälkeen matkailuharrastus saa jäädä – tai ainakin vaellus Andeilla vaihtuu varpaiden liottamiseen lastenaltaassa Alanyassa. Vai käykö näin sittenkään? 

Meidän Perheen matkustuskysely lapsiperheille paljastaa, että reissaamisen palo ei sammu, vaikka matkasuunnitelmia katsotaankin toisenlaisten silmälasien läpi kuin ennen lapsia. Kyselyyn tuli 370 vastausta.

”Aikaisemmin saatoimme lähteä suunnittelematta matkaan. Nykyään selvitämme kuukausia ennen reissua Google Mapsin kautta lähimmät vaippakaupat”, kertoo kyselyyn vastannut kolmen lapsen äiti.

Samoin kokee 37-vuotias Emilia, jolla on yksi lapsi: ”Ennen lapsia säästimme rahaa esimerkiksi ostamalla lentoja eri firmoista eri lipuille. Emme takuulla googlanneet kaupungin leikkipuistoja.”

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Määränpää vaihtuu

Puolet vastaajista kokee, että matkustaminen on lasten syntymän myötä vähentynyt. Joka kolmas taas kertoo, että matkat ovat aiempaa lyhyempiä.

Lapin yliopiston sosiologian ja matkailututkimuksen professori Antti Honkanen vahvistaa, että vanhemmaksi tuleminen vaikuttaa yleensä matkustamiseen juuri näin: matkustaminen vähenee, matkat kenties lyhenevät, ja kohteet vaihtuvat.

”Usein tulee valittua helppo pakettiloma”, tiivistää kahden lapsen äiti.

”Rantalomilla emme käyneet juurikaan ennen lapsia, mutta lasten kanssa ne ovat kivoja. Shoppailumatkat ovat lasten kanssa hankalia”, sanoo neljän lapsen äiti.

Monet kertovat, että kohdelistalle kuuluvat poikkeuksetta huvipuistot, kotieläinpihat ja muut lapsia kiinnostavat paikat.

Laatua lapsiperheelle, kiitos

Lapset panevat vanhemmat miettimään, mihin matkalla oikeasti kannattaa panostaa. Moni kertoo esimerkiksi majoitusten laadun parantuneen verrattuna aiempaan.

”Haluamme parempitasoisen mökin. Lasten kanssa pesukone, tiskikone, sisävessa ja juokseva vesi helpottavat paljon,” kertoo Miia, jonka kolmilapsinen perhe reissaa paljon lasten harrastusten vuoksi.

”Haluan ehdottomasti all inclusive -hotellin, jos matkustamme lapsen kanssa ulkomaille”, yhden lapsen äiti sanoo.

 Silti lapsiperheiden matkasuunnitteluun vaikuttaa yksi iso asia: raha.

– Usein lasten syntymän yhteyteen voi ajoittua myös esimerkiksi asunnon osto. Koska lapset lisäävät matkustamisen kustannuksia, tilanne voi usein olla se, ettei rahaa kerta kaikkiaan ole, Honkanen selittää.

Myös esimerkiksi perhevapaat vaikuttavat rahatilanteeseen. ”Rahat ovat nyt tiukemmassa, eli pitää suunnitella etukäteen, missä käy ja mihin laittaa enemmän rahaa”, sanoo 38-vuotias nelilapsisen perheen äiti.

Matkustusinnokuudesta huolimatta ulkomaanmatkalle päästään vain kerran vuodessa tai harvemmin. Kotimaassa matkustaa useampi: lähes kaksi kolmesta vastaajista kertoo tekevänsä vähintään kaksi kotimaanmatkaa vuodessa.

Mitä isompi, sitä kalliimpi

Kun lapset varttuvat, heiltä peritään täydet lentolipun hinnat, eivätkä he välttämättä mahdu enää samaan hotellihuoneeseen vanhempien kanssa. Puolella vastaajista tämä on vaikuttanut matkustamiseen jonkin verran tai paljon.

”On erittäin hankala löytää hotellia, jossa huoneeseen mahtuisi koko perhe. Hinnat nousevat pilviin, sillä joudumme ottamaan kaksi huonetta”, neljän lapsen äiti kertoo.

”Kaikki maksaa enemmän. Perhelippuihin kuuluu useimmiten vain kaksi lasta ja kaksi aikuista, ja lasten iätkin on rajattu aika nuoriksi. Onneksi luontokohteet eivät maksa mitään”, kertoo toinen nelilapsisen perheen äiti.

