Jännittääkö tuleva vanhemmuus? Luota heihin. Kuva: MTV, Koti-iskä88
Jännittääkö tuleva vanhemmuus? Luota heihin. Kuva: MTV, Koti-iskä88

Putouksen Kikka Vaara ja instatähti ja Vauvan bloggaaja, kahden taaperon isä Koti-iskä88 jakavat arvokkaimmat neuvonsa tuleville vanhemmille.

Raskaus:

Koti-iskä88: Puolison takia meiltä kotoa löytyi raskausaikana pelkästään hillosipuleja ja mandariineja. Joten söin niitä itsekin. Siitä huolimatta painoni nousi 3 kiloa raskausaikana.

Kikka Vaara: Käy suihkussa, juo kuumaa kahavia ja kato kaikki Game of Thronesit varastoon.

Raskaudesta tiedottaminen:

Koti-iskä88: Itse olen nauttinut eniten tulevien isovanhempien yllättämisestä. Anna heille pienet sukat käteen, äläkä sano mitään. Voit iukea isovanhempien ilmeistä, kuinka aivonystyrät tekevät työtään: mitä tämä oikein tarkoittaa? Ai niin, ja älä ainakaan kerro raskaudesta kenellekkään aprillipäivänä, sillä kukaan ei usko. Kokemusta on.

Kikka Vaara: Minun mies Jere kysy hoitajalta, että näkkyykö sieltä pellaako vauva leftille vai raitille. Vastauksen saatuaa hää lähti juosten muina kärppinä ostaa masutihulaiselle ommaa mailaa ja kailottamaa samalla tätä vauvauutista koko Hönttämäelle. Mää jäin makkaamaan ja vuntsin että nonni, oispa kahavia.

Minun mies Jere kysy hoitajalta, että näkkyykö sieltä pellaako vauva leftille vai raitille.

Neuvola:

Koti-iskä88: Muista, että neuvola antaa neuvoja, ei käskyjä.

Kikka Vaara: Neuvola on täydellinen paikka saaha kaikkien aikojen huolestumiskohtaus. Käyriä, viivoja ja ennustuksia tungetaa etteen sellasella valonnoppeudella ja diagnoosia pukkaa diagnoosin perrään niin, että oksat pois. Mää vuntsin, että ennen neuvolakäyntiä kannatta huoletta mennä samoilla silimillä mahollisimma pitkää. Sitten ku nää kato siihen tuoliin siellä istahat ja kattelet Ryhmä Hau -hahmoja liimattuna seinille, niin kaikessa rauhassa ummistat toisen silimän ja otat puolittaiset torkut. Kyllä tihulaiset kasvaa juuri niinku pittää.

Mää vuntsin, että ennen neuvolakäyntiä kannatta huoletta mennä samoilla silimillä mahollisimma pitkää.

Vinkki synnytykseen:

Koti-iskä88: Paikka, jossa isällä on usein täysin turha olo. Silti läsnäolosi on oikeasti korvaamaton.

Kikka Vaara: Pakkaa valamiiks sairaalasta kottiinlähtö-vaatteet mukkaan. Mää unohdin ja pyysin minun ihanaa miestä hakkee ne. Hää toi minulle Kärppien pipon, toppahanskat, riisityynyn ja alushousut. 

Nimen valinta:

Koti-iskä88: Kun olette päättäneet nimivaihtoehdot, muistakaa käydä vielä läpi kaikki anagrammit, sanamuunnokset ja muut sanaleikit. Esimerkiksi Kuikka sukunimiselle ei kannata valita etunimeksi Pasia.

Esimerkiksi Kuikka sukunimiselle ei kannata valita etunimeksi Pasia.

Kikka Vaara: Kannattaa valita semmonen nimi, joka loppuu vokkaaliin. Sitä on sitte helepompi huutaa.

Näin turvaat unen:

Koti-iskä88: Yritin muistella, miten nukuin vauva-aikana, mutta sitten tajusin että, unenpuute vaikuttaa muistiin. Beibsien äiti ei edes muista valvoneensa.

Kikka Vaara: Ai mitä se olikaan?

Paras neuvo syömiseen:

Koti-iskä88: Valitse tiimisi: oletko imettäjä vai pulloruokkija, soseensyöttöä vai sormiruokailija.
Sormiruokaillessa pääset helpommalla jos omistat koiran. Jos et, kannattaa satsata hyvään rikkaimuriin.

Kikka Vaara: Meillä on kolome lasta: Hugo, Onni, Oskari – vauva, taapero viskari. Hugo lutkuttaa maitoa kuin viimeistä päivää 24/7. Onnille mää heittelen välipalapatukkaa ja rukkoilen, että se ossaa avata ne. Oskari syö lähinnä kastematoja, mutta onhan niissäkin kai vähän proteiinia. Eikö pahana päivänä ruoka ole ihan tarpeeks ite kokattua, jos lämmittää Saarioista mikrosa ja ripottellee parmesaania päälle?

