Kiti Kokkonen on hyväksynyt sen, että bonusvanhemmuuteen sisältyy ristiriita: lasta voi rakastaa, mutta häneen ei ole samaa syvää oikeutta kuin isällä ja äidillä.

Pöydällä odottaa neljätoista paketoitua lahjaa. Aika monen päällä lukee Sofialle. Näyttelijä Kiti Kokkonen on ollut työmatkalla Hollywoodissa eikä ole pystynyt hillitsemään itseään.

Sen verran 8-vuotiaan Sofian isä, Kitin puoliso Olavi ”Olli” Tikka pitää Kitille kuria, että tuliaisiksi saa antaa vain kaksi kassillista lahjoja. Loput vasta jouluna.

Kitistä tuli Sofian bonusvanhempi viitisen vuotta sitten, kun hän ja Olli rakastuivat Peacock-teatterin lavalla. Sitä ennen Kitillä oli takanaan kaksi pitkää suhdetta, joihin ei ollut syntynyt lapsia vaikka toivottu oli. Hän oli ehtinyt käydä asian läpi perinpohjaisesti ja päätynyt ajattelemaan, että ehkä näin oli jostain syystä tarkoitettu.

Äitiä hänestä ei tullut, mutta perheen hän sai. Nyt hän viettää lapsiperhe-elämää puolet ajasta, aina kaksi viikkoa kerrallaan. Puolet ajasta Sofia asuu äitinsä kanssa.

Viidessä yhteisessä vuodessa uusperheen elämä on vakiintunut sellaiseksi, että kaikki tietävät paikkansa. Kitillä on omat Wilma-tunnukset, joilla hänkin voi pitää yhteyttä Sofian opettajiin.

Ei äiti vaan Kiti

Kiti on hyväksynyt sen, että bonusvanhempana eläminen sisältää jatkuvan ristiriidan.

– Vaikka elän perheen arkea täysillä ja rakastan lasta täysillä, sisimmässäni tiedän, ettei minulla ole samaa syvää oikeutta Sofiaan kuin hänen isällään ja äidillään.

Aluksi Sofia kutsui Kitiä ”Kiti Kokkolaiseksi”. Nyt hän on ihan vain Kiti tai Kokkolainen. Ei koskaan äiti, koska äiti Sofialla jo on.

– Tiedän omasta lapsuuden kokemuksestani, ettei kukaan koskaan voi viedä toisen paikkaa perheessä. Jokainen suhde on erityinen.

Parhaimmillaan uusperhe tuo lasten elämään lisää rakastavia aikuisia, selvisi Meidän Perheen kyselystä.

Luottamusta molemmille

”Tulemme kaikki aikuiset hyvin toimeen. Saan kohdella toisen lasta kuin omaani ja siihen luotetaan. Se tuo rauhan äitipuolen rooliin.”

”Tyttäreni on ottanut mieheni "omakseen", pitää hänestä ja on erittäin kiintynyt häneen. On sanonut rakastavansa häntä kuten minua ja isäänsäkin.”

”On ollut ihanaa kun olen saanut miehen lapsien luottamuksen. Oma tyttöni sai yhteen muuton myötä kaksi sisarusta.”

Läheiset välit 

”Yhteiset höpsöttelyhetket. Kun koko porukka on kutituskilpailua tai tyynysotaa ja kaikki nauravat poskensa kramppiin. Minusta on ihanaa, kun puolisoni esiteini hakeutuu seuraani ja jutellaan tyttöjen juttuja. Ja on hellyttävää katsoa, kun oma pieneni osoittaa kiintymystä puolisolleni, halaa ujosti tai hipsuttaa partaa.”

”Kärsimme mieheni kanssa pitkään lapsettomuudesta, ja tuolloin ajattelin, että jos emme saa yhteisiä lapsia, niin onhan minulla nämä bonuslapset. Lapsettomuusvuodet vahvistivat suhdettani mieheni lapsiin.”

”Lapsi on saanut elämäänsä uusperheen kautta myös uudet isovanhemmat.”

”Mies puhuu molempien lapsista meidän lapsina.”

Parasta on yhteinen arki

”Kaikki aikuiset hoitavat kaikkia hommia, kun syödään yhteisestä jääkaapista – silloin kaikki muukin on yhteistä.”

”Arjen jakaminen ja toistemme tukeminen.”

”Elämäni mieheni ja tyttäreni kanssa on joka päivä ihanaa.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusperheen aikuiset muuttavat yhteiseen kotiin rakastumisen huumassa. Miten auttaa lapsia sopeutumaan uuteen arkeen?

1. Puhukaa toisillenne

Puhuminen on tärkeää kaikissa perheissä, mutta etenkin uusperheissä, joissa on paljon liikkuvia osia. Keskustelut auttavat myös reiluuden ilmapiirin rakentamisessa.

2. Kuuntele lasta

Lapset eivät tietenkään tee päätöksiä aikuisten asioissa, mutta auttaa paljon, jos lasta kuunnellaan häntä koskevissa käytännön asioissa: esimerkiksi, millaisen sängyn hän haluaa uuteen yhteiseen kotiin. Kuuntelu on osa lapsen tunteiden huomioon ottamista.

3. Anna lapselle tilaa

Uusperheen aikuiset muuttavat yhteiseen kotiin rakastumisen huumassa. Lapsi ei usein ole asiasta yhtä innoissaan. Lasta ei voi pakottaa tykkäämään uusista perheenjäsenistä, vaan tutustumiselle on annettava aikaa.

4. Tehkää asioita yhdessä

Koko perheen yhteiset harrastukset tai vaikka yhteinen iltapalahetki auttavat parantamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta perheessä.

Neuvot antoi pari- ja perheterapeutti Kirsi Heikinheimo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.