”Viidelle joutuu varaamaan majoituksen hyvin aikaisin”, kyselyyn vastannut kolmen lapsen isä mainitsee.

Eikö ilmasto kiinnostakaan?

Ilmastonmuutos on tapetilla. Maata pitkin matkustaminen ja kotimaankohteiden suosiminen ulkomaanmatkojen sijasta ovat matkailun nousevia trendejä, kertoo Antti Honkanen.

Silti miltei 70 prosenttia Meidän Perheen kyselyyn vastanneista sanoi, ettei ilmastonmuutos ole vaikuttanut heidän lentointoonsa. Yhtä moni kertoi, että kotimaanmatkat eivät ole lisääntyneet ulkomaanmatkojen kustannuksella.

– Noin joka kolmas on silti tehnyt asian eteen jotain, Antti Honkanen iloitsee.

– Useinhan uusien trendien suunnannäyttäjät ovat nuoria, esimerkiksi opiskelijoita. Ilmastonmuutoksen suhteen lapsiperheet ovat kuitenkin erityinen ryhmä, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa juuri lasten tulevaisuuteen. Tutkimustietoa tästä ei ole, mutta voi hyvinkin olla, että lapsiperheet ovat hiukan muita tiedostavampia ilmastonmuutoksen suhteen.

Ilmastoystävällisempiä valintoja ei silti tehdä pelkillä asennemuutoksilla. Varsinkin jos raha on tiukassa, halu tehdä parempia valintoja ei välttämättä riitä.

– Lennot ovat usein valtavan edullisia: Helsingistä saattaa päästää Berliiniin halvemmalla kuin junalla Pohjois-Suomeen.

Ilmastoystävällisten valintojen tekeminen vaatii myös sitä, että osaa hakea tietoa eri paikoista ja usein vierailla kielillä.

– Lentojen hakuun on vaikka miten paljon hakukoneita, mutta jos haluaa mennä maata pitkin Helsingistä Ateenaan, lippujen löytäminen ei ole ollenkaan niin helppoa, Honkanen sanoo.

Tulevaisuudessa matkojen suunnittelu todennäköisesti helpottuu. 

– Nyt tehdään kovasti töitä sen eteen, että asiakas voisi ostaa matkan ovelta ovelle yhdestä paikasta ja yhdellä lipulla. Samalla lipulla olisivat esimerkiksi bussimatka juna-asemalle, junalippu ja taksi perillä juna-asemalta kohteeseen. Siitä voi tulla todellisuutta myös kansainvälisesti.

Helppous tulee ensin

Ilmastovalintojen tekemiseen vaikuttavat myös saatavilla olevat vaihtoehdot. Kaikkiin matkakohteisiin ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla, eivätkä kaikki lapsiperheet asu juna-aseman vieressä. 

Neljän hengen junalippujen hinta nousee myös yleensä korkeammaksi kuin automatkan, ainakin niillä perheillä, joilla auto on joka tapauksessa käytössä.

”Saimme auton, kun kolmas lapsemme oli yksivuotias. Siihen asti kuljimme luonnollisesti junalla ja mummojen piti hakea meitä, viisihenkistä perhettä, autolla juna-asemilta. Nyt sujuu helpommin omalla autolla”, muistelee kolmilapsisen perheen äiti.

Kyselyyn vastanneista noin joka kolmas kertoo lisänneensä kotimaanmatkailua ulkomaanmatkojen sijaan. Silti vain noin joka kuudes oli tehnyt viimeisimmän kotimaanmatkansa junalla tai bussilla: kolme neljästä turvautui yhä autoon.

Reissaaminen osa minää

Kaikki vanhemmat eivät halua pienten lastenkaan kanssa rantalomalle tai hotelliin, jonka palveluihin kuuluvat lastenkerhot. Kun matkojen ostaminen on helppoa myös ilman matkatoimiston apua, kohdevalikoima laajenee. Vain noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi, että lasten syntymä on saanut heidät suosimaan pakettimatkoja. Suurin osa haluaa – ja osaa – suunnitella ulkomaanmatkansakin itse.

Antti Honkanen kertoo, että matkustaminen on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Se ei häviä minnekään vain siksi, että perheeseen on tullut uusia jäseniä.