Sormiruokaillessa pääset helpommalla jos omistat koiran.

Tärkein varuste vauvanhoitoon:

Koti-iskä88: Kahvinkeitin. Pidä itsesi energisenä niin jaksat hoitaa vauvaa. Myös google on hyvä varuste.

Kikka Vaara: Kamomillatee, äidinrakkaus, raivotyyny ja kahavi.

Muista parisuhde:

Koti-iskä88: Muista arjen väsymyksen keskellä myös puolisoasi pienillä arjen teoilla. Lausu puolisollesesi tarpeeksi usein ne kolme tärkeää sanaa ”minä vaihdan vaipan”.

Kikka Vaara: Anna miehen pelata änäriä.

Muista lausua puolisollesesi tarpeeksi usein ne kolme tärkeää sanaa "Minä vaihdan vaipan".

Tärkein kasvatusneuvo:

Koti-iskä88: Muista nauttia vauva-ajasta, kohta se on taapero.

Kikka Vaara: Kuha kaikki on illalla hengissä.

Tätä odotat kauhulla:

Koti-iskä88: Ensimmäinen niskakakka tulee piirtymään verkkokalvoillesi ja syöpymään nenääsi.

Kikka Vaara: Sitä, kun Oskari-viskari tullee teini-ikkään. Mää valmistaudun jo nyt henkisesti ollee kaikista noloin ja hävettävin ihiminen maan päällä. Eli äiti.

Meidän Oskari esimerkiksi kajautti eilen roskiksilla naapurin Super-Merjalle, että ”minun äiti on paras äiti koska sillä on niin pitkät tissit”.

Ihaninta vanhemmuudessa:

Koti-iskä88: Kun pieni tuhisija nukahtaa väsyneenä syliisi.

Kikka Vaara: Se, kun rakkaat tihulaiset puhhuu sinusta kauniita asioita! Vaikka naapureille. Meidän Oskari esimerkiksi kajautti eilen roskiksilla naapurin Super-Merjalle, että ”minun äiti on paras äiti koska sillä on niin pitkät tissit”. Oispa kahavia.

Iso päiväkotiryhmä on suurin riskitekijä lasten sairastelussa. Kun päivähoito alkaa, anna tutti kaveriksi vain päiväunille ja opeta jo pikkutaapero pesemään kädet saippualla.

1. Miksi päivähoidon aloitus aiheuttaa usein pitkän tautikierteen?

Kun pienessä tilassa on paljon lapsia, virukset leviävät helposti. Hengitystieinfektiot leviävät pisaratartuntana, mutta vielä tehokkaammin pintojen välityksellä esimerkiksi niin, että lapsella on kädessä räkää, joka kulkeutuu toisen lapsen käsien kautta tämän nenän limakalvoille.

2. Onko vastustuskyvyn kannalta eroa, laittaako lapsen päivähoitoon yksi- vai kaksivuotiaana?

Vastustuskyky kehittyy koko ajan: mitä nuorempana lapsi altistuu viruksille, sitä aikaisemmin hänen vastustuskykynsä kehittyy. Siksi lapsi, jolla on isompia sisaruksia päivähoidossa tai koulussa, saattaa päivähoidon alkaessa sairastaa vähemmän kuin ne ikätoverinsa, jotka ovat perheensä esikoisia. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria, joten yksi- tai kaksivuotiaan vastustuskyvyssä ei väistämättä ole merkittävää eroa.

Paljon sairastavan taaperon vanhemmat voivat lohduttautua sillä, että päivähoidossa olleet lapset sairastavat koulun alettua vähemmän kuin kotihoidossa olleet ikätoverinsa.

3. Miten lasten sairastelua voisi vähentää?

Tutkimusten valossa näyttää siltä, että päivähoitoryhmien koko on suurin tekijä lasten sairastelussa. Infektiot kuitenkin lisääntyvät jo melko pienissäkin ryhmissä, mutta perhepäivähoidossa olevat lapset näyttävät sairastavan hiukan päiväkodissa olevia lapsia vähemmän.

Infektioiden ehkäisemisessä tärkeintä on hyvä käsihygienia. Jo ihan pieniä päiväkotilaisia voi opettaa pesemään käteensä päiväkotiin tullessa ja taas kotiin palatessa, ennen ruokaa ja vessassa käynnin jälkeen.

Käsidesi ei ole kovin tehokas virustautien torjumisessa, ja se tappaa suotta myös hyviä bakteereita. Kunnon saippuapesu on paras, mutta jos vettä ei ole saatavilla, käsidesiä tai esimerkiksi kosteuspyyhkeitä voi käyttää.

