Kuva: Satu Kemppainen
Kuva: Satu Kemppainen

Työelämässä puhutaan paljon positiivisen palautteen arvosta. Sillä on merkitystä myös vanhemmuudessa.

Mikä on kauneinta, mitä voi sanoa uhmaikäisen vanhemmalle?

Kuopuksellani oli kaksivuotiaana ärhäkkä vaihe. Pienen pojan hermot menivät herkästi, ja vähän väliä oli jokin selvittelyä vaativa tilanne päällä: kotieteisessä, päiväkodissa, puistossa... Aloin olla jo yliherkkä ympäristön katseille ja reaktioille.

Uskaltauduimme kuitenkin lomareissulle ja reissulla veljeni perheen ja neljän pikkulapsen kanssa kivaan ravintolaan. Skarppasin äärimmilleni, että ruokahetkestä tulisi mukava emmekä häiritsisi tunnelmallisen paikan muita asiakkaita.

Näin kuitenkin silmäkulmastani, kuinka läheisen pöydän vanhempi rouva vilkuili vähän väliä seuruettamme. Ateriansa päätteeksi hän asteli pöytäämme. ”Halusin vain tulla sanomaan, että aivan ihanat lapset teillä, ja kuinka hienosti osaatte olla heidän kanssaan. Oli niin ilo seurata koko illan!”

Kiitin häkeltyneenä, mutta nainen ei varmasti koskaan saanut tietää, kuinka paljon tuo kommentti minulle siinä elämäntilanteessa merkitsi. Että pienet lapset, hirveä hässäkkä, mutta hyvin te vedätte! Vaalin myös ilmaisua ”ihanat lapset” mielessäni. Niin, tosiaan!

Vanhemmuuden kokemukseen vaikuttaa paljon se, kuinka kykenevä vanhempi kokee olevansa. Mutta kuka sellaista palautetta antaisi?

Työelämässä puhutaan paljon positiivisen palautteen merkityksestä. Tutkimusten mukaan myös vanhemmuuden kokemukseen vaikuttaa paljon se, kuinka kykenevä vanhempi kokee olevansa. Mutta kuka sellaista palautetta antaisi?

Ihailen ystävääni, jolla on loistava suhde teinityttäreensä. Ja toista, joka vaikean avioeron jälkeen hoitaa yksin pienet lapset ja vaativan työn. Hetki sitten bussissa seurasin kolmen lapsen, temppuilevien rattaiden ja hajoavan kauppakassin kanssa sinnittelevää äitiä.

Olen jakanut kokemuksia, tarjonnut olkapään, heittänyt myötätuntoisen katseen. Ehkä ensi kerralla muistan myös kertoa, kuinka älyttömän hienosti nämä vanhemmat hoitavat hommansa.

Meidän Perhe -lehden pääkirjoitus 3/2018

Vierailija

Kauneinta, mitä voi sanoa uhmaikäisen vanhemmalle

Näinhän se pitäisi mennä. Kun tsempataan pahassa paikassa jaksaa paremmin. Se vain menee useimmiten niin, että ulkoinenpaine on kvin juuri silloin kun tukea tarvitsisi eniten. Ihmiset niin vähän yrittävät asettua toisten asemaan. Ennemmin lisätään taakkaa heille joilla muutenkin raskasta. Luokitellaan, juoruillaan ja tehdään omasta elämästä käsin oletuksia.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen
Helsinkiläisen Arposen perheeseen kuuluu kolme lasta. Kuvassa 7-vuotias Runo. Kuva: Anna Huovinen

Bloggari Tiina Arponen vinkkaa maistuvat herkut leppoisiin kesäpäiviin. 

Pidät käsitöihin keskittyvää Muita ihania -blogia. Millainen ruuanlaittaja olet?

”Teen melko tavallisia arkiruokia. Suurin toiveeni on, että tekemäni ruoka maistuisi kaikille kolmelle lapselleni. Joskus innostun kokkaamaan pitkän kaavan mukaan. Silloin leivon sämpylöitä ja valmistan pihvit sekä salaatit itse alusta alkaen. Sanoisin, että olen hyvä ruuanlaittaja, mutta en aina erityisen innostunut, joten kalapuikot ovat välillä ihan ok.”

Grillikausi on alkanut. Mitkä ovat teidän perheenne kesäsuosikkeja?

”Makkara ja maissi tietysti ovat lasten lemppareita. Itse tykkään valmistaa siihen seuraksi jotain hyvää lihaa, ananasta, sieniä sekä muhkean salaatin. Kun pöydässä on paljon kaikkea, ollaan täydellisen grilliaterian ytimessä.”

Asutte kerrostalossa, jonka sisäpihalta löytyy asukkaiden yhteinen grillipaikka. Mitä siellä yleensä valmistuu? 

”Kesäisin grillaamme pihallamme harva se ilta. Useimmiten paistamme makkaraa, hodareita ja erilaisia vartaita, mutta viime kesänä innostuimme myös pyöräyttämään pizzoja naapureiden kanssa.”

Grillatut maissit

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Maissi on kesäpöydän klassikko. Kokeile maustaa maissi majoneesilla, ja saat siihen uutta twistiä. Ohjeen löydät täältä.

Tortillaveneet

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Tortillaveneistä saat helposti varioitua kasvis- ja lihaversion. Tästä löydät ohjeen hauskoihin kesäherkkuihin.

Jäätelö ja paahdetut mansikat

Kuva: Anna Huovinen
Kuva: Anna Huovinen

Helppo herkku syntyy ilman jäätelökonetta. Voit tarjoilla jäätelön lisukkeena mansikoita, mutta myös muut marjat käyvät. Kurkkaa resepti täältä!

Juttu on julkaistu kesäkuun Meidän Perheessä.

Mökkiolosuhteet tekevät immuunipuolustusjärjestelmälle hyvää.

Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo kahden viikon altistus erilaisille maaperästä löytyville mikrobeille voi parantaa ihmisen vastustuskykyä. Kun keho saa torjuttavakseen monipuolisesti luonnon tavallisia ja vaarattomia bakteereja, se pysyy ikään kuin hereillä ja osaa erottaa ihmiselle oikeasti haitalliset bakteerit. 

– Jos elimistö ei saa riittävästi mikrobialtistusta, immuunipuolustusjärjestelmän kyky kontrolloida ylilyöntejä heikkenee, Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty kertoo. 

Esimerkiksi kaupungissa asuva lapsi ei välttämättä altistu arjessa riittävästi luonnon omille bakteereille, jolloin seurauksena voi olla erilaisia allergioita tai  suolistosairauksia.

Tutkimuksessa koehenkilöiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineksia.

Tutkimuksessa oli mukana kaupungissa asuvia koehenkilöitä, joiden käsiin hierottiin päivittäin metsäisiä maa-aineita. Sen jälkeen kädet pestiin vain vedellä. Tutkimuksessa selvisi, että kahden viikon jakson jälkeen koehenkilöiden mikrobisto oli monipuolisempi kuin ennen testiä.

Jo aiemmin on ollut tiedossa, että maaseutumaisessa ympäristössä asuvilla lapsilla on vähemmän atooppista ihottumaa kuin kaupunkilaislapsilla. Hyviä bakteereja ja mikrobeja löytyy erityisesti metsästä.

Joten kesän mökkireissulla voi relata rauhassa: jos lapsi möyrii mullassa eikä pese heti perään käsiään, se on ihan okei. Hän kasvattaa huomaamattaan vastustuskykyään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.