– Matkustaminen on tärkeä keino erottautua. Niinpä sekin voi olla tärkeää, että lapsen syntymän jälkeenkin matkailuvalinnat eroavat muiden valinnoista.

Ympäristötietoinen seikkailijavanhempi haluaakin siis ehkä viedä lapsen Trans-Siperian junalla Pekingiin eikä suoralla lomalennolla Rhodokselle. 

Ulkomaiset lähikohteet pitävät pintansa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yleisimpiä ulkomaanmatkojen kohteita ovat Ruotsi, muut Pohjoismaat sekä Viro ja muu Baltia.

Pariisissa lakon aikaan

Yksi asia kyselyssä tuli selväksi: vaikka matkaa kuinka suunnittelisi, valitsisi kohteet lasten mukaan ja ottaisi kaiken huomioon, matkustaminen lasten kanssa on välillä melkoista sähellystä – joka pitää usein sisällään jos jonkinlaisia eritteitä.

”Nuorimmainen kakkasi hotellin uima-altaaseen lähtöpäivänä”, kahden lapsen äiti muistelee. ”Muistan edelleen automatkan Mallorcan vuoristossa serpentiinitiellä, kun takapenkillä yksi voi pahoin, toinen kiljui lisää ja kolmas nukkui”, kertoo kolmelapsisen perheen äiti.

Kuivaksi opettelu on erityisen haastava vaihe matkailua rakastaville vanhemmille: ”Poikamme ilmoitti päivää ennen sukutapaamiseen lähtöä, että vaippaa ei enää tarvita. Perillä kävimme leikkipuistossa ja katselimme nähtävyyksiä. Juuri, kun pysähdyimme suihkulähteen luokse, poika ilmoitti, että pissattaa. Ja niin hän sitten pissasi. Housuun. Keskellä kaupunkia. Nauratti ja harmitti, meidän vikammehan se oli, kun emme tajunneet.”

Silti juuri sähläys on osa matkailun taikaa: ”Parhaita vat olleet sellaiset hetket, kun on selvitty jostain hankalasta tilanteesta yhdessä, vaikkapa Pariisin julkisen liikenteen lakosta”, kahden lapsen äiti kirjoittaa.

Parasta on lasten ilo

Lasten vilpitön ilo uusien kokemusten edessä on avain siihen, miksi niin moni pakkaa laukut lastenkin kanssa, hinnasta ja väistämättömästä sähellyksestä huolimatta. Lomat ovat ainutkertaisia perheen yhteisiä kokemuksia, ja lasten kanssa reissatessa vanhempikin pääsee näkemään tutut kohteet uusin silmin. Monelle vastaajalle lomat ovat kaivattua perheen yhteistä aikaa, sillä arjessa vanhempien työvuorot ja arjen rumba voivat kutistaa yhteisen ajan minimiin.

Lasten ilo on matkailun suola, vahvistaa yhden lapsen äiti Sari: ”Mieleen on jäänyt se, kun nousimme alppikylässä ensimmäistä kertaa vuoren huipulle. Nelivuotias tyttäreni oli haljeta innosta. Ja kun kaiken lisäksi vuoren päällä oli lunta kesällä!”

Lapset innostavat vanhempiaan  haastamaan vanhat matkustustottumuksensa ja kokeilemaan uusia asioita. Uusia kokeiluja kyselyyn vastanneille ovat muun muassa Disney World, matka Omaniin ja all inclusive -hotellit. Muuan perhe muistelee kaihoisasti lapsille suunnattua huippuhotellia Espanjassa, toisen lapset taas intoilevat uusista arkisista asioista, kuten vuokramökin parvisängystä. Monet raportoivat, kuinka lapsen uimataito löytyi juuri lomareissun lämpimissä vesissä.

Lasten kanssa harrastaminen ei läheskään kaikille tarkoita pelkkää varpaiden uittamista uima-altaassa, sillä uusien kokemusten listalle pääsivät myös kanoottimatkat, vaeltaminen ja riippuliito.

”Parasta on lasten rajaton riemu, kun he tutkivat uusia paikkoja!” vahvistaa kahden alle kouluikäisen kanssa reissaava äiti.

”Vanhemmatkin voivat ottaa rennosti ja mennä mukaan hassutteluun”, 21-vuotias yhden lapsen äiti tiivistää.

Sitä ei voi mitata rahassa.

Teksti
Kuvat
Julia Tavast