4. Onko probiooteista tai vitamiineista apua tautien ehkäisyssä?

Uusimpien tutkimusten valossa valitettavasti ei. Vatsatautien kestoa voi hieman lyhentää ja niitä voi jopa hiukan ehkäistä tietyillä probiooteilla. Hyviä probiootteja vatsatautien lyhentämiseen ovat saccharomyces boulardii -hiivaa sisältävä Precosa ja lactobacillus rhamnosus -maitohappobakteeria sisältävä Gefilus.

On jotakin näyttöä siitä, että D-vitamiinin puute voi altistaa infektioille, mutta D-vitamiinilisää suositellaan lapsille joka tapauksessa. Muita lisävitamiineja ei tarvitse ottaa. Tärkeintä on monipuolinen ruokavalio ja muuten hyvät elämäntavat. Esimerkiksi vanhempien tupakointi lisää lapsen sairastelua.

5. Miten usein hoitopaikan unilelu pitäisi tuoda kotiin pesulle?

Sitä tuskin on tutkittu, mutta esimerkiksi pahimman räkätautisesongin aikaan syystalvella sen voi hyvin tuoda kotiin pesulle vaikka joka viikko.

6. Kannattaako tutti desinfioida säännöllisesti?

Vesipesu riittää. Tutin käyttö ylipäätään lisää infektioita, sillä tutit kulkevat päiväkodissa helposti suusta suuhun, putoavat lattialle ja levittävät siten viruksia. Jos tuttia haluaa päiväkodissa käyttää, se kannattaisi antaa vain päiväunille ja pestä kotona joka päivä.

7. Miten pitkään flunssan jälkeen pitäisi olla pois hoidosta, ettei tartuta muita?

Tartuttamisen kannalta pahimmat hetket ovat pari ensimmäistä sairauspäivää ja niitä edeltävä päivä. Kun oireet alkavat, lapsi on siis jo ehtinyt levittää tartuttavia viruksia. Parin kolmen sairastuspäivän jälkeen virusten määrä on kuitenkin jo pienentynyt niin, että tartuttavuus vähenee merkittävästi. Silloin lapsi voi palata päiväkotiin, jos hänellä ei ole kuumetta.

Jos perheessä muut ovat kipeinä, ei tarvitse jäädä kotiin. Toki voi kiinnittää erityistä huomiota siihen, alkaako lapsikin oireilla. Kun tiedetään, että sairastumispäivä on pahin tartuttaja, voi lapsen pitää kotona heti, jos alkaa näyttää siltä, että hän sairastuu.

8. Onko silmätulehdus syy pitää lapsi kotihoidossa?

Moniin virustauteihin liittyy lieviä silmätulehdusoireita, kuten silmien punoitusta ja pientä rähmimistä. Esimerkiksi päiväunten jälkeen ripset saattavat olla liimautuneet yhteen. Se ei kuitenkaan vaadi erityistä hoitoa eikä välttämättä kotipäivää. Sen sijaan bakteerin aiheuttama silmätulehdus, joka aiheuttaa runsasta rähmimistä, vaatii useimmiten antibioottitippoja parantuakseen. Lapsi voi palata hoitoon vuorokausi tippakuurin aloittamisen jälkeen, jos tulehdus alkaa helpottaa.

9. Milloin vatsataudin sairastanut lapsi voi palata päivähoitoon?

Vatsatautivirukset leviävät ripulin ja oksennuksen välityksellä, joten kun ripulointi ja oksentaminen ovat loppuneet, lapsi ei enää tartuta. Hän voi palata päiväkotiin, jos yleisvointi sen sallii.

Jos lapsi ripuloi tai oksentaa, hänet pitäisi hakea välittömästi kotiin. Ihannetilanteessa hän voisi odottaa vanhempiaan erillään muista lapsista. Esimerkiksi oksennusta on vaikea siivota niin, ettei virusta jäisi pinnoille, ja jos hoitajat joutuvat vaihtamaan ripulikakkavaippoja monta kertaa päivässä, taudin leviämisen riski kasvaa.

Asiantuntijoina lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Nieminen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta ja lastenlääkäri Samuli Rautava Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Tärkeintä on yhteys itseen ja yhteys toisiin, Petra sanoo. Kuvat: Amanda Aho
Tärkeintä on yhteys itseen ja yhteys toisiin, Petra sanoo. Kuvat: Amanda Aho

– Maailmani pyörähti ympäri, kun tutustuin kiintymysvanhemmuuteen, sanoo Petra Masko.

Mitä me syödään illalla? kahdeksanvuotias Joa kysyy.

Katsotaanpa, Joan äiti Petra vastaa.

Jääkaapin oveen kiinnitetystä taulukosta se selviää: pizzaa ja jäätelöä.

Ennakointitaulukko on auttanut...