Nelihenkisen perheen kaksiossa ei tarvita lastenhuonetta. Sen sijaan Victoria-äiti sisustaa lapsilleen hempeitä leikkinurkkauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miten kerrostalokaksiosta tuli nelihenkisen perheen koti?

Victoria: Puolisoni Mika asui asunnossa ensin yksin, kunnes muutin hänen luokseen kuusi vuotta sitten. Perheemme on kasvanut sen jälkeen kahdella lapsella, mutta emme ole halunneet muuttaa pois. Osittain kyse on rahasta. Minä olen opiskelija, emmekä halua tällä hetkellä ottaa isompaa asuntolainaa. Toisaalta lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät he tarvitse omia huoneita. Tykkään myös siitä, että kun tilaa ei ole paljon, olemme aina yhdessä ja lähellä toisiamme.

Perhe

  • Victoria, 27, ja Mika Laaksonen, 30, sekä lapset Claudia, 2, ja Valeria, 8 kk, asuvat 59 neliön kerrostalokaksiossa.
  • Victoria opiskelee kääntäjäksi, ja Mika työskentelee ilmastointi­asentajana.
  • Victoriaa voi seurata Instagramissa @laa_victoria.

Miten pärjäätte yhdellä makuuhuoneella?

Onhan makuuhuoneemme ahdas, kun siellä on kolme sänkyä. Kun Valeria syntyi, suunnittelin ja mietin paljon sänkyjen paikkaa ja sitä, miten huoneesta saa toimivan. Mutta toistaiseksi ratkaisu on ollut onnistunut. Nukun itsekin paremmin, kun lapset ovat samassa tilassa, eikä yöllä tarvitse lähteä eri huoneeseen, jos lapset heräävät.

Sisustuksellisesti huone on yhtenäinen, kun sänkyjen ja tekstiilien tyyli ja väritys ovat samanlaiset. Maalasimme kaksi seinää petroolinsinisellä. Nyt seinät on koristeltu kullanvärisillä tarrakuvioilla, mutta ne on helppo irrottaa ja tehdä seinistä aikuismaisemmat, jos siirrämme oman parivuoteemme sille seinustalle.

Lapsilla on jokaisessa huoneessa leikkinurkkaus. Miksi?

Lapsillamme ei ole omaa huonetta, joten pitää olla luova ja keksiä, missä leluja säilytetään. Kotimme jokaisesta huoneesta löytyy leikkinurkkaus, esimerkiksi keittiöstä leikkikeittiö. Haluan rakentaa lapsille satumaisen kauniita tiloja, joissa heidän on kiva leikkiä ja joista jää ihania lapsuusmuistoja.

Lasten leikkipaikoista ja kauniista tavaroista on tullut minulle myös harrastus. Tykkään rakentaa nurkkauksia ja asetelmia, joita kuvaan Instagram-tililleni. Kotimme on niin pieni, ettei se juuri anna mahdollisuuksia muuttaa kalusteiden paikkaa, mutta lasten tavaroilla saa helposti muokattua huoneen ilmettä. Muutokset myös jännittävät. Jos en osaa kuvitella lopputulosta, muutos voi jumittua pitkäksi aikaa.

Häiritseekö teitä koskaan, että leluja on ympäri kotia?

Onhan kotimme kuin yksi iso leikkihuone. Lelut eivät haittaa, kun ostamme lapsille kauniilta leluja, jotka sopivat kodin sisustukseen ja jotka miellyttävät aikuisenkin silmää.

Olen ihan hurahtanut kauniisiin tuotteisiin. Ensin tulivat lelut, sitten vaatteet, tutit ja kylpypyyhkeet. Välillä mietin, olenko liian tarkka ja turhamainen. Hyvännäköiset tavarat voivat kuitenkin olla arjen pelastajia, koska ne piristävät ja vaikuttavat positiivisesti mielialaan. Ostopäätöstä tehdessäni yritän valita sellaisia, joissa yhdistyvät miellyttävä ulkonäkö ja käytännöllisyys.

Suosin kotimme väritykseen sopivia pastellinvärisiä puuleluja, jotka ovat ekologisia ja kestävät. Mutta emme jätä lasten toivomia leluja ostamatta vain siksi, että äiti ei tykkää niistä. Meillä on myös värikkäitä leluja, kuten duploja ja Claudian suosikkeja, Ryhmä Hau -leluja. Ne siivotaan koreihin katseilta piiloon, kun leikit on leikitty.

Kotona saa näkyä, keitä siellä asuu. Meillä sisustuksessa näkyy myös Mikan musiikkiharrastus. Hän sisustaa soittimilla ja kaiuttimilla, minä vastaan muusta. Tyylimme on pysynyt pitkään samana, eikä sitä ole tarvinnut lasten myötä muuttaa. Jos sohva likaantuu, se pestään.

Mitä kotiin liittyviä haaveita teillä on?

Välillä haaveilen omakotitalosta ja siitä, että lapsilla olisi oma huone, jota voisin sisustaa. Käytännössä yksi lisähuone ei muuttaisi mitään, sillä lapset ovat jatkuvasti meidän vanhempien seurassa ja leikkejä leikitään ympäri kotia.

Tykkäämme viettää yhdessä aikaa olohuoneessa. Rakennamme majoja, temppuratoja ja junaratoja tai vain pötköttelemme ison peiton päällä ja luemme kirjoja tai katsomme lastenohjelmia.

Omakotitalon sijaan seuraava kotimme voisi olla kerrostalokolmio. Yksi huone lisää riittäisi meille hyvin. Kerrostalossa asuminen on ihanan huoletonta, ja aikaa jää muuhun, kun ei tarvitse tehdä pihatöitä.

Teksti
Kuvat
Riina Peuhu